|
|
Post by Jp on Oct 21, 2015 21:22:50 GMT
Sirius ei voinut uskoa sitä,että tuon veljeä oli juuri hetki sitten ammuttu. Poika ei osanut edes valmistautua tälläiseen, kaikki tulivat vain puun takaa ja sitten se kaikki oli vain tapahtunut eikä Sirius pystynyt tekemään yhtään mitään. Jostain kaukaisuudesta kuulunut laukaus ja Rigelin vajoaminen polvilleen toistuivat pojan mielessä ikuisuuden ajan ja poikaa pelotti jopa, että tämä maanpäälinen helvetti seuraisi häntä myös uniin. Sirius päätti vajota maahan repiäkseen itseltään muutaman hiuksen päästä. Miksi hänen oli pitänyt lähteä ulos? Ei yhden nälän olisi pitänyt ajaa häntä pihalle. Miksi Rigelille piti sattua jotain kamalaa? Miksi hän ei ollut uhri? Hän oli juuri nähnyt hänelle yhden rakkaimmista asioista kärsivän, oman veljensä, jonka Sirius luuli näkevänsä ehjänä loppuun saakka, mutta jokin pojassa oli rikkoutunut Alexanderin silmien edessä. Aina Rigel oli noussut pienten mustelmien jälkeen omin avuin ylös, mutta nyt poika ei Siriuksen ihmetykseksi tehnyt sitä. Oliko jotain siis pahasti vialla? Samassa Sirius huomasi veljensä miekan lojuvan maassa Rigelin ilmeisesti tiputettua sen kaatuessaan tuskan voimasta. Poika päätti napata veljensä aseen ja käskeä koiraansa siirtymään tappaakseen kulkijan yhdellä nätilllä iskulla päähän. Sirius päätti jättää veljensä miekan hirviön kalloon ja etsi käsiinsä omaa joustaan kostaakseen veljensä murhan. Ainakin Sirius luuli veljeään kuolleeksi tuon liikkumattomuuden takia. "Sinä...sinä tapoit veljeni! Tästä sinä et selviä!", poika totesi itkunsekaisen raivon vallassa ja yritti hyökätä ampujan kimppuun käsin tajuamatta ollenkaan tunnekuohussa tilanteen oikeata laitaa, kunnes tuo kuuli veljensä toteavan hänelle jotain joka sai Siriuksen pysäyttämään hyökkäyksensä. "Hän yritti vain pelastaa henkeni, mutta kuten aina epäonnistui ehkä luodin kanssa, mutta varoitti koiraa laukauksellaan hirviöstä. Yksi takapakki ja yksi voitto eli jäimme voiton puolelle" Rigel totesi veljelleen tuskissaan ja vihelsi koiran luokseen, jotta tuo ei olisi heti nirhaamassa mahdollisia auttajia.
|
|
|
|
Post by MayMay on Oct 21, 2015 21:42:12 GMT
UNA DAWN HARRIET GREENFIELD näpersi rakasta varsijoustaan istuskellessaan vaateliikkeen lattialla, selkä seinää vasten. Unalla olisi ollut vapaus valita muutaman aseen joukosta esimerkiksi vaikkapa haulikko, mutta neito oli siitä huolimatta päättänyt ottaa painavan varsijousen. Kyllä tämä osasi ampuakkin ihan kunnon aseellakin, sillä sitähän armeijassa oltiin harjoiteltu päivittäin. Varsijousi oli silti aina ollut Greenfieldin nuorimman suosikki. Niin hiljainen ase sopi hyvinkin zombieiden listimiseen, eikä herättänyt myöskään liikaa huomiota. Haittapuoliakin tosin oli, kuten esimerkiksi aseen paino, mutta viimeisen parin vuoden sisällä oli kyllä totuttu kulkemaan pitkiäkin matkoja varsijousta mukanaan raahaten. Dawniksi useimmiten kutsuttu nousi vaivattomasti seisomaan risti-istunnasta täyteen pituuteensa, joka tosin ei ollut sen kummoisempi kuin 168 senttimetriä ja painoi jälleen selkänsä seinää vasten. //Oon vähän pihalla nyt ni haluuks joku selventää et onks tuol vaatekaupas paljoki porukkaa ja tiivistää tärkeimmät tapahtumat? Ja tälle tosiaan kelpais seura  |
|
|
|
Post by marakatti on Oct 21, 2015 21:53:05 GMT
Cherise Lynn Petrova hyppäsi alas maahan tikkalta, joutuen ottamaan yhden tukiaskeleen. Hän laski kätensä repun olkaimille, ja katseli ympärilleen arvioiden minne päin siitä kannattaisi lähteä kulkemaan. Ympärillä oli putiikkeja, jotka oltiin koluttu ryhmän voimin läpi moneen kertaan. Hyvällä tuurilla hän saattaisi löytää jotain hyppysiinsä. Lähettyvillä sijaitsi myös kioski, jonka antimista Cherise ei ollut tietoinen. Luulisi kuitenkin, semmoisen joku olisi jo hetkessä tyhjentänyt. Kenties oli uskaltauduttava kauemmas mukavuusalueen ulkopuolelle? Cherise ei ehtinyt päästä päätökseen mihin suuntaan lähtisi, ennen kuin kuuli muutaman laukauksen, ihan läheltä. Hän juoksi kadun yli, ja painautui sitten kiinni rakennuksen tiiliseinään. Hän kirosi mielessään sitä joka oli kulman takana ampunut. Jos paikalla oli nyt kulkijoita, niin tuota pikaa niitä olisi kymmenkerroin enemmän. Cherise taivutti mietteliäänä niskaansa, niin että se naksahti. "Hitto", hän kirosi itsekseen vielä hetken ennen kuin suoristi ryhtinsä ja otti muutaman juoksuaskeleen laukauksia kohti, jotka tulivat ihan kulman takaa. Petrova otti pistoolin käteensä henkivakuutuksekseen, ja kurkisti roskisten luokse, missä oli liikettä. Joukko kulkijoita makasi maassa, ilmeisimmin ammuttu laukausten perusteella. Mutta maassa makasi myös toinen pojista, johon Cherisen huomio kohdistui tarkoin. Kirosanoja pulpahti huulilta väistämättä. Hän ei haluaisi sekaantua, hänen ei pitäisi sekaantua. Hänellä ei ollut mitään erityistä lapsiin kohdistuvaa empatiaa kuten monilla muilla. Eivät he olleet vielä nähneet häntä. Nainen punnitsi hetken mielessään vaihtoehtoja, mutta lopulta hän päätti astua esiin katsomaan tilannetta, ja lähti ripein askelin kohti ammuttua poikaa. Hän alkoi vasta hahmottaa tilannetta, kun näki toisen pojan joka oli hyökkäämässä Damonin kimppuun. "Tämän täytyy olla vitsi", hänen suustaan pääsi murahdus. Cherisellä ei ollut paljonkaan kokemusta ampumahaavoista saati niiden hoitamisesta, mutta sen hän ymmärsi ettei siihen voisi jäädä ihmettelemään. Jos kulkijat eivät tulisi paikalle laukausten takia, niin veren tuoksun. Cherisen katse kiersi hetken pojista mieheen, mutta lopulta hän astui lähemmäs maassa makaavaa poikaa nähdäkseen mihin luoti oli osunut. Attachment Deleted/ööh sinne tupsahti kaks uutta tyyppiä, ja suurin osa on kai lähteny tai lähössä sieltä vaateliikkeestä ettimään ruokaa jne. (katolla jotai porukkaa) Ja äsken yks ryhmäläinen ampu vahingossa toista kaksosista (: |
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 21, 2015 22:05:38 GMT
Damon Nick Hassell oli suoraan sanottuna kauhuissaan. Tiesihän hän sen itsekin, ettei hän kuulunut niihin mukavimpiin mahdollisiin ihmisiin, mutta ei hän murhaajakaan ollut, ainakaan toivon mukaan. Hän yritti päästä auttamaan Rigeliä, mutta perääntyi säikähtäessään toista poikaa, Siriusta, joka kiljui raivoissaan syyttäen Damonia tappajaksi. Hetken hän todella jo luuli pojan hyökkäävän hänen päälleen, ja niin tuo varmasti olisi tehnytkin, jos Rigelin vaimea ääni ei olisi pysäyttänyt häntä. ''Veljesi on oikeassa, yritin ampua sitä hirviötä enkä häntä'', Hassell yritti kuulostaa rauhalliselta, ''mutta jos todella tahdot syyttää minua, niin tee se myöhemmin, sillä nyt meidän on autettava veljeäsi'', hän jatkoi yrittäen puhua järkeä pojalle, joka varmasti oli vähintään yhtä järkyttynyt kuin Damon itse. ''Mihin luoti oikein osui? Verenvuoto pitää saada tyrehtymään'', Damon sanoi eikä itse asiassa ollut yhtään varma oliko hänen puheissaan mitään tolkkua. Paikalle tuli joku toinen, ilmeisesti Cherise, joka toivon mukaan pystyi auttamaan, vaikka äänensävystä päätelleen tuokaan ei ollut aivan varma mitä tehdä. Mitä hän olikaan mennyt tekemään? Ampunut pikkupoikaa, miten sen selittäisi muille? ''Se oli vahinko'', tuskin riitti ryhmän jäsenille selitykseksi. Nuori mies oli todella hankkiutunut vaikeuksiin, eikä hänellä ollut aavistustakaan mitä hänen pitäisi tehdä. Ajatukset sinkoilivat sekavasti hänen päässään sinne tänne, kädet tärisivät. Kaikesta huolimatta hän yritti hillitä itsensä ja ajatella rationalistisesti, sillä nyt vaarassa saattoi olla pojan henki - ja mahdollisesti myös heidän muiden, jos lisää kulkijoita eksyisi paikan päälle. Damon veti syvään henkeä, hän sai tärinän loppumaan, mutta pelästyneen näköiset vihreät silmät kertoivat, että mies oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. ''Pystytkö lähettämään koiran hakemaan apua?'', Damon kysyi Rigeliltä. ''Ampumavammakohtaa ei saa liikuttaa'', hän saneli jotain muistamiaan ensiapuohjeita. ''Onko kellään huivia tai vastaavaa?'', mies kysyi hermostuneena vilkuillen muiden vaatevarustusta, verenvuoto piti saada lakkaamaan ja siihen tarvittaisiin jotain, millä sitoa haava. Heti sen jälkeen heidän pitäisi saada raahattua Rigel pois kadulta, ja mieluiten vielä elossa. ''Helvetti...'', tummaverinen mutisi ja pudisti päätään toivottomana. 
//joo, ne uudet tyypit on isabella ja trevor, joihin kaikki ei suhtaudu kovin myönteisesti, Damon ja Javier ei ainakaan meinannu tulla toimeen trevorin kanssa, ja muutenkin monilla ryhmän jäsenillä tuntuu olevan jotain kitkaa keskenään katolla on tällä hetkellä tanya ja trevor, tanya vissiin pahoittelee veljensä (javierin) käytöstä sille siellä sisällä alimmassa kerroksessa Javier ärsytti Isabellaa, ja sillä välin nää pikkupojat, Rigel ja Sirius karkas koirineen ulos kadulle etsii ruokaaa damon ja cherise sattu molemmat kapuaa katon kautta kadulle tarvikkeita etsimään, mutta Damon näki kulkijan rigelin takana, yritti ampua sitä mutta osukin rigeliin, cherise tuli just paikalle ja nyt nää yrittää selvitä tästä tilanteesta ja kaikki on ihan sekasin
|
|
|
|
Post by wifix on Oct 21, 2015 22:28:12 GMT
// päätimpä tulla puhelimella vielö katsomaan onko kukaan enöö roolinut mitään ja voi apua
damon saa javierin vihat niskaansa :'D
|
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 21, 2015 22:30:46 GMT
// päätimpä tulla puhelimella vielö katsomaan onko kukaan enöö roolinut mitään ja voi apua damon saa javierin vihat niskaansa :'D // :DDD sitä vähän arvelinkin (toivoinkin) 8DD draamaa kehiin |
|
|
|
Post by marakatti on Oct 21, 2015 22:57:48 GMT
Cherise Lynn Petrovan lievästi tärisevä käsi kietoutui puristavasti hänen leukperiensä ympärille, samalla kun hän yritti miettiä jotain keinoa millä pojan saisi takaisin vaateliikkeeseen elävienkirjoissa. Hän pudisti raivokkaasti päätään, hänestä ei olisi hyötyä sekavana. Paikan päällä oleva mieskään ei tainnut taitaa ensiapua. Cherise laskeutui nopeasti pojan ääreen yrittäen erottaa mihin kohtaan vartaloa luoti oli uponnut. Tässä hän ei ollut vahvimmillaan. Samassa hänen mieleensä kelautui kuin vanhanajan filmirulla, hänen kokemansa viimeisin ampumatapaus jossa Cherise ei osannut olla avuksi siskolleen. Se sumuinen aamupäivä, Houstonin pienessä rivitaloasunnossa. Se rauhallinen aamupäivä jonka hiljaisuuden oli rikkonut kova laukaus. Se kuinka luoti oli singahtanut ilmaa halkoen ja uponnut Shayn rintaan. Kaikki tämä oli tapahtunut Cherisen silmien edessä. Ja se, kuinka Shayn elmä oli lipunut pois hänen käsistään, eikä hän voinut tehdä mitään. Niin tarmokkaasti kuin hän olikin yrittänyt tyrehdyttää verenvuotoa, ja huutanut siskolle. "Älä sulje silmiäsi". "Pysy täällä". Ja kuinka Shay oli lohduttavasti yrittänyt puristaa Cherisen kättä. Kuinka taustalta oli kuulunut anteeksipyyntöjä. "Minä erehdyin". Tuo oli yksi Cherisen elämän häpeällisimmistä ja kamalimmista päivistä. Kuinka hän oli edes saattanut ajatella vain lähtevänsä pois ja jättävänsä pojan tänne? Samassa nuori Petrova palasi tajuihinsa ja ymmärsi kuinka oli istunut pojan äärellä tekemättömänä jo tovin. Hän oli tarttunut menneisiin, mitä hän oli tarkkuudella yrittänyt vältellä. "Ryhdistäydy"! Hän huusi Damonille kun oli saanut hengityksensä taas tasaantumaan, ja kiskaisi reppunsa selästään hartaasti toivoen että siellä olisi jotain millä voisi sitoa haavan, tai jollakin tavalla lieventää veren tuloa. Ainakin niin pitkäksi aikaa että poika saataisiin takaisin vaateliikkeeseen, jossa joku toivon mukaan osasi tehdä jotain. Repusta hän sai ongittua yhden paidan, jonka hän varovaisesti painoi haavaa vasten. Sitten Cherise yritti tukea hieman pojan päätä. "Vaateliikkeeseen on päästävä", hän sanoi toivottomana ja toivoi että hänen vierellään olevasta miehestä olisi jotain apua. Cherise oli toivoton tilanteen suhteen, eikä hän edes tiennyt miten paita pitäisi sitoa ampumahaavan ylle. Yksi asia ainakin oli selvää; kadulle he eivät voisi vain jäädä odottelemaan apua. Jos kävelijät ehtisivät paikalle heidän vielä naljaillessaan pojan luona, se olisi heidän loppunsa. Attachment Deleted |
|
|
|
Post by Jp on Oct 22, 2015 9:43:38 GMT
Rigel piti tilannetta lähes toivottomana. Hän ei pystynyt kävelemään ja lihansyöjähirviöt vaanisivat todennäköisesti lähimmän nurkan takana. Sen lisäksi vielä heidän ryhmänsä olisi jakaantunut kahtia, joka ei auttanut asiaan yhtään. Pelkkä vilkaisu omassa jalassa olevaan haavaan kertoi pojalle aivan tarpeeksi sen lisäksi, että tuo aiheutti inhottavaa pahoinvointia, jonka seurauksena poika oksentaisi lähes täyden sadan prosentin todennäköisyydellä, pahoinvoinnin suhteen herkkävatsaisenahan Rigel ainakin perhepiireissä tunnettiin. Eipä aikaakaan, kun luodin tarkan sijainnin paikannettuaan Rigel joutui siirtämään ammuttua jalkaansa välttääkseen ruumiinosan päälle oksentamisen. Oksennusreaktion oli aiheuttanut jalan siirtämisestä syntynyt kipuaalto, joka oli vaikuttanut hyvinkin voimakkaasti pojan reflekseihin. Vaikka kaksonen ei mikään hygieniafriikki ollutkaan, ampumahaavan päälle oksentaminen ei välttämättä ollut se maailman nerokkain ajatus, eikä siinä ollut kyllä mitään etujakaan. Haittoja oksennuksesta ampumahaavassa löytyisi aivan varmasti ilman sen suurempia etsimisiä osan ollessa aivan varmasti vakaviakin, mutta niitä Rigel ei halunnut vaivautua ajattelemaan. Poika oli alkanut tosissaan voida pahoin ja lihansyöjähirviöiden tai tutummin kulkijoiden eksyminen paikalle pahentaisi asioita kymmenenkertaisesti, mutta Siriuksen veljen onneksi yhtään hirviötä ei ollut eksynyt paikalle, ainakaan vielä Busterin pitäessä onneksi vahtia. Rigel oli mielestään onnekas, kun hän ylipäätään omisti koiran, koska se oli toiminut erittäin uskollisesti pojan henkivartijana viimeisten vuosien ajan.
Sen kaiken lisäksi mustatukkaista poikaa huoletti, että hänen mahdolliset kantajansa joutuisivat myös huomaamaan tämän oksentamisasian, ennemmin tai myöhemmin. Rigelin selviteltyä vielä hetken päätään, poika älysi, että tuon olisi jätettävä koira hetkeksi omilleen ja lähetettävä tuo hakemaan apua vaatekaupasta, joka oli ryhmän nykyinen tukikohta. Mitä nopeammin koira löytäisi apua itselleen sen parempi se oli koko ryhmän kannalta. Rigel tosissaan halusi jäädä vielä henkiin, vaikka tiesi mahdollisen saarnan ja huudon lisäksi joutuvansa elämään maanpäällistä helvettiä seuraavat viikot. Tästä matkasta takaisin turvaan ei tulisi helppo eikä varsinkaan kivuton niin matkustustavan kuin haavan paikkaamisen suhteen. Kakun päälliseksi Rigel joutuisi taas pitkästä aikaa tappelemaan pahinta pelkoaan vastaan, hygieniaa. Ablutofobia aka peseytymisen pelko oli tullut Rigelille tutuksi joskus varhaisessa lapsuudessa ja Rigel oli paennut pelkoaan tähän päivään saakka välttelemällä kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää.
|
|
|
|
Post by pokemon on Oct 22, 2015 13:25:02 GMT
voi apua, kone meni rikki pariksi päiväksi ja sain tänään takaisin. taidatte olla jo pitkällä ettenpä taida tulla  |
|
lol en jaksanu kirjautua/wifix
Guest
|
Post by lol en jaksanu kirjautua/wifix on Oct 22, 2015 13:47:52 GMT
voi apua, kone meni rikki pariksi päiväksi ja sain tänään takaisin. taidatte olla jo pitkällä ettenpä taida tulla tule tule!! |
|
|
|
Post by Jp on Oct 22, 2015 13:48:43 GMT
voi apua, kone meni rikki pariksi päiväksi ja sain tänään takaisin. taidatte olla jo pitkällä ettenpä taida tulla tule tule!! Wifi... roolit sit joskus.... koska S ja R ja Buster |
|
|
|
Post by petefromtheshop on Oct 22, 2015 13:58:46 GMT
voi apua, kone meni rikki pariksi päiväksi ja sain tänään takaisin. taidatte olla jo pitkällä ettenpä taida tulla :( höh, tulisit nyt vaan :D Maymaykin alotti vasta roolaa, joten kyllä säkin ehit vielä mukaan: mun edellisen viestin lopussa on selitetty ropen tähänastiset tapahtumat tiivistettynä, että ei tässä ole vielä kovin pitkälle menty, rope on edennyt ehkä tunnin tai pari alotusajankohdasta vaikka rooleja on tullut senkin edestä Ja jos koet että sun on myöhästä päästä enää sisälle ryhmän suhdekiemuroihin, niin voithan sä aina alottaa niinkin, että sun hahmo(t) seikkailee yksinään jossain lähistöllä ja sattuukin sitten törmäämään tähän ryhmään tai johon kuhun tästä ryhmästä, vähän niinku fafaalinkin hahmot vaan ilmesty näiden ovelle ja pyysi päästä sisään. Sillon sun ei tarvii tietää mitä tässä ropessa on jo tapahtunut, kun ei tiedä sun hahmokaan. Mut toisaalta voit kyllä myös yhtä hyvin alottaa niinkin että hahmos on jo valmiina tässä ryhmässä, onhan se voinut näiden tapahtumien ajan olla jossain omissa oloissaan tai vaikka ruoanhakumatkalla. Että jos yhtään vaan haluat, viitit, jaksat, niin tule toki mukaan, uudet tyypit on vaan plussaa ropen juonenkululle, täähän on aina mukaan //mun rooli tulee iha just |
|
|
|
Post by Jp on Oct 22, 2015 14:05:49 GMT
//Helpompaa varmaan tulla ulkopuolisel suhteiden suhteen, mut sisäiselläkin pääsee tosi hyvin, jos vain haluaa vaivautua.
|
|
|
|
Post by Fafaali on Oct 22, 2015 14:07:06 GMT
voi apua, kone meni rikki pariksi päiväksi ja sain tänään takaisin. taidatte olla jo pitkällä ettenpä taida tulla Tule, tule, ei me ny nii pitkälle olla päästy, ja aina pääsee kärryille  |
|
|
|
Post by Jp on Oct 22, 2015 14:08:57 GMT
voi apua, kone meni rikki pariksi päiväksi ja sain tänään takaisin. taidatte olla jo pitkällä ettenpä taida tulla Tule, tule, ei me ny nii pitkälle olla päästy, ja aina pääsee kärryille //niin... lisäseura on aina kivaa... |
|
