|
|
Post by susanna48 on Jul 17, 2015 9:56:46 GMT
|| Mistä klaanista haluaisit seuraa? :3
+En muista :c
| Multa löytyisi Usvatuike(joki) ja Tuliruusu(myrsky) || Joesta mulla olis seuraa Usvatuikkeelle Lehtisielu :3 Tuliruusulle olis Myrskystä monelta seuraa c: |
|
|
|
Post by susanna48 on Jul 17, 2015 9:57:34 GMT
| Mites se Jutta - juttu? Mitä mun piti kysyä siltä? || Eli jatkaako Jutta täällä mun ropessa  |
|
|
|
Post by susanna48 on Jul 17, 2015 10:10:04 GMT
KIRJOSYDÄN liikautti päätänsä hitaasti. Parantaja avasi siniset silmänsä ja tuijotti Hiutaletassua mitään sanomatta. "H-hiutaletassu", naaras mumisi jatkoi: "Hakisitko leiristä apua?" Kirjosydän pyysi ja kurottui katsomaan takajalkaansa. Hänen takajalkansa oli vääntynyt kammottavan näköiseen asentoon. "Jalkani on murtunut", parantaja maukui ja tunsi hirvittävän kivun jalassaan. Naaras puri hampaitansa yhteen sekä liikutti muita jäseniään vaikeasti.
HIUTALETASSU värisee kauhusta. Se nyökkää mestarilleen ja juoksee kohti Jokiklaanin leiriä kauhuissaan. Kolli rääkäisee heti leiriin päästessään: "Kirjosydän on loukkaantunut. Hänen jalkansa murtui!" Harmaaraitainen kolli vie nopeasti maasta noukkimansa kaarnat sekä parantajan nappaamat kaarnat parantajan pesään. Toivottavasti joku auttaisi! SUMUTURKKI oli juuri syömässä herkullista kania LUMITASSUN kanssa. Kun Sumuturkki kuuli parantajaoppilaan sanat, hän nousi jaloillensa ja katsoi Hiutaletassua järkyttyneenä. "Missä Kirjosydän on?" Sumuturkki kysyi ääni väristen. Hänen häntänsä nytkähti hermostuneena ja tuon silmissä paistoi hätäännys omasta siskostaan. "Toivottavasti Kirjosydän ei jäädy lumihankeen", vaaleanharmaa soturi uikutti ja katsoi ympärilleen. Kirjosydän oli hänen ainut eloonjäänyt siskonsa. "Viirutähti on kadonnut sekä hänen varapäällikkönsä joten kenen vastuulla on klaani? Sumuturkki huudahti niin kovaa kuin pystyi. "Meidän on pakko pelastaa siskoni!" hän jatkoi ulisten.
|| En löydä Sumuturkin kuvaa koneelta :c
|
|
|
|
Post by Sibe on Jul 17, 2015 15:41:03 GMT
|| Suomessa taas! Oli aivan ihana ja lämmin matka! // no hyvä! |
|
|
|
Post by Sibe on Jul 17, 2015 15:43:04 GMT
HIUTALETASSU värisee kauhusta. Se nyökkää mestarilleen ja juoksee kohti Jokiklaanin leiriä kauhuissaan. Kolli rääkäisee heti leiriin päästessään: "Kirjosydän on loukkaantunut. Hänen jalkansa murtui!" Harmaaraitainen kolli vie nopeasti maasta noukkimansa kaarnat sekä parantajan nappaamat kaarnat parantajan pesään. Toivottavasti joku auttaisi! SUMUTURKKI oli juuri syömässä herkullista kania LUMITASSUN kanssa. Kun Sumuturkki kuuli parantajaoppilaan sanat, hän nousi jaloillensa ja katsoi Hiutaletassua järkyttyneenä. "Missä Kirjosydän on?" Sumuturkki kysyi ääni väristen. Hänen häntänsä nytkähti hermostuneena ja tuon silmissä paistoi hätäännys omasta siskostaan. "Toivottavasti Kirjosydän ei jäädy lumihankeen", vaaleanharmaa soturi uikutti ja katsoi ympärilleen. Kirjosydän oli hänen ainut eloonjäänyt siskonsa. "Viirutähti on kadonnut sekä hänen varapäällikkönsä joten kenen vastuulla on klaani? Sumuturkki huudahti niin kovaa kuin pystyi. "Meidän on pakko pelastaa siskoni!" hän jatkoi ulisten.
|| En löydä Sumuturkin kuvaa koneelta :c
HIUTALETASSU huomaa Sumuturkin nousevan ylös keskeyttäen ruokailunsa (?). Parantajaoppilas läähättää hiukan hengästyneenä. "Hä-hän ei ole kaukana", saa harmaaturkkinen maukaistua. "Olimme keräämässä yrttejä, mutta Kirjosydän tippui puusta, jonne kiipesi sadetta pakoon" Kolli ryntää kohti leirin suuaukkoa, toivoen Sumuturkin seuraavan. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jul 17, 2015 17:36:40 GMT
SUMUTURKKI oli juuri syömässä herkullista kania LUMITASSUN kanssa. Kun Sumuturkki kuuli parantajaoppilaan sanat, hän nousi jaloillensa ja katsoi Hiutaletassua järkyttyneenä. "Missä Kirjosydän on?" Sumuturkki kysyi ääni väristen. Hänen häntänsä nytkähti hermostuneena ja tuon silmissä paistoi hätäännys omasta siskostaan. "Toivottavasti Kirjosydän ei jäädy lumihankeen", vaaleanharmaa soturi uikutti ja katsoi ympärilleen. Kirjosydän oli hänen ainut eloonjäänyt siskonsa. "Viirutähti on kadonnut sekä hänen varapäällikkönsä joten kenen vastuulla on klaani? Sumuturkki huudahti niin kovaa kuin pystyi. "Meidän on pakko pelastaa siskoni!" hän jatkoi ulisten.
|| En löydä Sumuturkin kuvaa koneelta :c
HIUTALETASSU huomaa Sumuturkin nousevan ylös keskeyttäen ruokailunsa (?). Parantajaoppilas läähättää hiukan hengästyneenä. "Hä-hän ei ole kaukana", saa harmaaturkkinen maukaistua. "Olimme keräämässä yrttejä, mutta Kirjosydän tippui puusta, jonne kiipesi sadetta pakoon" Kolli ryntää kohti leirin suuaukkoa, toivoen Sumuturkin seuraavan. SUMUTURKKI nyökkäsi ja katsoi Hiutaletassua silmät pelosta pyöreinä. "Lähdetään ennen kuin myrsky nousee", vaaleanharmaa naaras ehdotti ja loikki nopein askelin leirin uloskäynnille. Hän heilautti hermostuneesti häntäänsä ja tunsi kuinka sade rummutti hänen harmaata turkkiansa. Kaikki riistantuoksu oli hävinnyt ilmasta, kun soturi yritti haistella ilmaa. Ilmassa tuoksui ainoastaan Sumuturkin pelkotuoksu. Harmaa soturi kohotti päänsä ja katsoi myrskyisälle taivaalle. "Minne päin lähdemme?" Sumuturkki kysyi ja pörhisti liimautuneen turkkinsa.
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jul 18, 2015 10:02:37 GMT
|| Missäs kaikki? Haluisin roolia mut kukaan ei oo paikalla :c
|
|
|
|
Post by Candypompom on Jul 18, 2015 10:03:04 GMT
KOIVUTASSU oli sotureiden pesässä, ja nuoli tassuaan puhtaaksi. Kolli oli hyvin innoissaan kirkkaasta päivästä lehtikadon keskellä. Räntää ei tullut kuin vähän, ja se oli Koivutassulle outoa. //Inspa...
|
|
|
|
Post by Sibe on Jul 18, 2015 17:55:56 GMT
HIUTALETASSU huomaa Sumuturkin nousevan ylös keskeyttäen ruokailunsa (?). Parantajaoppilas läähättää hiukan hengästyneenä. "Hä-hän ei ole kaukana", saa harmaaturkkinen maukaistua. "Olimme keräämässä yrttejä, mutta Kirjosydän tippui puusta, jonne kiipesi sadetta pakoon" Kolli ryntää kohti leirin suuaukkoa, toivoen Sumuturkin seuraavan. SUMUTURKKI nyökkäsi ja katsoi Hiutaletassua silmät pelosta pyöreinä. "Lähdetään ennen kuin myrsky nousee", vaaleanharmaa naaras ehdotti ja loikki nopein askelin leirin uloskäynnille. Hän heilautti hermostuneesti häntäänsä ja tunsi kuinka sade rummutti hänen harmaata turkkiansa. Kaikki riistantuoksu oli hävinnyt ilmasta, kun soturi yritti haistella ilmaa. Ilmassa tuoksui ainoastaan Sumuturkin pelkotuoksu. Harmaa soturi kohotti päänsä ja katsoi myrskyisälle taivaalle. "Minne päin lähdemme?" Sumuturkki kysyi ja pörhisti liimautuneen turkkinsa.
HIUTALETASSU lähtee ulos leiristä, kylmään sateeseen. Sumuturkista erittyy paljon (?) pelkotuoksua, mutta olihan se ymmärrettävää. Tuo naaras oli Kirjosydämen pentuetoveri, joten he varmasti olivat läheisiä. Hiutaletassu ei jää vastaamaan Sumuturkille, vaan juoksee täyttä päätä kohti haapaa, jonka lähelle Kirjosydän oli jäänyt. Kolli ryntää kovaa vauhtia yli kaiken nummen, haluten vain päästä auttamaan mestariaan. Turkki liimautuneena ihoon tuo harmaaraidallinen kolli jarruttaa pian. Oltiin perillä. "Kirjosydän", tuo maukaisee kauhuissaan. Pelkotuoksua erittyi paljon, ja parantajaoppilas toivoi Sumuturkin löytävän perille. Toisaalta parantajan pitäisi olla tottunut tuollaiseen, tosin Hiutaletassu oli vielä oppilas. |
|
|
|
Post by salsa on Jul 19, 2015 10:09:43 GMT
PIMEÄNTÄHTI murahti hyväksyvästi. "Aivan..." naaras mourusi ja käänsi katseensa kohti mukanansa olevaa pentua. "Hyvä, että ilmoititte asiasta" musta valkoinen päällikkö maukaisi sotureille ja asteli hetken kuluttua nuiden ohitse heilauttaen häntäänsä pennulle niin että hän tietäisi seurata. Pieni kokoinen naaras haisteli ilmaa samalla, kun asteli eteenpäin. LAAVATASSU näki Närhitassun myös hyökkäävänketun kimppuun, mutta tuon kyljessä oli haava. "Pystytkö taistelemaan vielä" oppilas kysyi ja samalla tunsi kuinka punertava kollikin lensi ketun selästä ja tömähti maahan. Oppilaan silmissä pyörähti ja oppilaan toista etutassua särki vietävsti. Jokiklaanilainen kumminkin hyppäsi vielä ketun selkään kivusta huolimatta ja nyt tarrasi kyntensä ketun nahkaan uudelleen. Laavatassu puri hampaitansa yhteen ja pakotti itsensä kynsimään vielä vaikka kolli tiesi ettei se olisi hyväksi tassullensa. KARHUSYDÄN haistaa tutun kollin hajun ja pieni hymy nousi hiekanvärisen naaraan kasvoille. "Viherkynsi" klaaninvanhin maukaisi hiljaa kun uskoi kollin olevan tarpeeksi lähellä ja ikään kuin varmistaakseen, että se olisi tuo. //Kiidos avusta :3 MUSTAPANTTERI nyökkäsi ja heilautti häntäänsä merkiksi että partio palaisi leiriin. "Saalistetaanko vähäsen?" hän kysyi muilta partionjäseniltä. HOPEALEHTI nyökkäsi ja pudottautui heti vaanimisasentoon kun maistoi ilmassa oravan tuoksun. TUHKAPENTU lähti seuraamaan taas Pimeäntähteä mukisematta. "Voidaanko mekin saalistaa niin kuin he tekevät?" pieni pentu kysyi päälliköltä ja osoitti lyhyellä hännällänsä partiota joka ryhtyi saalistamaan.
NÄRHITASSU katseli voimattomana kuinka Laavatassu taisteli vahvaa kettua vastaan. Raidallisen oppilaan lavassa oli iso haava josta pulppusi helakanpunaista verta ja veri muutti maan punaiseksi lammikoksi. Tähtiklaani meitä auttakoon! Närhitassu rukoili mielessään ja nousi hitaasti jaloillensa. Hopeanharmaan naaraan turkki oli revitty ja joka paikkaan sattui. Silti Närhitassu nosti uhmakkaan katseen liekinväriseen viholliseen. Puolusta klaaniasi jopa henkesi uhalla, Närhitassu toisti soturilain ensimmäisen kohdan. Siinä samassa raidallinen oppilas heittäytyi ketun mahan alle ja alkoi kynsimään liekinväristä turkkia kaikilla voimillansa mitä hänellä vielä oli.
PIMEÄNTÄHTI asteli eteenpäin hetken niinkuin ei olisi kuullut nuoren naaraan kysymystä. "Eiköhän se onnistu" naaras sanoi pysähtyen kuin seinään. "Kerroppas mitä sinä haistat vai haistatko mitään.." Mustavalkea päällikkö mourusi ja käänsi katseensa pentuun ja raotti suutaan haistaen ilmaa. Varjoklaanilainen haistoi oravan, joka oli lähistöllä, mutta piti katseensa silti Tuhkapennussa. LAAVATASSU tunsi kuinka lensi taas ketun selästä ja tömähti maahan sähähtäen kivusta. "Me emme jaksa enään kauan..." punertava oppilas maukui hiljaa itsekseen. Jokiklaanilainen puri hampaansa yhteen ja yritti nousta ylös keräten kaikki voimansa, nyt olisi ainoa tilaisuus häätää tuo kettu. Laavatassu juoksi kohti kettua tosin hiukan kömpelösti, sillä tuntui että kollin kylkiluu olisi murtunut. Pian oppilas hyppäsi takaisin tuon selkään sähisten ja kynsien tuota kaikilla voimillansa. KARHUSYDÄN hymyili heilutellen häntäänsä. "Voin mainiosti, lukuun ottamatta riistan vähäistä määrää... Kumpa voisin auttaa" Naaras maukaisi ja naurahti hiukan surullisena. Klaaninvanhin yleensä aina toisteli sitä, että haluaisi auttaa, sillä hänestä tuntui, että hän olisi voinut auttaa. "Miten sinä voit?" Karhusydän maukaisi. |
|
|
|
Post by salsa on Jul 19, 2015 10:11:57 GMT
Siis oikeesti mie vihaan itteäni ku oon ollu nii epäakti ku voi olla... Mutta mulla on jotenki kauheesti kiireitä ja sillee, mutta nyt yritän taas roolia. (Toiselen tätä samaa aina:/) Mutta viimeistään oolin aktisti sillon ku koulut alkaa ku tulee päiviin jotain järjestystä...
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jul 19, 2015 12:47:47 GMT
SUMUTURKKI nyökkäsi ja katsoi Hiutaletassua silmät pelosta pyöreinä. "Lähdetään ennen kuin myrsky nousee", vaaleanharmaa naaras ehdotti ja loikki nopein askelin leirin uloskäynnille. Hän heilautti hermostuneesti häntäänsä ja tunsi kuinka sade rummutti hänen harmaata turkkiansa. Kaikki riistantuoksu oli hävinnyt ilmasta, kun soturi yritti haistella ilmaa. Ilmassa tuoksui ainoastaan Sumuturkin pelkotuoksu. Harmaa soturi kohotti päänsä ja katsoi myrskyisälle taivaalle. "Minne päin lähdemme?" Sumuturkki kysyi ja pörhisti liimautuneen turkkinsa.
HIUTALETASSU lähtee ulos leiristä, kylmään sateeseen. Sumuturkista erittyy paljon (?) pelkotuoksua, mutta olihan se ymmärrettävää. Tuo naaras oli Kirjosydämen pentuetoveri, joten he varmasti olivat läheisiä. Hiutaletassu ei jää vastaamaan Sumuturkille, vaan juoksee täyttä päätä kohti haapaa, jonka lähelle Kirjosydän oli jäänyt. Kolli ryntää kovaa vauhtia yli kaiken nummen, haluten vain päästä auttamaan mestariaan. Turkki liimautuneena ihoon tuo harmaaraidallinen kolli jarruttaa pian. Oltiin perillä. "Kirjosydän", tuo maukaisee kauhuissaan. Pelkotuoksua erittyi paljon, ja parantajaoppilas toivoi Sumuturkin löytävän perille. Toisaalta parantajan pitäisi olla tottunut tuollaiseen, tosin Hiutaletassu oli vielä oppilas. SUMUTURKKI pinkaisi Hiutaletassun perään. Harmaaturkkinen soturi juoksi niin lujaa kuin tassuistaan pääsi. Hänen häntänsä heilui vauhdikkaasti puolelta toiselle. Kotvan kuluttua edessäpäin näkyi tuttu harmaaturkkinen kissa, Kirjosydän. "Kirjosydän! Voi Kirjosydän, sisaresi Sumuturkki tässä" Sumuturkki naukaisi ilahtuneena nähdessään ainoan sisarensa. Parantajan murtuneen jalan katsominen sai soturin sävähtämään. "Miltä jalkasi tuntuu?" hän jatkoi kuiskaten. KIRJOSYDÄN nosti yllättyneenä päätänsä ja huomasi Hiutaletassun tuovan apuun Sumuturkin. Parantaja ei aluksi jaksanut vastata mitään omalle pentuetoverilleen, vaan pysyi vaiti. "Kyllä tämä tästä", hän vastasi lyhyesti sisarelleen ja käänsi sitten katseensa Hiutaletassuun. "Kiitos että toit avun nopeasti", naaras maukui ja räpäytti sinisiä silmiänsä kiitollisena. Kirjosydän tunsi kuinka sade rummutti entistä kovemmin. Tuulikin alkoi voimistua entisestään. Myrsky oli aivan lähellä. "Meidän täytyy palata leiriin mahdollisimman nopeasti", Kirjosydän käski ja liikautti varovasti murtunutta takajalkaansa. Hän ei tuntenut melkein ollenkaan takajalkaansa. Kipu viilsi kuin terävät kynnet. Sumuturkki riensi sisarensa vierelle ja nosti hänet hellästi ja varovaisesti pystyyn. Harmaa soturi antoi parantajan nojautui itseään vasten. Pikkuhiljaa kaksikko lähtivät kävelemään kohti leiriä. Kaatosade kuitenkin hidasti hieman matkaa. "Tule Hiutaletassu", Kirjosydän maukui ja hymyili parhaansa mukaan omalle oppilaallensa.
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jul 19, 2015 13:03:42 GMT
MUSTAPANTTERI nyökkäsi ja heilautti häntäänsä merkiksi että partio palaisi leiriin. "Saalistetaanko vähäsen?" hän kysyi muilta partionjäseniltä. HOPEALEHTI nyökkäsi ja pudottautui heti vaanimisasentoon kun maistoi ilmassa oravan tuoksun. TUHKAPENTU lähti seuraamaan taas Pimeäntähteä mukisematta. "Voidaanko mekin saalistaa niin kuin he tekevät?" pieni pentu kysyi päälliköltä ja osoitti lyhyellä hännällänsä partiota joka ryhtyi saalistamaan.
NÄRHITASSU katseli voimattomana kuinka Laavatassu taisteli vahvaa kettua vastaan. Raidallisen oppilaan lavassa oli iso haava josta pulppusi helakanpunaista verta ja veri muutti maan punaiseksi lammikoksi. Tähtiklaani meitä auttakoon! Närhitassu rukoili mielessään ja nousi hitaasti jaloillensa. Hopeanharmaan naaraan turkki oli revitty ja joka paikkaan sattui. Silti Närhitassu nosti uhmakkaan katseen liekinväriseen viholliseen. Puolusta klaaniasi jopa henkesi uhalla, Närhitassu toisti soturilain ensimmäisen kohdan. Siinä samassa raidallinen oppilas heittäytyi ketun mahan alle ja alkoi kynsimään liekinväristä turkkia kaikilla voimillansa mitä hänellä vielä oli.
PIMEÄNTÄHTI asteli eteenpäin hetken niinkuin ei olisi kuullut nuoren naaraan kysymystä. "Eiköhän se onnistu" naaras sanoi pysähtyen kuin seinään. "Kerroppas mitä sinä haistat vai haistatko mitään.." Mustavalkea päällikkö mourusi ja käänsi katseensa pentuun ja raotti suutaan haistaen ilmaa. Varjoklaanilainen haistoi oravan, joka oli lähistöllä, mutta piti katseensa silti Tuhkapennussa. LAAVATASSU tunsi kuinka lensi taas ketun selästä ja tömähti maahan sähähtäen kivusta. "Me emme jaksa enään kauan..." punertava oppilas maukui hiljaa itsekseen. Jokiklaanilainen puri hampaansa yhteen ja yritti nousta ylös keräten kaikki voimansa, nyt olisi ainoa tilaisuus häätää tuo kettu. Laavatassu juoksi kohti kettua tosin hiukan kömpelösti, sillä tuntui että kollin kylkiluu olisi murtunut. Pian oppilas hyppäsi takaisin tuon selkään sähisten ja kynsien tuota kaikilla voimillansa. KARHUSYDÄN hymyili heilutellen häntäänsä. "Voin mainiosti, lukuun ottamatta riistan vähäistä määrää... Kumpa voisin auttaa" Naaras maukaisi ja naurahti hiukan surullisena. Klaaninvanhin yleensä aina toisteli sitä, että haluaisi auttaa, sillä hänestä tuntui, että hän olisi voinut auttaa. "Miten sinä voit?" Karhusydän maukaisi. TUHKAPENTU avasi suunsa ja näytti melkein siltä, että pentu olisi halunnut perua sanansa. Pienikokoinen pentu sulki suunsa ja imi itseensä metsän pistäviä sekä raikkaita tuoksuja. "E-en ole varma, mutta taidan haistaa oravan", naaras vastasi klaanipäällikölle. Tuhkapentu muisti oravan tuoksun siitä että oli syönyt oravaa aamupalaksi. "Menikö oikein?" hän kysyi hännänpää täristen.
NÄRHITASSU helpottui saadessaan taas Laavatassun apua. Kettu oli sinnikäs kuin kala! "O-olemme aivan puhki", vaaleanharmaa raidallinen naaras maukui huohottaen. Yhtäkkiä oppilas tunsi kuinka kettu sai hampaillansa otteen nuoren naaraan niskanahasta. Yksi puraisu ja kaikki olisi ohi! Närhitassu valmistautui kuolemaan, hän sulki siniset silmänsä ja jäykistyi aivan veltoksi. Silmänräpäyksen tuntuivat ikuisuuksille. Kettu piteli naarasta yhä hampaissaan. Oliko joku saanut ketun huomion muualle? Hunajapentu! Pieni kermanvärinen pentu oli rynnännyt pensaasta ulos ja käynyt uhittelemaan valtavaa liekinväristä kettua. "Hunajapentu! Heti takaisin pensaaseen, tämä on käsky!" Närhitassu ulvoi ketun otteessa. Hunajapentu ei kuunnellut klaanitoveriansa vaan oli täysin keskittynyt kettuun. "Laavatassu! Yritä käskeä Hunajapentu takaisin turvaan!" Närhitassu jatkoi ulisten. Hetken kuluttua raidallinen oppilas tajusi että Hunajapentu oli pelastanut nuoren naaraan hengen uhittelemalla itse kettua!
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jul 19, 2015 13:05:41 GMT
Siis oikeesti mie vihaan itteäni ku oon ollu nii epäakti ku voi olla... Mutta mulla on jotenki kauheesti kiireitä ja sillee, mutta nyt yritän taas roolia. (Toiselen tätä samaa aina:/) Mutta viimeistään oolin aktisti sillon ku koulut alkaa ku tulee päiviin jotain järjestystä... || Aa, no ymmärrän jos sulla on kiireitä yms. :c |
|
|
|
Post by MayMay on Jul 19, 2015 14:58:21 GMT
Oon tosi pahoillani, etten oo roolinu pitkään aikaan, mutta yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja koittaa vastata rooleihin. Harkitsen, että pitäisi varmaan pitää ehkä pieni tauko ropettamisesta, ja sitten jatkaa tätä taas, kun inspi rupeis palailemaan... Mutta en vielä oo päättänyt mitään... Koitan, jos tässä viikon sisällä saisin vastailtua rooleihin...
Ruusunmarjallako mun piti roolata? Onko sen pesän luona nyt siis jälleen kisuja vai?
|
|
