|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 7:02:33 GMT
| Anteeksi mun epäaktiivisuus  ( oli menoa ja unohdin ilmoittaa || Ei se mitään  Milloin roolaat Unikkotassulla? c: |
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 29, 2015 7:05:52 GMT
UNIKKOTASSU katsoi päällikkön tummia käpäliä. Hän ei pystynyt kohdata naaraan sinisien silmien katsetta, oli se minkälainen tahansa. "Arpikasvo on kuollut", naaras sanoi hiljaa ja nosti päätään, "Tammiturkki on hänen luonaan." Parantajaoppilas räpsäytti silmiään surullisesti, yrittäen pitää itsensä kasassa. Klaaninvanhimman kuolema varmasti liikutti monia. NAAMIOTÄHTI nousi hitaasti jaloillensa ja käveli Unikkotassun luokse. Päällikkö laski hännänpäänsä nuoren parantajaoppilaan lavalle. "Surullista", naaras maukui sumeilla silmillänsä. "Mutta se ei ollut sinun vikasi", klaanipäällikkö aloitti, "välillä kissoja kuolee eikä sille mahda mitään. Kaikille parantajille käy joskus niin ettei pysty parantamaan vaikka kuinka haluaisi. Usvakuukaan ei ole täydellinen eikä kukaan, en myös minä."
UNIKKOTASSU nyökkäsi. Naamiotähti oli oikeassa, ei hän olisi voinut asialle enää mitään, mutta tietenkin se oli surullista, että klaaninvanhin oli kuollut. "Taidat olla oikeassa", naaras vielä naukaisi viestittääkseen, että ymmärsi mitä päällikkö oli sanonut. Hän vilkaisi taaksepäin ja maukui: "Minun pitänee mennä hoitamaan Unitassua, ettei hän vain sairastuisi viheryskään." Poistuessaan päällikön luota, parantajaoppilas loi suullaan sanan 'kiitos'. Hän riensi parantajan pesälle, rauhallisena. "Unitassu, voit nyt mennä takaisin lepäämään. Ja minun pitää varmaan tarkastaa sinut Tammiturkki", Unikkotassu ilmoitti kahdelle kollille katsoen näitä vuoronperään. |
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 29, 2015 7:06:26 GMT
| Anteeksi mun epäaktiivisuus ( oli menoa ja unohdin ilmoittaa || Ei se mitään Milloin roolaat Unikkotassulla? c: | Just roolasin :3 |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 7:08:36 GMT
SULKATURKIN niskakarvat alkoivat nousta pystyyn. "Leiristä ei lähdetä ennen kuin jollekin on kerrottu", ruskeaturkkinen varapäällikkö murisi ja katsoi oppilastaan vihaisena. Oikeastaan soturin silmät leimusivat vihasta. "Mitä sinä teit metsässä?" Sulkaturkki kysyi tiukasti, "ja miksi olit koko yön metsässä?" "Olisit ollut ketulle tai mäyrälle helppo saalis, sinullehan ei ole vielä opetettu saalistus- ja taisteluliikkeitä", kolli murisi ja heilutti häntäänsä hermostuneena.
KOIVUTASSU oli kauhuissaan ja pelkäsi, että hänet erotettaisiin heimosta. Tuore oppilas oli hermostuneneen oloinen. "Tiedän..." kolli maukui ja selitteli syyksi riistan puutetta. "Mieti ensimmäisiä kissoja metsässä, kuka heille opetti?" ylipäätänsä, luonto opettaa. Oppilas yritti kuulottaa taas viisaalle, mutta yritti päästä pois tilanteesta. Varapäälliköllä ei olisi helppo homma tehdä kaikkia päällikön asioita, kun päällikkö oli kummallisesti kadonnut jäljettömiin. Mitä sitten kävisi, jos varapäällikkö menettäisi yhden, siis vain yhden henkensä ja kuolisi, ja heimopäällikkö olisi edelleen kateissa kolli tuumi. Samaan aikaan kollin ajatukset valtasi, jospa parantaja olisi nähnyt unia. Jos niin olisi käynyt, toimiin olisi ryhdytty jo aikoja sitten. Upea, valkoinen nuori kolli katsoi kirkkaansinisillä silmillään anteeksipyytävästi mestariaan. //btw, olin taas mökillä pari päivää SULKATURKKI katsoi silmät kapeana oppilastaan. "Tuo ei riitä selitykseksi", ruskeaturkkinen kolli murahti. "Elämme nykyaikaa ja nykyaikana taistelu- ja saalistustavat opettavat mestarit oppilailleen", varapäällikkö maukui ja piti kielensä hetken aikaan kurissa. "Kerro nyt, että mitä sinä teit siellä metsässä", Sulkaturkki kiristi ja tuon häntä heilui kärsimättömästi.
|
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 29, 2015 7:13:42 GMT
"Minulle kuuluu oikein hyvää", TULIKYNSI naukui ravistellen tulenväristä turkkiaan, joka oli sateen takia kastunut. Kolli istahti naaraan viereen nuolaisten rintaansa. Hän vilkaisi tuoresaaliskasaa. Nyt ei ollut paras sää, mutta he voisivat silti pitää hauskaa, tai edes metsästää. "H-haluaisitko lähteä kanssani metsästämään?" soturi kysyi änkyttäen hieman huomaamattaan, "e-ei ole pakko, mutta tuoresaaliskasa kaipaisi täyttöä." "Mennään vain", TIIKERILILJA maukaisi, yllättyen itsekkin äänensä ystävällisyydestä. Yleensä naaras oli äkäinen ja tyly miltei kaikkia kohtaan, mutta Tulikynsi kuului niihin harvoihin, joita kohtaan soturitar oli edes hieman mukavampi. Toisen kissan onneksi tämä päivä kuului myös niihin harvoihin päiviin, jolloin tiikeriraitaisen turkin omaavalla oli harvinaisen hyvä päivä. Tiikerililja käänteli korviaan ja nousi sitten seisomaan. Nuori kissa heilautti häntäänsä ja katsahti kolliin metsän vihreillä silmillään astellen sitten leirin poikki harppovin askelin. TULIKYNSI oli varautunut kuulemaan jotakin aivan muuta kuin soturitar sanoi. Kolli oli hieman hämmentynyt, Tiikerililja oli yllättänyt hänet ainakin äänensävynsä puolesta. "Sehän on hieno juttu", Tulikynsi naukaisi vieläkin hämmentyneenä, lähtien seuraamaan toista jotta tuon ei tarvitsisi odottaa häntä. Oranssiturkkinen työntyi Tuuliklaanin leiriin johtavaan tunneliin ja pian sieltä ulos (en tiiä onko niillä ees mitää tunnelia). Hän kuuli kauempaa rapinaa ja käänsi korvansa äänen suuntaan, odottaen kuitenkin Tiikerililjaa. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 7:18:10 GMT
NAAMIOTÄHTI nousi hitaasti jaloillensa ja käveli Unikkotassun luokse. Päällikkö laski hännänpäänsä nuoren parantajaoppilaan lavalle. "Surullista", naaras maukui sumeilla silmillänsä. "Mutta se ei ollut sinun vikasi", klaanipäällikkö aloitti, "välillä kissoja kuolee eikä sille mahda mitään. Kaikille parantajille käy joskus niin ettei pysty parantamaan vaikka kuinka haluaisi. Usvakuukaan ei ole täydellinen eikä kukaan, en myös minä."
UNIKKOTASSU nyökkäsi. Naamiotähti oli oikeassa, ei hän olisi voinut asialle enää mitään, mutta tietenkin se oli surullista, että klaaninvanhin oli kuollut. "Taidat olla oikeassa", naaras vielä naukaisi viestittääkseen, että ymmärsi mitä päällikkö oli sanonut. Hän vilkaisi taaksepäin ja maukui: "Minun pitänee mennä hoitamaan Unitassua, ettei hän vain sairastuisi viheryskään." Poistuessaan päällikön luota, parantajaoppilas loi suullaan sanan 'kiitos'. Hän riensi parantajan pesälle, rauhallisena. "Unitassu, voit nyt mennä takaisin lepäämään. Ja minun pitää varmaan tarkastaa sinut Tammiturkki", Unikkotassu ilmoitti kahdelle kollille katsoen näitä vuoronperään. NAAMIOTÄHTI istui ryhtisuorassa keskellä omaa pesäänsä. Klaanipäällikkö nyökkäsi ja räpäytti sinisiä myötätuntoisia silmiänsä samaan aikaan kun Unikkotassu - tällä hetkellä klaanin ainut parantaja - poistui pesästä. Hyvä Tähtiklaani! Ethän riistä enempään henkiä riveihisi? Valkoturkkinen naaras nousi seisomaan ja käveli häntä riipuksissa omalle sammalvuoteellensa. Naamiotähti kävi makaamaan siihen ja veti tassunsa rintansa alle. Hänen siniset silmänsä tuijottivat pesän kylmiin kallioihin. UNITASSU nosti päätänsä hiukan ylemmäs nähdäkseen klaanin parantajaoppilaan. "Selvä on Unikkotassu", vaaleanraidallinen oppilas lupasi ja nousi neljälle pienelle tassullensa. Kolli loikki hitain askelin omalle vuoteellensa ja käpertyi siihen nukkumaan. TAMMITURKKI heilautti hermostuneesti häntäänsä. Klaanivanhin epäröi hetken, mutta sitten nyökkäsi Unikkotassulle.
|
|
|
|
Post by Candypompom on Jun 29, 2015 7:23:45 GMT
KOIVUTASSU oli kauhuissaan ja pelkäsi, että hänet erotettaisiin heimosta. Tuore oppilas oli hermostuneneen oloinen. "Tiedän..." kolli maukui ja selitteli syyksi riistan puutetta. "Mieti ensimmäisiä kissoja metsässä, kuka heille opetti?" ylipäätänsä, luonto opettaa. Oppilas yritti kuulottaa taas viisaalle, mutta yritti päästä pois tilanteesta. Varapäälliköllä ei olisi helppo homma tehdä kaikkia päällikön asioita, kun päällikkö oli kummallisesti kadonnut jäljettömiin. Mitä sitten kävisi, jos varapäällikkö menettäisi yhden, siis vain yhden henkensä ja kuolisi, ja heimopäällikkö olisi edelleen kateissa kolli tuumi. Samaan aikaan kollin ajatukset valtasi, jospa parantaja olisi nähnyt unia. Jos niin olisi käynyt, toimiin olisi ryhdytty jo aikoja sitten. Upea, valkoinen nuori kolli katsoi kirkkaansinisillä silmillään anteeksipyytävästi mestariaan. //btw, olin taas mökillä pari päivää SULKATURKKI katsoi silmät kapeana oppilastaan. "Tuo ei riitä selitykseksi", ruskeaturkkinen kolli murahti. "Elämme nykyaikaa ja nykyaikana taistelu- ja saalistustavat opettavat mestarit oppilailleen", varapäällikkö maukui ja piti kielensä hetken aikaan kurissa. "Kerro nyt, että mitä sinä teit siellä metsässä", Sulkaturkki kiristi ja tuon häntä heilui kärsimättömästi.
Koivutassu kuopi maata käpälällään. Nyt Koivutassu oli enemmän hermostunut. "Mitä minä sitten selittelisin.." kolli maukui ja hiljentyi lähes täysin lauseen lopussa. "Olen jo monta kuuta vanha ja et ole opettanut yhtään mitään!" Koivutassu tiuskaisi. "Ja, no mitäs luulet eksyneen kollin metsässä tekevän?" Kolli tiuskaisi vielläkin kovemmin. Hiki valui Koivutassun turkista. Koivutassu läsähti maahan istumaan pelkästä väsymyksestä. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 7:34:34 GMT
SULKATURKKI katsoi silmät kapeana oppilastaan. "Tuo ei riitä selitykseksi", ruskeaturkkinen kolli murahti. "Elämme nykyaikaa ja nykyaikana taistelu- ja saalistustavat opettavat mestarit oppilailleen", varapäällikkö maukui ja piti kielensä hetken aikaan kurissa. "Kerro nyt, että mitä sinä teit siellä metsässä", Sulkaturkki kiristi ja tuon häntä heilui kärsimättömästi.
Koivutassu kuopi maata käpälällään. Nyt Koivutassu oli enemmän hermostunut. "Mitä minä sitten selittelisin.." kolli maukui ja hiljentyi lähes täysin lauseen lopussa. "Olen jo monta kuuta vanha ja et ole opettanut yhtään mitään!" Koivutassu tiuskaisi. "Ja, no mitäs luulet eksyneen kollin metsässä tekevän?" Kolli tiuskaisi vielläkin kovemmin. Hiki valui Koivutassun turkista. Koivutassu läsähti maahan istumaan pelkästä väsymyksestä. SULKATURKKI puri hampaansa yhteen ja upotti kyntensä maahan kiinni. "Tuohon sävyyn et puhu mestarillesi, klaanin varapäällikölle!" kolli murisi ja katsoi vihaisena oppilastaan. "Menemme huomenna harjoittelemaan taisteluliikkeitä", soturi lupasi.
|
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 29, 2015 7:36:34 GMT
UNIKKOTASSU nyökkäsi. Naamiotähti oli oikeassa, ei hän olisi voinut asialle enää mitään, mutta tietenkin se oli surullista, että klaaninvanhin oli kuollut. "Taidat olla oikeassa", naaras vielä naukaisi viestittääkseen, että ymmärsi mitä päällikkö oli sanonut. Hän vilkaisi taaksepäin ja maukui: "Minun pitänee mennä hoitamaan Unitassua, ettei hän vain sairastuisi viheryskään." Poistuessaan päällikön luota, parantajaoppilas loi suullaan sanan 'kiitos'. Hän riensi parantajan pesälle, rauhallisena. "Unitassu, voit nyt mennä takaisin lepäämään. Ja minun pitää varmaan tarkastaa sinut Tammiturkki", Unikkotassu ilmoitti kahdelle kollille katsoen näitä vuoronperään. NAAMIOTÄHTI istui ryhtisuorassa keskellä omaa pesäänsä. Klaanipäällikkö nyökkäsi ja räpäytti sinisiä myötätuntoisia silmiänsä samaan aikaan kun Unikkotassu - tällä hetkellä klaanin ainut parantaja - poistui pesästä. Hyvä Tähtiklaani! Ethän riistä enempään henkiä riveihisi? Valkoturkkinen naaras nousi seisomaan ja käveli häntä riipuksissa omalle sammalvuoteellensa. Naamiotähti kävi makaamaan siihen ja veti tassunsa rintansa alle. Hänen siniset silmänsä tuijottivat pesän kylmiin kallioihin. UNITASSU nosti päätänsä hiukan ylemmäs nähdäkseen klaanin parantajaoppilaan. "Selvä on Unikkotassu", vaaleanraidallinen oppilas lupasi ja nousi neljälle pienelle tassullensa. Kolli loikki hitain askelin omalle vuoteellensa ja käpertyi siihen nukkumaan. TAMMITURKKI heilautti hermostuneesti häntäänsä. Klaanivanhin epäröi hetken, mutta sitten nyökkäsi Unikkotassulle.
katseli oppilaan perään. Hänen pitäisi varmaan kohta antaa tuolle lisää yrttejä, ettei hän sairastuisi pahemmin. "Noniin Tammiturkki", parantajaoppilas aloitti ja suoristi selkänsä istuen klaaninvanhimman luokse, "oletko huomannut jotakin epätavallista, esimerkiksi, että olisit normaalia väsyneempi, tai, että sinulla on kuumeinen olo?" Naaras katsoi kollin silmiä yrittäen tulkita mitä tuo mietti. |
|
|
|
Post by Candypompom on Jun 29, 2015 7:42:52 GMT
Koivutassu kuopi maata käpälällään. Nyt Koivutassu oli enemmän hermostunut. "Mitä minä sitten selittelisin.." kolli maukui ja hiljentyi lähes täysin lauseen lopussa. "Olen jo monta kuuta vanha ja et ole opettanut yhtään mitään!" Koivutassu tiuskaisi. "Ja, no mitäs luulet eksyneen kollin metsässä tekevän?" Kolli tiuskaisi vielläkin kovemmin. Hiki valui Koivutassun turkista. Koivutassu läsähti maahan istumaan pelkästä väsymyksestä. SULKATURKKI puri hampaansa yhteen ja upotti kyntensä maahan kiinni. "Tuohon sävyyn et puhu mestarillesi, klaanin varapäällikölle!" kolli murisi ja katsoi vihaisena oppilastaan. "Menemme huomenna harjoittelemaan taisteluliikkeitä", soturi lupasi.
KOIVUTASSU ymmärsi puhuneensa väärin. " A-anteeksi..." kolli mumisi "Olen viellä stressaantunut ja pelästynyt" kolli lisäsi ja vilkaisi taas tassuaan. "Kuulostaa jo paremmalle" Koivutassu hymyili kärsivällisesti ja nuoli kiihtyneesti tassuaan. Kollin olo oli viellä väsynyt ja huono. Kolli katsoi viellä kerran sulkaturkkia ja jatkoi maahan tuijottamista. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 7:52:07 GMT
NAAMIOTÄHTI istui ryhtisuorassa keskellä omaa pesäänsä. Klaanipäällikkö nyökkäsi ja räpäytti sinisiä myötätuntoisia silmiänsä samaan aikaan kun Unikkotassu - tällä hetkellä klaanin ainut parantaja - poistui pesästä. Hyvä Tähtiklaani! Ethän riistä enempään henkiä riveihisi? Valkoturkkinen naaras nousi seisomaan ja käveli häntä riipuksissa omalle sammalvuoteellensa. Naamiotähti kävi makaamaan siihen ja veti tassunsa rintansa alle. Hänen siniset silmänsä tuijottivat pesän kylmiin kallioihin. UNITASSU nosti päätänsä hiukan ylemmäs nähdäkseen klaanin parantajaoppilaan. "Selvä on Unikkotassu", vaaleanraidallinen oppilas lupasi ja nousi neljälle pienelle tassullensa. Kolli loikki hitain askelin omalle vuoteellensa ja käpertyi siihen nukkumaan. TAMMITURKKI heilautti hermostuneesti häntäänsä. Klaanivanhin epäröi hetken, mutta sitten nyökkäsi Unikkotassulle.
katseli oppilaan perään. Hänen pitäisi varmaan kohta antaa tuolle lisää yrttejä, ettei hän sairastuisi pahemmin. "Noniin Tammiturkki", parantajaoppilas aloitti ja suoristi selkänsä istuen klaaninvanhimman luokse, "oletko huomannut jotakin epätavallista, esimerkiksi, että olisit normaalia väsyneempi, tai, että sinulla on kuumeinen olo?" Naaras katsoi kollin silmiä yrittäen tulkita mitä tuo mietti. TAMMITURKKI nousi hitaasti istumaan ja nuolaisi raskaasti käpäläänsä. "En tunne mitään epätavallista", klaanivanhin maukui ja avasi kitansa valtavaan haukotukseen. Ruskeankirjava kolli nousi myös seisomaan ja venytteli raajojansa. "Olen terve kuin kukkanen", Tammiturkki vakuutti ja katsoi parantajaoppilasta keltaisilla silmillänsä.
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 7:55:15 GMT
SULKATURKKI puri hampaansa yhteen ja upotti kyntensä maahan kiinni. "Tuohon sävyyn et puhu mestarillesi, klaanin varapäällikölle!" kolli murisi ja katsoi vihaisena oppilastaan. "Menemme huomenna harjoittelemaan taisteluliikkeitä", soturi lupasi.
KOIVUTASSU ymmärsi puhuneensa väärin. " A-anteeksi..." kolli mumisi "Olen viellä stressaantunut ja pelästynyt" kolli lisäsi ja vilkaisi taas tassuaan. "Kuulostaa jo paremmalle" Koivutassu hymyili kärsivällisesti ja nuoli kiihtyneesti tassuaan. Kollin olo oli viellä väsynyt ja huono. Kolli katsoi viellä kerran sulkaturkkia ja jatkoi maahan tuijottamista.SULKATURKKI nyökkäsi ymmärtävästi. "Sinun täytyy mennä näyttämään tassuasi Ruusunmarjalle, ettei se vaan tulehdu", varapäällikkö käski ja siirsi katseensa leirin tuoresaaliskasalle. "Jos sinulla on nälkä niin syö", ruskeaturkkinen kolli maukui ja siirsi katseensa takaisin Koivutassuun.
|
|
|
|
Post by Candypompom on Jun 29, 2015 9:25:46 GMT
KOIVUTASSU ymmärsi puhuneensa väärin. " A-anteeksi..." kolli mumisi "Olen viellä stressaantunut ja pelästynyt" kolli lisäsi ja vilkaisi taas tassuaan. "Kuulostaa jo paremmalle" Koivutassu hymyili kärsivällisesti ja nuoli kiihtyneesti tassuaan. Kollin olo oli viellä väsynyt ja huono. Kolli katsoi viellä kerran sulkaturkkia ja jatkoi maahan tuijottamista.SULKATURKKI nyökkäsi ymmärtävästi. "Sinun täytyy mennä näyttämään tassuasi Ruusunmarjalle, ettei se vaan tulehdu", varapäällikkö käski ja siirsi katseensa leirin tuoresaaliskasalle. "Jos sinulla on nälkä niin syö", ruskeaturkkinen kolli maukui ja siirsi katseensa takaisin Koivutassuun.
KOIVUTASSU huokaisi helpotuksesta. "Sinne olin matkallakin" kolli maukui ja lähti tassuttelemaan kohti parantajan pesää. Koivutassu otti laihan ja pienen hiiren tuoresaaliskasastaan, nielaisi sen nopeasti ja jatkoi matkaansa. Pesän suulle saapuessaan kolli istahti suulle ja nuoli käpäläänsä enemmän. //inspa :/ |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 12:25:02 GMT
SULKATURKKI nyökkäsi ymmärtävästi. "Sinun täytyy mennä näyttämään tassuasi Ruusunmarjalle, ettei se vaan tulehdu", varapäällikkö käski ja siirsi katseensa leirin tuoresaaliskasalle. "Jos sinulla on nälkä niin syö", ruskeaturkkinen kolli maukui ja siirsi katseensa takaisin Koivutassuun.
KOIVUTASSU huokaisi helpotuksesta. "Sinne olin matkallakin" kolli maukui ja lähti tassuttelemaan kohti parantajan pesää. Koivutassu otti laihan ja pienen hiiren tuoresaaliskasastaan, nielaisi sen nopeasti ja jatkoi matkaansa. Pesän suulle saapuessaan kolli istahti suulle ja nuoli käpäläänsä enemmän. //inspa :/ SULKATURKKI katseli Koivutassun menoa ja nousi sitten itsekin seisomaan. Varapäällikön maha murisi kuin Varjoklaanin soturi. Ruskeaturkkinen soturi käveli tuoresaaliskasalle ja nappasi hampaisiinsa harakan. Viileä tuuli riepotteli Sulkaturkin turkkia ympäriinsä. Kun harakka oli syöty, kolli nuolaisi huuliltansa tuoresaaliin rippeet ja loikki kohti sotureiden pesää. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 29, 2015 12:26:06 GMT
|| Kävin äsken ostamassa Pimeyden joen ♥♥♥ :3
|
|
( oli menoa ja unohdin ilmoittaa
Milloin roolaat Unikkotassulla? c:
