|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 19:01:43 GMT
//Mut sille kävi jotain... Damon oli vissii pikkuveli... //mmm... |
|
|
|
Post by marakatti on Oct 31, 2015 19:18:07 GMT
//Mietin että voisin _ehkä_ sen miehen sijasta tehä Shayn(Cherisen pikkusiskon siis) joka jäikin täpärästi ampumisesta henkiin:  |
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 19:23:34 GMT
//Mietin että voisin _ehkä_ sen miehen sijasta tehä Shayn(Cherisen pikkusiskon siis) joka jäikin täpärästi ampumisesta henkiin: Nice |
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 19:29:40 GMT
//Mietin että voisin _ehkä_ sen miehen sijasta tehä Shayn(Cherisen pikkusiskon siis) joka jäikin täpärästi ampumisesta henkiin: // tai tee molemmat ja pistä ne harhailee jonneki keskenään 8)) |
|
|
|
Post by marakatti on Oct 31, 2015 19:54:00 GMT
//Mietin että voisin _ehkä_ sen miehen sijasta tehä Shayn(Cherisen pikkusiskon siis) joka jäikin täpärästi ampumisesta henkiin: // tai tee molemmat ja pistä ne harhailee jonneki keskenään 8)) //No mulla oli vähän jotai suunnitelmii että Shay on ollu just Cherisen exän(?? joka on tietenkin läpeensä paha) ja hänen porukkansa seurassa, mutta nyt hän on yksikseen jumissa jossain kerrostalossa. Hahah joka puolella vaateliikettä joku stalkkaamassa:Dd Shay siis muka oottelee että he hakevat hänet mutta jengistä ei oo kuulunu mitään pitkään aikaan. |
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 20:10:55 GMT
// tai tee molemmat ja pistä ne harhailee jonneki keskenään 8)) //No mulla oli vähän jotai suunnitelmii että Shay on ollu just Cherisen exän(?? joka on tietenkin läpeensä paha) ja hänen porukkansa seurassa, mutta nyt hän on yksikseen jumissa jossain kerrostalossa. Hahah joka puolella vaateliikettä joku stalkkaamassa:Dd Shay siis muka oottelee että he hakevat hänet mutta jengistä ei oo kuulunu mitään pitkään aikaan. //joooo, kuulostaa hyvältä |
|
|
|
Post by marakatti on Oct 31, 2015 20:16:31 GMT
// Teen lomakkeen nyt koska tylsä ilta
|
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 31, 2015 20:28:58 GMT
//joku vois tulla läpsii damonii poskille tai jotenki muuten herättää sen
|
|
|
|
Post by wifix on Oct 31, 2015 20:39:34 GMT
- heipodei oon täällä taas 8)
alan nyt kirjottelemaan tanyan, javierin ja deanin rooleja, ei mulla muuta
|
|
|
|
Post by wifix on Oct 31, 2015 21:25:37 GMT
tanya elisabeth montero - iski yhdellä sulavalla liikkeellä katanansa terän kulkijan pään lävitse, vetäisten aseen sitten nopeasti itselleen. Päätän pienesti pudistellen nainen katsoi, kuinka nyt kuollut hahmo lyyhistyi portaikkoon, valuen pari portaikkoa alas. Portaikon alapää oli nyt jo täynnä ruumiita, tällä kertaa lopullisesti kuolleita, mutta niiden maassa makaaminen ei tuntunut hidastavan hetki hetkeltä lähemmäs tulevaa kulkija joukkoa juuri ollenkaan. Montero upoitti pian hampaansa tiukasti alahuuleensa, saaden hivenen veren makua suuhunsa, vetäisten yhdellä nopealla, sivuttaisella liikkellä nyt jopa kahden kulkijan päät poikki - niitä se ei niinkään tappanut, mutta tuskimpa ketään haittaisi maan rajassa itsekseen meteliä pitävät kallot.
Sivukorvallaan yläkerrasta kuuluvia ääniä kuunnellen, nainen havaitsi pian oman nimensä huudettavan, jolloin lähes automaattisesti hän käänsi katseensa yläkerran suuntaan. Pieni, epätoivoinen hymy kohosi naisen huulille, iskiessään miekkansa terän vielä yhden kulkijan kallosta läpi, jonka jälkeen hän päätyi ottamaan pari nopeaa juoksuaskelta kohti ovea, livahtaen nopeasti sen toiselle puolen. Sirius tuli pian naisen perässä, eikä aikaakaan kun Tanya pystyi kuulemaan oven sulkeutuvan heidän takanaan. Tuolloin nainen viimeinkin päästi huuliltaan helpoittuneen oloisen huokauksen, vieden kätensä likaisten hiustensa lävitse. Oven sulkemisesta kuullut ääni oli mitä rauhoittavin, ja edes hetkeksi vaaleaverikkö pystyi rauhoittumaan, katanan löytäessä paikkansa sille tarkoitetusta kotelostaan.
Hetken ajan hiljaa oltuaan ja rauhoituttuaan, kohoitti nainen katseensa muihin huoneessa oleviin. Kaikki näyttivät olevan kunnossa, eikä ketään tuntunut joukosta puuttuvan - kaksosten koiraa lukuun ottamatta, mutta jos Montero yhtään koiran kanssa tekemisissä oli ollut, se selviäisi kyllä ainakin hetken kadulla, kunhan vain ei kiinnittäisi liikaa huomiota itseensä. Katseensa vaaleaverikkö lukitsi pian maan rajassa makaavaan Damoniin, saaden hänet puremaan alahuultaan tiukasti. Mies oli saatava hereille, ennen kuin kulkijat tulisivat tuostakin ovesta lävitse. Päätään hennosti pudistellen meksikolaistaustainen polvistuikin siis herran tasolle, painaen vasemman kätensä herran pään alle, pitäen miehen kasvoja paikallaan, iskiessään jopa yllättävän kovalla voimalla toisen kätensä avokämmenen Hassell'in poskelle.
javier jóse chavez - laski ylös päästyään nuoremman pojan varovaisesti istumaan huoneen nurkkaan, pojan selän nojaten huoneen seinään. Alahuultaan pehmeästi purren hän laski katseensa toisen veriseen jalkaan - se ei näyttänyt läheskään niin pahalta kuin oli kuvitellut, mutta jos ampumahaavaa ei kukaan ajoissa tulisi hoitamaan, voisi se johtaa johonkin vakavempaankin. Kuten herra hyvin tiesi, virukset tarttuivat todella nopeasti niin sanottuna vaikeana aikana, ja pienempiäkin haavoja hoitaessa piti olla jopa naurettavan varovainen, jotta ei tauti ei varmasti leviäisi. Kaikissa tapauksissa asia ei kylläkään pitänyt paikkaansa, niin tyhmältä kuin tuo kuulostikin, riippui se täysin ihmisestä, sekä olinpaikasta.
Javier oli epidemian aikana kiertänyt maat ja mantereet, ja oli alunperin lähtenyt liikkeelle turvapaikkaa etsien aivan toiselta puolelta kyseistä maata. Turvapaikkoja oltiin kierrelty, ja toisissa oltiin oltu parikin kuukautta, kun taas toisissa vain viikkoja, joskus jopa vain pari vaivaista päivää. Ihmisiä oli erilaisia, toiset olivat menettäneet jopa ruumiinosia, mutta eivät näyttäneet merkkiäkään siitä, että olisivat viruksen edes voineet saada - toiset puolestaan olivat menehtyneet vain pienen haavan vuoksi, ympäristön ollessa vain niin sanotusti "myrkyllisempää". Oli miten oli, herra ei ottanut enää riskejä, liian paljon läheisiä ihmisiä kun hän oli menettänyt. Eikä hän suostuisi menettämään enää yhtäkään, varsinkaan poikaansa.
Pieni, vino hymy vierähti pian miehen huulille, hänen kohoittaessaan katseensa kasvonsa tuhrineeseen lapseen, kallistaen päätään hivenen verran sivummalle. Pari pientä muistoa noin kuuden vuoden takaa vierähti hänen viereensä, saaden hymyn hänen kasvoillaan vain kasvamaan. Kaksospojat olivat olleet hyvin tärkeässä osassa miehen elämää jo parikin vuotta, vielä senkin jälkeen kun yksinhuoltajuus oltiin annettu kaksosten naispuoliselle vanhemmalle. Se ei miestä niinkään haitannut - kyllä hän poikia silloin tällöin näki, vaikka ei heidän kanssaan enää puheväleihin päässytkään, entisen naisystävänsä päättäväisyyden takia. Nyt asiat kylläkin olivat toisin, pojat olivat kuin ihmeen kaupalla löytäneet tiensä takaisin herran luokse, eikä äidin sijainnista ollut tietoakaan.
Chavez kohoitti katseensa pian pois pojasta, kuullessaan takanaan kuuluvan metelin voimistuvan. Päätään pienesti pudistellen herra nousi takaisin jaloilleen, laskien tummanruskean kangasreppunsa kahdeksanvuotiaan vierelle, lähtien askeltamaan kohti ylös saapuneita ihmisiä.
"Onko kaikki kunnossa?" tummaverinen kysyi alahuultaan purren, laskien katseensa jopa hieman huolestuneen oloisena Damoniin. Herran ei ollut tarkoitus lyödä toista tajuttomaksi, eikä myöskään jättää miestä kuolemaan alakertaan, mutta Rigel oli hänelle tuolla hetkellä tärkein pelastettava, Siriuksen onnistuessa pääsemään yläkertaan omin avuin.
dean garrett wesley - katseli rauhallisin elein alhaalla häämöttävää katua, ja sen täyttämiä kulkijoita. Askeleet veivät herraa hiljalleen lähemmäs epätasaisen katon reunaa, tehden hetki hetkeltä miehen askeleista varovaisempia - eihän hän nyt sentään halunnut kuolla vastaavana aikana niin typerällä tapaa kuin katolta tippuessa. Mieluummin tummaverinen syöttäisi itsensä vaikkapa kulkijoille, katolta tippuminen olisi vain nöyryyttävää. Mieti nyt, taistella aivan yksin kaksi vuotta vain pysyäkseen elossa, ja sitten horjahtaa ja tipahtaa kolmannen kerroksen katolta alas. Hiljaisesti itselleen naurahtaen Wesley vei kätensä sekaisten hiustensa lävitse, kallistaen päätään hivenen verran sivulle. Kädessään hän puolestaan heilutteli jälleen asettaan, joka oltiin otettu takaisin herran otteeseen vasta hetki sitten. Minkäänlaista kiirettä hänellä ei ollut, ja sen näki selkeästi tavasta, jolla mies askelsi katon toisesta päästä toiseen päähän.
Katon reunan loputtua, tummaverinen otti jälleen pari vaivaista juoksuaskelta, saadakseen edes jonkin näköiset vauhdit seuraavan talon katolle hyppäämiseen - sen tapahtuen jälleen kuin leikittä. Välimatkat talojen välillä olivat naurettavan pieniä, eikä katolta katolle hyppiminen ollut miehelle mitään erikoista, hän itse kun tykkäsi ajatella asiaa samalla tapaa kuin pituushyppyä, taikka muuta turhaa. Jos hyppäät tarpeeksi pitkälle, kaikki on hyvin. Jos hyppy jää liian lyhyeksi, nolaat itsesi, ja tässä tapauksessa mahdollisesti myös menettää henkensä - mikä olisi hyvinkin epätodennäköistä Deanin hyppytaidot huomioon ottaen.
|
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 21:35:51 GMT
//Ehkä jonkun muun kun Siriukse kannattaa poistaa se luoti... 1. Sirius ja kirurgia = kuolema 2.Sirius ja hygienia = kuolema 3. Sirius ja Buster kirurgina = kuolema
|
|
|
|
Post by marakatti on Oct 31, 2015 21:37:07 GMT
Shay (nykyisin Livia) Nadine Petrova - 20 (saatoin sanoa jossain roolissa muuta mutta saa nyt mennä) - bi - Barrett M82 jossa äänenvaimennin, puukko - blossom Shay siis selvisi täpärästi ampumisesta, kun Cherise raahattiin väkisin pois paikalta ennen poliisien saapumista. Russell oli ollut piilossa seuraamassa tilannetta, ja nosti Shayn syliinsä, ja hyppäsi sitten pihalle kurvaavan menopelin kyytiin. Shay oli koko tämän ajan tajuttomana, mutta heräsi noin viikon kuluttua Russell'in jengin sairasvuoteelta siteissä. Loput saatte tietää myöhemmin:) Attachment Deleted//Unalla roolijaa tarvittais nyt |
|
|
|
Post by wifix on Oct 31, 2015 21:50:16 GMT
Shay (nykyisin Livia) Nadine Petrova - 20 (saatoin sanoa jossain roolissa muuta mutta saa nyt mennä) - bi - Barrett M82 jossa äänenvaimennin, puukko - blossom Shay siis selvisi täpärästi ampumisesta, kun Cherise raahattiin väkisin pois paikalta ennen poliisien saapumista. Russell oli ollut piilossa seuraamassa tilannetta, ja nosti Shayn syliinsä, ja hyppäsi sitten pihalle kurvaavan menopelin kyytiin. Shay oli koko tämän ajan tajuttomana, mutta heräsi noin viikon kuluttua Russell'in jengin sairasvuoteelta siteissä. Loput saatte tietää myöhemmin:) Kumpi kuva olis parempi, kun tuo toinen olis muuten hyvä mutta näytöstää vähän kömpelöltä.. Molemmat on tuommosia asekuvia muttanii:'D data.whicdn.com/images/150971659/large.jpgs-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/9e/94/fa/9e94fab0b3fad7bb5823a4634a308b7f.jpg//Unalla roolijaa tarvittais nyt mukana 8) ja sanoisin että ylempi ++ voin kyllä laittaa tanyankin poistaan sen luodin, jos unalla roolijaa ei näy  |
|
|
|
Post by marakatti on Oct 31, 2015 21:54:58 GMT
// Jii roolin kohta Shaylla eikun siis Livialla
|
|
|
|
Post by Jp on Oct 31, 2015 22:00:41 GMT
Sirius päätti siirtää askeleensa kohti veljeään, joka oli lysähtänyt seinän viereltä melko pian alas sen lisäksi, että tuo vaikutti melko kylmältä pojan silmiin. Pitäisiköhän hänen lämmittää kauhusta kankeana olevaa poikaa Kaiveltuaan reppuaan, poika löysi pierutyynynsä, jonka lyttyyn painaminen ja pieruäänen kuuluminen sai pojan kasvoille leviämään pienen hymyn. Rigel kohta heräisi aivan tuhatprosenttisen varmasti, sai ulkona ruumiita tai koiria...ei Siriuksen veli Rigel vain voinut jättää Siriusta keppostelemaan yksin ja vielä näin suuren yleisön eteen. Samassa poika pieraisi itse, mutta tämäkään ei herättänyt Rigelissä mitään viisasta reaktiota, korkeintaan aiheutti paheksuntaa muiden huoneessa olevien silmissä. Paheksuntaa, josta poika ei pahemmin välittänyt, koska Rigel piti saada jotenkin heräämään henkiin, vaikka sitten väkisin. Sirius tiesi kyllä muutaman keinon herättää tuon veli todellisuuteen, mutta ei uskonut poikien isän Javierin innostuvan ajatuksesta täysin. Pikkumiehellä oli jo valmiit epäilykset Javin tyrmäyksistä, kun Sirius esittelisi ideansa, joten hän päätti veljensä onneksi jättää ideansa kertomatta. Ainahan Siriuksen pilailussa oli omat pienet riskinsä, mutta veljen hengen menettäminen oli varmasti suurin riski koko mustatukkaisen pojan elämän suurin vaara, minkä hän oli koskaan kohdannut. Toisaalta poika piti haasteista.
"Javi...milloin ajattelit pelastaa veljeni ja kaivaa sen luodin tuon jalasta? Milloin veljeni voi muuten kävellä ja milloin juosta? Pitääkö tuon sitten käyttää keppejä ja mistä me sellaiset hankimme?" Sirius aloitti jälleen kerran usein järkyttävän pitkään kestävän kyselyhetkensä ja käänsi irlanninvihreät silmät isäänsä, jolta tuo halusi saada vastaukset mieluusti tässä ja heti. Mitä nopeammin, sen parempi Siriukselle.
|
|
