|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 11:50:21 GMT
// se ignooraus johtuu tosta tilanteesta mikä on meneillään, vaikee huomioida kaikkee kun pyörii noin sata juttua yhtä aikaa ja aktiivisia roolaajia ei oo hirveesti, nytkin tanya ja cherise joutu raahaa damonin ylös ja javier taas rigelin, niin siinä ei oikee jää ketää joka pystyis keskittyy sun hahmoihin mut jos vaa roolit nyt tyyppis ylös muiden kanssa niin varmasti sutki huomioidaan kun tilanne on rauhottunu, sit nää vois ehkä selittää sun hahmoille sekä toisilleen mistä on oikein kyse mutta siis että ei ollu tarkotus ignooraata, me yritetään huomioida sun hahmot paremmin jatkossa, jos siis enää vaan viitsit roolia :I //Sirius tappaa niit zombei sen yhden katanal riehujan kaa...Busterin ne sit ettii joskus...Rigelil ei tarvi pelaa ja Siriukselle odottelev vastausta siihen, et miten suhtautuu apuun. jospa tanya ja sirius tulis myös nyt turvaan ja sulkis oven (joku vois taas siirtää huonekaluja tai jotain siihen oven eteen?) ja sit damon ja rigel laskettas maahan, ja sen jälkeen vois tulla ikään kuin aikalisä jolloin hahmot vois päättää mitä tekee seuraavaks voisin sit herättää damoninkin siinä samassa + caitlin ja letya sais tilaisuuden tehä parempaa tuttavuutta ryhmän kanssa |
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 11:51:37 GMT
//Kuka roolii tanyal? Mulle tuo ainakin sopii
|
|
|
|
Post by wifix on Oct 31, 2015 11:56:26 GMT
//Kuka roolii tanyal? Mulle tuo ainakin sopii - minä, roolin tanyal myöhemmin tänään  |
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 11:57:19 GMT
//Kuka roolii tanyal? Mulle tuo ainakin sopii - minä, roolin tanyal myöhemmin tänään //ai... SE OLIKIN HARVINAISEN LÄHELLÄ... |
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 12:00:52 GMT
//Kuka roolii tanyal? Mulle tuo ainakin sopii - minä, roolin tanyal myöhemmin tänään juuuuu mä voisin roolia remyllä tässä joskus kun jaksan |
|
|
|
Post by marakatti on Oct 31, 2015 13:21:59 GMT
Cherise Lynn Petrova keskittyi täysillä vetämään miehen ruhoa portaita ylös päin. Vaikka se hidasta olikin yhden ihmisen toimesta, niin kulkijat oltiin ainakin vielä onnistuttu pitämään loitolla. Aika ajoin Cherise vilkaisi nopeasti alas jossa Tanya huitoi kulkijoita veitsellään, ja nyt nainen huomasi myös Siriuksen, joka oli jäänyt Tanyan kanssa alas yrittämään hidastaa kulkijoita. Cherise veti tajutonta miestä ylhäältä päin, mutta joutui välillä palaamaan tuon jalkojen luokse, jos ne olivat jääneet sellaiseen asentoon että tyssäsivät jo ennestään hidasta matkan tekoa. Petrova tunsi pientä voitonriemua, kun hän sai lopulta vedettyä Damonin viimeiselle portaalle. Loppumetreillä miehen raahaaminen oli sujunut nopeammin, sillä Cherise oli päättänyt nostaa Damonin yläruumiin käsiensä varaan ja vetää sitä niin. Tällä tavalla tuo saisi luultavasti enemmän ruhjeita, mutta sitä nainen ei ehtinyt murehtia. Viimein kun Damon oli ylätasanteella, Cherise vilkaisi alas jossa kulkijat olivat ajaneet Tanyan ja Siriuksen puoleenväliin portaita. Loppumatka olisi helppo, ei muuta kuin vetää mies ovelle. Cherise vei kätensä uudestaan miehen alle, ja otti lujan otteen. Mutta etenemistä ei tapahtunut, jokin oli jumissa. Cherise huohotti, ja veti hiuksiaan pois hikiseltä otsaltaan. Miehen jalka oli jäänyt jumiin kaiteen väliin. Litania kirosanoja lensi naisen suusta kun hän palasi takaisin. Jotta jalka saataisiin pois, niin miestä pitäisi vetää takaisin alaspäin. Se ei käynyt. Jos Damon olisi hereillä, tulisi seuraava sattumaan. Cherise laski muutamia sekunteja päässään kunnes lopulta kiskaisi voimalla jalan pois sille liian pienestä aukosta. Hetken vääntämistä siinä oli, mutta jäämättä katsomaan säären kohtaloa hän palasi vetämään miestä ovelle. "Tanya, TULKAA"! Hän huusi ääni kuivuudesta kähisten. Cherise ei todellakaan ollut täysissä voimissaan. Hän ei ollut syönyt ainakaan päivään muuta kuin puoli säilyketölkkiä pahan makuista ruokaa. Säilykkeet olivat nykyään suurin osa kaikkien ruokavaliosta. Ellei sitten metsästänyt itse eläimiä metsästä, mutta he olivat New Yorkissa, ei siellä juoksennellut muita eläimiä kaduilla kuin kulkijat ja Buster. Cherise sai nopeasti vedettyä miehen huoneeseen, ja peruutti taaksepäin etsien jotain lattiaa pehmeämpää. Hän tyytyi kasaan vaatteita, joiden päällä joku oli varmaan nukkunutkin. Sydän hakkasi yhä tuhatta ja sataa, ja otsa oli hiestä märkä. Cherise ei olisi ihmeissään jos pään särky yllättäisi hänet jälleen. Juuri tällaiset asiat pitivät hänet niin kiireisenä, ettei hän saattanut rueta miettimään menneitä. Attachment Deleted
|
|
|
|
Post by Angelus on Oct 31, 2015 16:41:24 GMT
//Mitenkäs täällä nyt mennään? Mulla on ollu töitä, niin en oo jaksanut roolia.
|
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 17:02:27 GMT
//Mitenkäs täällä nyt mennään? Mulla on ollu töitä, niin en oo jaksanut roolia. // no siis kuten jo varmaan tiesitkin niin damon ampu vahingossa rigeliä jonka jälkeen cherise ja damon kantoi sen turvaan tonne vaateliikkeeseen. Javier sit tuli ja iski Damonia vihoissaan turpaan, tönäs sitä ja sit kävi sellanen vahinko et Damon iski samalla päänsä johonkin ja pyörty siihen ja sit seuraavaks zombit alko vyöryy laumana sisään ja kaikki pakeni yläkertaan ja nyt vissiin ryhmässä aletaan miettii mitä seuraavaks tehään uusia tyyppejä on caitlin ja letya jotka on nyt vissiin tän ryhmän kanssa siellä liikkeen yläkerrassa ja sit on vielä Remy ja Dean jotka hääräilee molemmat yksinään jossain lähistöllä, Dean ilmeisesti hyppii katoilla ja Remy on jonkun kerrostalon paloportailla, molemmat kuitenkin pistäny merkille sen kulkijalauman joka nyt on ryhmän riesana tässä on siis tapahtunu jo jonkin verran mut ketään ei ainakaan oo vielä kuollu jos tuot hahmos sinne jonneki New Yorkin keskustaan niin se voi ehkä törmätä Remyyn tai Deaniin |
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 17:06:56 GMT
//Mitenkäs täällä nyt mennään? Mulla on ollu töitä, niin en oo jaksanut roolia. // no siis kuten jo varmaan tiesitkin niin damon ampu vahingossa rigeliä jonka jälkeen cherise ja damon kantoi sen turvaan tonne vaateliikkeeseen. Javier sit tuli ja iski Damonia vihoissaan turpaan, tönäs sitä ja sit kävi sellanen vahinko et Damon iski samalla päänsä johonkin ja pyörty siihen ja sit seuraavaks zombit alko vyöryy laumana sisään ja kaikki pakeni yläkertaan ja nyt vissiin ryhmässä aletaan miettii mitä seuraavaks tehään uusia tyyppejä on caitlin ja letya jotka on nyt vissiin tän ryhmän kanssa siellä liikkeen yläkerrassa ja sit on vielä Remy ja Dean jotka hääräilee molemmat yksinään jossain lähistöllä, Dean ilmeisesti hyppii katoilla ja Remy on jonkun kerrostalon paloportailla, molemmat kuitenkin pistäny merkille sen kulkijalauman joka nyt on ryhmän riesana tässä on siis tapahtunu jo jonkin verran mut ketään ei ainakaan oo vielä kuollu jos tuot hahmos sinne jonneki New Yorkin keskustaan niin se voi ehkä törmätä Remyyn tai Deaniin Sirius ei oo tullu viel vissiin turvaan, mut tulee mun roolis. |
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 17:35:40 GMT
// no siis kuten jo varmaan tiesitkin niin damon ampu vahingossa rigeliä jonka jälkeen cherise ja damon kantoi sen turvaan tonne vaateliikkeeseen. Javier sit tuli ja iski Damonia vihoissaan turpaan, tönäs sitä ja sit kävi sellanen vahinko et Damon iski samalla päänsä johonkin ja pyörty siihen ja sit seuraavaks zombit alko vyöryy laumana sisään ja kaikki pakeni yläkertaan ja nyt vissiin ryhmässä aletaan miettii mitä seuraavaks tehään uusia tyyppejä on caitlin ja letya jotka on nyt vissiin tän ryhmän kanssa siellä liikkeen yläkerrassa ja sit on vielä Remy ja Dean jotka hääräilee molemmat yksinään jossain lähistöllä, Dean ilmeisesti hyppii katoilla ja Remy on jonkun kerrostalon paloportailla, molemmat kuitenkin pistäny merkille sen kulkijalauman joka nyt on ryhmän riesana tässä on siis tapahtunu jo jonkin verran mut ketään ei ainakaan oo vielä kuollu jos tuot hahmos sinne jonneki New Yorkin keskustaan niin se voi ehkä törmätä Remyyn tai Deaniin Sirius ei oo tullu viel vissiin turvaan, mut tulee mun roolis. //juu |
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 18:10:14 GMT
Sirius kuuli jonkun käskevän häntä perääntymään juuri riehuvasta perääntymistaistelusta zombien aloittaessa mukavat yrityksensä häiritä poikaa lähes seksuaalisesti, ainakin ulkopuolisilta silmiltä tilanne vaikutti tältä ennen kuin Sirius survoi yhden nuolistaan olennon päähän tappaen tuon. Tämä yksilö oli käynyt aivan liian lähellä. Pojalle olisi tehnyt kyllä muuten aivan jäätävää tuskaa jättää ystävä kuolemaan, mutta pojan puollustautuessa hirviölaumaa vastaan yksin, mustahiuksinen oinaspoika älysi sentään perääntyä kohti ovea, jonka poika sulki perässään potkaistuaan ensin rappusille ehtineen kulkijan alas. Kulkijan putoaminen portaikosta käynisti melkoisen ketjureaktion, jonka turvin saatoin sulkea oven perässäni ja mennä yläkertaan.
Yläkertaan vievän oven suljetyuaan perässä, poika alkoi kasaamaan kaikkea roinaa oven eteen, jotta tuo ei joutuisi heti jonkun inhottavan olennon välipalaksi Rigelin jo melkein jouduttua (se olis syöty, jos sitä ei olis ammuttu...Pete voi kertoo tarkemmin) surman suuhun. Poika ei halunnut jakaa samaa näkyä, ei mistään hinnasta.
|
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 18:35:10 GMT
Mitään ympäröivästä maailmastaan tiedostamatta nuori mies makasi velttona sen vaatekasan päällä, jolle Cherise oli hänet raahannutkin. Hän oli kuulevinaan ääniä, luullen niiden olevan tästä maailmasta, vaikka todellisuudessa ne kaikuivat vain ja ainoastaan Damon Nick Hassell'in päässä. ’’Ohioon on luvassa tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin talvi, ainakin jos sääennustajaamme Mary Whitestoneen on uskomista…’’ ylipirteän miehen ääni särisi vanhassa radiossa signaalin pätkiessä. ’’Mikseivät ne soita musiikkia?’’, kysyi kyllästyneen kuuloinen pikku poika, joka istui keittiön puisella tuolilla katsellen ulos vaaleiden pellavaverhojen kehystämästä ikkunasta. Damonin ilmeettömien kasvojen otsa rypistyi saaden miehen näyttämään ärsyyntyneeltä. Se saattoi vaikuttaa siltä, kuin mies reagoisi huoneen täyttäneeseen meteliin, vaikka todellisuudessa tuolla ei ollut aavistustakaan mitä oli meneillään. Sen sijaan hän oli aivan omissa maailmoissaan, tarkemmin ottaen menneisyydessä, omassa lapsuudessaan. ’’Sinulla on väärä kanava’’, keittiöön astui nyt aavistuksen verran vanhempi poika, joka kumartui radion ääreen ja väänsi yhtä sen lukuisista napeista, jolloin saman tien uutistenlukijan ärsyttävä hekotus vaihtui leppoisaan rock’n’rolliin. ’’Pöljä’’, poika vielä totesi ja pukkasi leikkimielisesti toista kyynärpäällään. ’’Älä viitsi haukkua veljeäsi’’, tiskialtaan äärellä hääräilevä punahiuksinen naishenkilö torui, eikä edes vilkaissutkaan olkansa yli nähdäkseen mitä lapsilla oli meneillään. Pojista vanhempi tyytyi vain virnistämään, nousi pari askelmaa portailla ja viittoi veljeään mukaansa sen näköisenä, kuin olisi löytänyt jotakin kiinnostavaa. Yhä tajuttomana makaavan Damonin kasvot vääntäytyivät nyt tuskalliseen ilmeeseen, kuin hän tietäisi seuraavaksi tapahtuvan jotain pahaa. Nuorempi poika juosta kipitti veljensä perässä yläkertaan, muttei hämmästyksekseen nähnyt veljeään enää missään. ’’Täällä’’, hän kuuli kuiskauksen jostain yläpuoleltaan, ja tajusi päätään nostaessa veljensä kavunneen ylös kattoikkunasta. ’’Tule!’’, hän kuuli isoveljensä käskevän, ja ennen kuin hän ehti sopertaa mitään vastalauseeksi, tunsi hän jo veljensä vetävän hänet ylös. ’’Ihan tosi, meitä on kielletty tulemasta tänne’’, pieni ruskeahiuksinen poika mutisi, mutta isoveljen määrätietoisuus vei voiton. ’’Katso!’’, poika huudahti välittämättä nuoremman vastalauseista ja osoitti räystään reunalla olevaa risukasaa, joka tarkemmin katsottuna osoittautui linnunpesäksi. Pienemmän pojan epäilykset vaihtuivat saman tien lapselliseen riemukkuuteen. ’’Minkä linnun pesä se on?’’, poika kysyi innoissaan itseään viisaammalta isoveljeltään. ’’En tiedä, ehkä kyyhkysen’’, miehenalku pohdiskeli ja käski veljeään tulla katsomaan lähemmäs. ’’En uskalla’’ ’’Nössö’’, poika nauroi, ’’Sitten minä tulen hakemaan!’’ tuo pelotteli leikillään, eikä aikaakaan kun tuo jo otti pari juoksuaskelta veljeään kohti. Naurunremakka alkoi - ja loppui kuin seinään. Aamuisen sateen jäljiltä peltikatto oli vielä liukas, eikä mennyt montaakaan sekuntia kun vanhemman veljen jalka jo lipesi katolta vetäen koko ruumiin mukanaan. Kuului vain säikähtänyt huudahdus ja rysähdys, jonka jälkeen koko muistikuva alkoi haalistua kuin vanha valokuva, äänet alkoivat pätkiä kuin radion signaali nopeutuen lopulta ymmärtämättömän kimeäksi puheensorinaksi jättäen jäljelle vain epäselvän kuvan, josta saattoi vielä hetken erottaa nuoren naisen ravistelemassa nuorempaa poikaa kysellen huolestuneella äänellä: ’’Damon, mitä tapahtui? Tönäisitkö sinä häntä? Damon? DAMON, vastaa minulle!’’ Viimein kaikki pimeni samanlaiseksi mitä se oli alkujaan ollutkin. Hassell tunsi oman kehonsa, tai tarkemmin ottaen sitä joka puolelta viiltävän kivun. Eräänlainen säälittävä valitusta muistuttava vaimea äännähdys karkasi miehen huulien välistä, ja puolitajuttomana tuo kallisti päätään sivulle, yhä auttamattoman tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta. Nyt hänen korviinsa kantautui taas ääniä, tällä kertaa oikeita, todellisia ääniä sekä puhetta, josta Damon ei kuitenkaan ymmärtänyt sanaakaan. Attachment Deleted |
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 18:49:58 GMT
Mitään ympäröivästä maailmastaan tiedostamatta nuori mies makasi velttona sen vaatekasan päällä, jolle Cherise oli hänet raahannutkin. Hän oli kuulevinaan ääniä, luullen niiden olevan tästä maailmasta, vaikka todellisuudessa ne kaikuivat vain ja ainoastaan Damon Nick Hassell'in päässä. ’’Ohioon on luvassa tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin talvi, ainakin jos sääennustajaamme Mary Whitestoneen on uskomista…’’ ylipirteän miehen ääni särisi vanhassa radiossa signaalin pätkiessä. ’’Mikseivät ne soita musiikkia?’’, kysyi kyllästyneen kuuloinen pikku poika, joka istui keittiön puisella tuolilla katsellen ulos vaaleiden pellavaverhojen kehystämästä ikkunasta. Damonin ilmeettömien kasvojen otsa rypistyi saaden miehen näyttämään ärsyyntyneeltä. Se saattoi vaikuttaa siltä, kuin mies reagoisi huoneen täyttäneeseen meteliin, vaikka todellisuudessa tuolla ei ollut aavistustakaan mitä oli meneillään. Sen sijaan hän oli aivan omissa maailmoissaan, tarkemmin ottaen menneisyydessä, omassa lapsuudessaan. ’’Sinulla on väärä kanava’’, keittiöön astui nyt aavistuksen verran vanhempi poika, joka kumartui radion ääreen ja väänsi yhtä sen lukuisista napeista, jolloin saman tien uutistenlukijan ärsyttävä hekotus vaihtui leppoisaan rock’n’rolliin. ’’Pöljä’’, poika vielä totesi ja pukkasi leikkimielisesti toista kyynärpäällään. ’’Älä viitsi haukkua veljeäsi’’, tiskialtaan äärellä hääräilevä punahiuksinen naishenkilö torui, eikä edes vilkaissutkaan olkansa yli nähdäkseen mitä lapsilla oli meneillään. Pojista vanhempi tyytyi vain virnistämään, nousi pari askelmaa portailla ja viittoi veljeään mukaansa sen näköisenä, kuin olisi löytänyt jotakin kiinnostavaa. Yhä tajuttomana makaavan Damonin kasvot vääntäytyivät nyt tuskalliseen ilmeeseen, kuin hän tietäisi seuraavaksi tapahtuvan jotain pahaa. Nuorempi poika juosta kipitti veljensä perässä yläkertaan, muttei hämmästyksekseen nähnyt veljeään enää missään. ’’Täällä’’, hän kuuli kuiskauksen jostain yläpuoleltaan, ja tajusi päätään nostaessa veljensä kavunneen ylös kattoikkunasta. ’’Tule!’’, hän kuuli isoveljensä käskevän, ja ennen kuin hän ehti sopertaa mitään vastalauseeksi, tunsi hän jo veljensä vetävän hänet ylös. ’’Ihan tosi, meitä on kielletty tulemasta tänne’’, pieni ruskeahiuksinen poika mutisi, mutta isoveljen määrätietoisuus vei voiton. ’’Katso!’’, poika huudahti välittämättä nuoremman vastalauseista ja osoitti räystään reunalla olevaa risukasaa, joka tarkemmin katsottuna osoittautui linnunpesäksi. Pienemmän pojan epäilykset vaihtuivat saman tien lapselliseen riemukkuuteen. ’’Minkä linnun pesä se on?’’, poika kysyi innoissaan itseään viisaammalta isoveljeltään. ’’En tiedä, ehkä kyyhkysen’’, miehenalku pohdiskeli ja käski veljeään tulla katsomaan lähemmäs. ’’En uskalla’’ ’’Nössö’’, poika nauroi, ’’Sitten minä tulen hakemaan!’’ tuo pelotteli leikillään, eikä aikaakaan kun tuo jo otti pari juoksuaskelta veljeään kohti. Naurunremakka alkoi - ja loppui kuin seinään. Aamuisen sateen jäljiltä peltikatto oli vielä liukas, eikä mennyt montaakaan sekuntia kun vanhemman veljen jalka jo lipesi katolta vetäen koko ruumiin mukanaan. Kuului vain säikähtänyt huudahdus ja rysähdys, jonka jälkeen koko muistikuva alkoi haalistua kuin vanha valokuva, äänet alkoivat pätkiä kuin radion signaali nopeutuen lopulta ymmärtämättömän kimeäksi puheensorinaksi jättäen jäljelle vain epäselvän kuvan, josta saattoi vielä hetken erottaa nuoren naisen ravistelemassa nuorempaa poikaa kysellen huolestuneella äänellä: ’’Damon, mitä tapahtui? Tönäisitkö sinä häntä? Damon? DAMON, vastaa minulle!’’ Viimein kaikki pimeni samanlaiseksi mitä se oli alkujaan ollutkin. Hassell tunsi oman kehonsa, tai tarkemmin ottaen sitä joka puolelta viiltävän kivun. Eräänlainen säälittävä valitusta muistuttava vaimea äännähdys karkasi miehen huulien välistä, ja puolitajuttomana tuo kallisti päätään sivulle, yhä auttamattoman tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta. Nyt hänen korviinsa kantautui taas ääniä, tällä kertaa oikeita, todellisia ääniä sekä puhetta, josta Damon ei kuitenkaan ymmärtänyt sanaakaan. //Kuoliks sen veli tippuessaan katolta.... |
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 18:51:55 GMT
Mitään ympäröivästä maailmastaan tiedostamatta nuori mies makasi velttona sen vaatekasan päällä, jolle Cherise oli hänet raahannutkin. Hän oli kuulevinaan ääniä, luullen niiden olevan tästä maailmasta, vaikka todellisuudessa ne kaikuivat vain ja ainoastaan Damon Nick Hassell'in päässä. ’’Ohioon on luvassa tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin talvi, ainakin jos sääennustajaamme Mary Whitestoneen on uskomista…’’ ylipirteän miehen ääni särisi vanhassa radiossa signaalin pätkiessä. ’’Mikseivät ne soita musiikkia?’’, kysyi kyllästyneen kuuloinen pikku poika, joka istui keittiön puisella tuolilla katsellen ulos vaaleiden pellavaverhojen kehystämästä ikkunasta. Damonin ilmeettömien kasvojen otsa rypistyi saaden miehen näyttämään ärsyyntyneeltä. Se saattoi vaikuttaa siltä, kuin mies reagoisi huoneen täyttäneeseen meteliin, vaikka todellisuudessa tuolla ei ollut aavistustakaan mitä oli meneillään. Sen sijaan hän oli aivan omissa maailmoissaan, tarkemmin ottaen menneisyydessä, omassa lapsuudessaan. ’’Sinulla on väärä kanava’’, keittiöön astui nyt aavistuksen verran vanhempi poika, joka kumartui radion ääreen ja väänsi yhtä sen lukuisista napeista, jolloin saman tien uutistenlukijan ärsyttävä hekotus vaihtui leppoisaan rock’n’rolliin. ’’Pöljä’’, poika vielä totesi ja pukkasi leikkimielisesti toista kyynärpäällään. ’’Älä viitsi haukkua veljeäsi’’, tiskialtaan äärellä hääräilevä punahiuksinen naishenkilö torui, eikä edes vilkaissutkaan olkansa yli nähdäkseen mitä lapsilla oli meneillään. Pojista vanhempi tyytyi vain virnistämään, nousi pari askelmaa portailla ja viittoi veljeään mukaansa sen näköisenä, kuin olisi löytänyt jotakin kiinnostavaa. Yhä tajuttomana makaavan Damonin kasvot vääntäytyivät nyt tuskalliseen ilmeeseen, kuin hän tietäisi seuraavaksi tapahtuvan jotain pahaa. Nuorempi poika juosta kipitti veljensä perässä yläkertaan, muttei hämmästyksekseen nähnyt veljeään enää missään. ’’Täällä’’, hän kuuli kuiskauksen jostain yläpuoleltaan, ja tajusi päätään nostaessa veljensä kavunneen ylös kattoikkunasta. ’’Tule!’’, hän kuuli isoveljensä käskevän, ja ennen kuin hän ehti sopertaa mitään vastalauseeksi, tunsi hän jo veljensä vetävän hänet ylös. ’’Ihan tosi, meitä on kielletty tulemasta tänne’’, pieni ruskeahiuksinen poika mutisi, mutta isoveljen määrätietoisuus vei voiton. ’’Katso!’’, poika huudahti välittämättä nuoremman vastalauseista ja osoitti räystään reunalla olevaa risukasaa, joka tarkemmin katsottuna osoittautui linnunpesäksi. Pienemmän pojan epäilykset vaihtuivat saman tien lapselliseen riemukkuuteen. ’’Minkä linnun pesä se on?’’, poika kysyi innoissaan itseään viisaammalta isoveljeltään. ’’En tiedä, ehkä kyyhkysen’’, miehenalku pohdiskeli ja käski veljeään tulla katsomaan lähemmäs. ’’En uskalla’’ ’’Nössö’’, poika nauroi, ’’Sitten minä tulen hakemaan!’’ tuo pelotteli leikillään, eikä aikaakaan kun tuo jo otti pari juoksuaskelta veljeään kohti. Naurunremakka alkoi - ja loppui kuin seinään. Aamuisen sateen jäljiltä peltikatto oli vielä liukas, eikä mennyt montaakaan sekuntia kun vanhemman veljen jalka jo lipesi katolta vetäen koko ruumiin mukanaan. Kuului vain säikähtänyt huudahdus ja rysähdys, jonka jälkeen koko muistikuva alkoi haalistua kuin vanha valokuva, äänet alkoivat pätkiä kuin radion signaali nopeutuen lopulta ymmärtämättömän kimeäksi puheensorinaksi jättäen jäljelle vain epäselvän kuvan, josta saattoi vielä hetken erottaa nuoren naisen ravistelemassa nuorempaa poikaa kysellen huolestuneella äänellä: ’’Damon, mitä tapahtui? Tönäisitkö sinä häntä? Damon? DAMON, vastaa minulle!’’ Viimein kaikki pimeni samanlaiseksi mitä se oli alkujaan ollutkin. Hassell tunsi oman kehonsa, tai tarkemmin ottaen sitä joka puolelta viiltävän kivun. Eräänlainen säälittävä valitusta muistuttava vaimea äännähdys karkasi miehen huulien välistä, ja puolitajuttomana tuo kallisti päätään sivulle, yhä auttamattoman tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta. Nyt hänen korviinsa kantautui taas ääniä, tällä kertaa oikeita, todellisia ääniä sekä puhetta, josta Damon ei kuitenkaan ymmärtänyt sanaakaan. //Kuoliks sen veli tippuessaan katolta.... //saatte tietää siitä sit aikanaan... 8))) |
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 18:59:43 GMT
//Mut sille kävi jotain... Damon oli vissii pikkuveli...
|
|
