|
|
Post by MayMay on Jun 10, 2015 11:42:55 GMT
"Täällä ollaan!" RUUSUNMARJA huusi pesästään, missä oli järjestelemässä yrttejään. Nuori parantaja kääntyi ympäri ja asteli pesänsä oviaukolle. Oppilaiden luo päästyään, havaitsi naaras vahvana leijuvan sairauden hajun. "Huomaan, että kaikki ei ole kunnossa Haukkatassu. Sairauden haistaa pesän perukoilta asti. Mitä oireita sinulla on?" Ruusunmarja kuulusteli toiselta oppilaalta . HAUKKATASSU nyökkäsi parantajalle. "Nenäni vuotaa ja olo on väsynyt ja hieman kuumeinen. Yskin myös välillä", oppilas kertoi Ruusunmarjalle ja yskäisi taas kerran. "Tiedätkö yhtään mikä sairaus se voisi olla?" Nuorehko kolli kysyi vielä ja katsoi klaanin parantajaa kysyvästi. "Pelkäämpä, että se on valkoyskää. Sinun täytyy jäädä pesääni siksi aikaa, kunnes olet parantunut, jotta tauti ei leviä. Kissanminttua riittää kyllä, mutta ei useampaan kuin korkeintaan kolmeen tapaukseen. Olet nuori ja muuten terve, joten paranet luultavasti nopesti", RUUSUNMARJA sanoi Haukkatassulle ja meni sisälle pesäänsä. Valkean kirjava naaras levitti makuusammalet Haukkatassua varten parantajan pesään ja kävi sitten hakemassa kissanminttua yrttivarastostaan, joka sijaitsi pesän perällä lähellä nuoren parantajan omaa nukkuma paikkaa. |
|
|
|
Post by Sibe on Jun 10, 2015 15:47:26 GMT
HIUTALETASSU tassuttelee hiljaa seuraten Kirjosydäntä. Harmaaraidallinen kolli yrittää olla mahdollisimman reipas, jottei jäisi jälkeen. "Toivotaan", se maukaisee kuin vastaten naaraan sanoihin. Sitten oppilas kävelee ulos Tuuliklaanin leiristä, ulos nummille. Sadepisaroita putoilee meripihkasilmäisen kasvoille, muttei kolli huomaa niitä. Se katsoo eteenpäin, reviiriä. KIRJOSYDÄN pujahti saniaisiin ja märät saniaiset pyyhkivät harmaan parantajan turkkia.
"Haistan hiiren, mutta emme tulleet saalistamaan", naaras naukaisi perässä kulkevalle Hiutaletassulle(?).
"Katsos!" Kirjosydän maukui yllättyneenä. "Täällä kasvaa leskenlehtiä."
HIUTALETASSU seuraa mestariaan reippaasti. "Voimmeko saalistaa hiukan tulomatkalla? Jos siis tielle osuu vaikka hiiri uudelleen", maukaisee kolli reipastuen. Oli mukava tulla ulos leiristä. Harmaaturkkinen loikkii innoissaan naaraan vierelle. "Pitikö niitä juuri kerätä?" |
|
|
|
Post by Sibe on Jun 10, 2015 15:50:38 GMT
MINI Mustaliekki | 29 kuuta | kolli | soturi | Varjoklaani | Sibe ^ Onnensielun tuleva rakkaus tai jotain  |
|
|
|
Post by Sibe on Jun 10, 2015 15:52:02 GMT
HUNAJAPENTU alkoi ulisemaan kovemmin kun hänet huomattiin. NÄRHITASSU nyökkäsi Laavatassun ehdotukselle.
"Hyvä idea", hän maukui ja tarttui varovasti hampaillansa yhteen takkuiseen oksaan.
"Pysy paikoillasi!" Naaras komensi pentua oksa leukojensa välissä. Närhitassu puristi ja veti itseänsä taaksepäin, niin että solmu aukesi. Sitten oppilas tarttui toisesta oksasta ja toisti liikkeen että solmu avautui.
TUHKAPENTU nyökkäsi, käänsi vielä epävarman katseensa pentutarhalle ja lähti sitten kävelemään Varjoklaanin päällikön perään. Utelias pentu pujahti ulos leiristä ja maisteli tarkasti ilmaa.
"Täällä on kylmempää kuin leirissä!" Naaras pentu valitti ja juoksi Pimeäntähden luokse.
MUSTAPANTTERI johti partiota takaisin leiriin päin. Partioon kuului hänen lisäkseen Mustakuu, hänen veljensä ja vielä Hopealehti. Mustapantteri nyökkäsi kunnioitettavasti päällikölle ja katsoi sitten Tuhkapentua yllättyneenä.
"Pimeäntähti, minulla olisi ilmoitettavaa", musta kolli maukui päällikölle.
SIRPPITASSU pudisti päätään. "En ole" naaras maukaisi ja katsahti kohti tuoresaaliskasaa. "Mennään vain", oppilas totesi ja nousi ylös astellen saaliitten luokse. Sirppitassu haisteli hetken ilmaa ja tarkkaili kasaa ottaen sieltä pian pienen myyrän. Riistaa ei tähän aikaan ollut paljoa, ja täällä oli paljon muita kissoja, jotka kaipaisivat enemmän riistaa kuin hän. Musta pieni oppilas asteli lähelle kasaa odottamaan parantajaa. PIMEÄNTÄHTI astelieteenpäin pentu vierellään ja oli juuri vastaamassa nuorelle naaraalle, mutta haistoikin partion lähestyvän ja pian päällikön katseeseen osuikin Mustapantteri. Varjoklaanilainen tervehti partiota hännän heilautuksella ja kohdisti sitten mustan katseensa partion johtajaan."Niin, Mustapantteri..." pienikokoinen naaras mourahti ja vilkaisi Tuhkapentuun katseellaan kertoen, että pentu pitäisi kuononsa kiinni. LAAVATASSU katsoi Närhitassun toimintaa ja maukaisi:"Hienoa!" Sitten kolli asteli pennun toiselle puolelle ja teki samalla lailla kuin naaras oppilas. Hetken jatkettuaan pentu pääsi irti oksista ja Laavatassu käänsi katseensa kohti häntä. "Tietääkö emosi että olet täällä?" punertava oppilas maukaisi katseensa tiukasti Hunajapennussa. //JOsmun pitää roolii jollain muulla kisulla nii kertokaa XDD /Ja joku vois kertoo lyhyesti mitä täällä on käynyc: // hei haluisitko roolii Karhusydämellä & Viherkynnellä jotai? :3 |
|
kittypet ♥
Ninja The Cat
enpä keksi sanottavaa
Posts: 48 
|
Post by kittypet ♥ on Jun 11, 2015 8:00:05 GMT
Puolukkatassu Katsoin mestariani pelokkaana. Mitä minulle nyt kävisi? Voikohan soturilain rikkomisesta saada karkoituksen? "Mutta kun Myrskyklaani ei nähnyt" maukaisin. TIIKERITURKKI tuhahti ja kääntyi lähteäkseen takaisin Varjoklaanin leiriin. "Seuraa minua, kerron tästä Pimeäntähdelle", raidallinen soturi murahti ja odotti Puolukkatassun lähtevän seuraamaan häntä. Kolli katsoi oppilastaan siristetyillä, meripihkanvärisillä silmillänsä. "Saat varmasti rangaistuksen", Tiikeriturkki mutisi.
Puolukkatassu Järkytyin mestarini sanoista. Ei voinut olla totta että saan rangaistuksen. Ehkä minut karkoitetaan klaanista? Pelkäsin kamalasti. Lähdin kuitenkin seuraamaan Tiikeriturkkia. "Kenelle vien hiiren?" kysyin hiljaa. Uskalsin kohottaa katseeni mestariini mutta vain vähäksi aikaa. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 11, 2015 8:07:09 GMT
|| Tulisit ihmeessä! Jos teet oppilaan niin sille saisit mestarin esim. multa, jos siis sitä tarkoitit?  noku ehhe oon lukenu vaan sitä uus profetia hommaa ni :DD || Aa, ok Jos kuitenkin muutat mielesi ja haluat tulla mukaan ropeen niin tervetuloa! :3 |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 11, 2015 8:10:48 GMT
KIRJOSYDÄN pujahti saniaisiin ja märät saniaiset pyyhkivät harmaan parantajan turkkia.
"Haistan hiiren, mutta emme tulleet saalistamaan", naaras naukaisi perässä kulkevalle Hiutaletassulle(?).
"Katsos!" Kirjosydän maukui yllättyneenä. "Täällä kasvaa leskenlehtiä."
HIUTALETASSU seuraa mestariaan reippaasti. "Voimmeko saalistaa hiukan tulomatkalla? Jos siis tielle osuu vaikka hiiri uudelleen", maukaisee kolli reipastuen. Oli mukava tulla ulos leiristä. Harmaaturkkinen loikkii innoissaan naaraan vierelle. "Pitikö niitä juuri kerätä?" KIRJOSYDÄN kohautti lapojansa ja käänsi siniset silmänsä oppilaaseen. "Voimme jos löydämme enään riistaa", parantaja vastasi ja käänsi katseensa taas leskenlehtiin. "Ei pitänyt, mutta aina on hyvä kerätä kaiken varalta", harmaaturkkinen naaras maukui ja alkoi keräämään leskenlehtiä. "Tärkeintä olisi jos löytäisimme unikonsiemeniä ja kamomillaa", hän jatkoi suu täydeltä lehtiä.
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 11, 2015 8:11:55 GMT
MINI Mustaliekki | 29 kuuta | kolli | soturi | Varjoklaani | Sibe ^ Onnensielun tuleva rakkaus tai jotain || Mukana :3 Voisko nää tavata esim. Myrskyn ja Varjon rajalla? |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 11, 2015 8:16:17 GMT
TIIKERITURKKI tuhahti ja kääntyi lähteäkseen takaisin Varjoklaanin leiriin. "Seuraa minua, kerron tästä Pimeäntähdelle", raidallinen soturi murahti ja odotti Puolukkatassun lähtevän seuraamaan häntä. Kolli katsoi oppilastaan siristetyillä, meripihkanvärisillä silmillänsä. "Saat varmasti rangaistuksen", Tiikeriturkki mutisi.
Puolukkatassu Järkytyin mestarini sanoista. Ei voinut olla totta että saan rangaistuksen. Ehkä minut karkoitetaan klaanista? Pelkäsin kamalasti. Lähdin kuitenkin seuraamaan Tiikeriturkkia. "Kenelle vien hiiren?" kysyin hiljaa. Uskalsin kohottaa katseeni mestariini mutta vain vähäksi aikaa. TIIKERITURKKI käveli tiheässä metsässä. Kolli vilkaisi taakseen jossa käveli Puolukkatassu(?). "Voit viedä sen... kuningattarille", suuri ja raidallinen soturi maukui oppilaalleen. "Ensin meidän täytyy löytää Pimeäntähti", Tiikeriturkki muistutti murahtaen. "Ymmärrätkö nyt että rajaa ei saa ylittää?" kolli kysyi Puolukkatassulta katsoen tuota meripihkanvärisillä silmillänsä.
|
|
kittypet ♥
Ninja The Cat
enpä keksi sanottavaa
Posts: 48
|
Post by kittypet ♥ on Jun 11, 2015 8:21:20 GMT
Puolukkatassu Järkytyin mestarini sanoista. Ei voinut olla totta että saan rangaistuksen. Ehkä minut karkoitetaan klaanista? Pelkäsin kamalasti. Lähdin kuitenkin seuraamaan Tiikeriturkkia. "Kenelle vien hiiren?" kysyin hiljaa. Uskalsin kohottaa katseeni mestariini mutta vain vähäksi aikaa. TIIKERITURKKI käveli tiheässä metsässä. Kolli vilkaisi taakseen jossa käveli Puolukkatassu(?). "Voit viedä sen... kuningattarille", suuri ja raidallinen soturi maukui oppilaalleen. "Ensin meidän täytyy löytää Pimeäntähti", Tiikeriturkki muistutti murahtaen. "Ymmärrätkö nyt että rajaa ei saa ylittää?" kolli kysyi Puolukkatassulta katsoen tuota meripihkanvärisillä silmillänsä.
Puolukkatassu Nyökkäsin kunnioittavasti Tiikeriturkille. "Ymmärrän" vastasin nopeasti. "Aijotko kertoa ihan kaiken päällikölle?" kysyin peloissani. "Mitä jos hän häätää minut klaanista?" jatkoin kysymyksiäni hätääntyneenä. "Saanko koskaan soturinimeäni?" kysyin vielä yhden kysymyksen. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 11, 2015 8:26:02 GMT
TIIKERITURKKI käveli tiheässä metsässä. Kolli vilkaisi taakseen jossa käveli Puolukkatassu(?). "Voit viedä sen... kuningattarille", suuri ja raidallinen soturi maukui oppilaalleen. "Ensin meidän täytyy löytää Pimeäntähti", Tiikeriturkki muistutti murahtaen. "Ymmärrätkö nyt että rajaa ei saa ylittää?" kolli kysyi Puolukkatassulta katsoen tuota meripihkanvärisillä silmillänsä.
Puolukkatassu Nyökkäsin kunnioittavasti Tiikeriturkille. "Ymmärrän" vastasin nopeasti. "Aijotko kertoa ihan kaiken päällikölle?" kysyin peloissani. "Mitä jos hän häätää minut klaanista?" jatkoin kysymyksiäni hätääntyneenä. "Saanko koskaan soturinimeäni?" kysyin vielä yhden kysymyksen. TIIKERITURKKI turhautui nuoren oppilaan kysymyksistä. "Aijon kertoa kaiken päällikölle", kolli aloitti terävään sävyyn. "Ei Pimeäntähti häädä sinua", raidallinen soturi murahti pienesti ja pyöräytteli kerran silmiänsä. "Et saa jos jatkat tuommoista käytöstäsi", Tiikeriturkki murisi, mutta kollin silmissä näkyi pieni pilke.
|
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 11, 2015 11:00:58 GMT
// No voi hitto  Pitää alkaa varmistamaan asioita nykyään toisen kerran  UNIKKOTASSU kuiskasi hiljaa itsekseen: "Hyvä juttu." Parantajaoppilaalla oli kuitenkin muutakin asiaa ja siksi naaraan tumma hännänpää heilui hermostuneesti. Naaras vilkaisi parantajan pesää ja katsoi taas uudelleen Naamiotähteä. "Totta on, mutta Unitassulla on valkoyskä. Annoin hänelle yrttejä, ja uskon hänen parantuvan, sillä hän on vahva kolli. Olen enemmänkin huolissani Arpikasvosta, vaikka uskonkin myös hänen selviävän", raidallinen oppilas selitti naaraalle. Hän köhäisi hieman ja jatkoi; "Lisäharmia tuo se, että Usvakuusta en ole nähnyt hännänmitankaan vertaa, ja tarvitsisin jonkun apua, edes yrttien haussa. Tiedätkö sinä missä Usvakuu on?" Unikkotassun äänestä paistoi selvästi läpi huoli, että parantajalle oli käynyt jotakin. NAAMIOTÄHDEN silmät laajenivat kuullessaan nuoren parantajaoppilaan sanat. "Unitassu on niin nuori, toivottavasti hän ei saa viheryskää koska viheryskä yleensä vie hengen niin nuorelta", klaanipäällikkö naukaisi synkästi ja istahti hetkeksi maahan. Muu klaani odotti alapuolella ja varmasti ihmetteli mitä Naamiotähti ja Unikkotassu puhuivat yläpuolella. "Usvakuu... minäkin olen hänestä huolissaan", valkoinen naaras maukui lasittunein, sinisin silmin. "En ole nähnyt häntä pitkään aikaan ja se on huolestuttavaa", Naamiotähti maukui. Sitten päällikkö nousi jaloillensa ja kääntyi klaaninsa puoleen. "Jokiklaanin kissat! Tiedätte kaikki että Aamurusko, arvokas varapäällikkömme menehtyi(?). Siksi joudun valitsemaan kuunhuipun hetkenä Jokiklaanin uuden varapäällikön", Naamiotähti naukaisi kuuluvalla äänellä.
"Hän on hyvin nuori, mutta uskon hänen silti paranevan tästä, vaikkakin ehkä vaikeuksien kautta", UNIKKOTASSU naukaisi heilauttaen hännänpäätään hieman hermostuneen oloisesti. "Toivon vain, että Tähtiklaani suojelee meitä mustayskältä, sillä sen jälkeen klaaneista ei olisi mitään jäljellä", naaras totesi nielaisten. Nuori parantajaoppilas katsoi pimenevälle(?) taivaalle syvään hengittäen. Oppilas yritti rauhoitella itseään parhaansa mukaan. Vaikka hän olikin oppinut paljon, - ja nopeasti - mustayskän tullessa hänkin saattaisi kuolla. Raitaturkkista oltiin niin monet kerrat peloteltu pienenä tästä hirvittävästä taudista joka levisi kuin kulovalkea. "E-etkö sinäkään ole nähnyt häntä pitkään aikaan?" Unikkotassu kysyi hiljaa, ääni väristen. Jokiklaanilaisen tuntui lävistävän vielä suurempi huolen ja pelon tunne. Jotain ikävää oli varmasti tapahtunut!
Parantajaoppilas säpsähti kuullessaan Naamiotähden äänen. Niinpä pieni naaras liikkui hieman parantajan pesän suunnalle ja istui kuuntelemaan kietoen häntänsä ympärilleen. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 11, 2015 13:22:18 GMT
NAAMIOTÄHDEN silmät laajenivat kuullessaan nuoren parantajaoppilaan sanat. "Unitassu on niin nuori, toivottavasti hän ei saa viheryskää koska viheryskä yleensä vie hengen niin nuorelta", klaanipäällikkö naukaisi synkästi ja istahti hetkeksi maahan. Muu klaani odotti alapuolella ja varmasti ihmetteli mitä Naamiotähti ja Unikkotassu puhuivat yläpuolella. "Usvakuu... minäkin olen hänestä huolissaan", valkoinen naaras maukui lasittunein, sinisin silmin. "En ole nähnyt häntä pitkään aikaan ja se on huolestuttavaa", Naamiotähti maukui. Sitten päällikkö nousi jaloillensa ja kääntyi klaaninsa puoleen. "Jokiklaanin kissat! Tiedätte kaikki että Aamurusko, arvokas varapäällikkömme menehtyi(?). Siksi joudun valitsemaan kuunhuipun hetkenä Jokiklaanin uuden varapäällikön", Naamiotähti naukaisi kuuluvalla äänellä.
"Hän on hyvin nuori, mutta uskon hänen silti paranevan tästä, vaikkakin ehkä vaikeuksien kautta", UNIKKOTASSU naukaisi heilauttaen hännänpäätään hieman hermostuneen oloisesti. "Toivon vain, että Tähtiklaani suojelee meitä mustayskältä, sillä sen jälkeen klaaneista ei olisi mitään jäljellä", naaras totesi nielaisten. Nuori parantajaoppilas katsoi pimenevälle(?) taivaalle syvään hengittäen. Oppilas yritti rauhoitella itseään parhaansa mukaan. Vaikka hän olikin oppinut paljon, - ja nopeasti - mustayskän tullessa hänkin saattaisi kuolla. Raitaturkkista oltiin niin monet kerrat peloteltu pienenä tästä hirvittävästä taudista joka levisi kuin kulovalkea. "E-etkö sinäkään ole nähnyt häntä pitkään aikaan?" Unikkotassu kysyi hiljaa, ääni väristen. Jokiklaanilaisen tuntui lävistävän vielä suurempi huolen ja pelon tunne. Jotain ikävää oli varmasti tapahtunut!
Parantajaoppilas säpsähti kuullessaan Naamiotähden äänen. Niinpä pieni naaras liikkui hieman parantajan pesän suunnalle ja istui kuuntelemaan kietoen häntänsä ympärilleen. NAAMIOTÄHTI nyökkäsi parantajaoppilaan puoleen. "Oletko muuten saanut minkäänlaisia merkkejä Tähtiklaanilta Usvakuusta?" päällikkö kysyi oppilaalta. "Tai sitten Usvakuu on vaeltanut niin kauas ettei edes Tähtiklaanikaan näe häntä", vaalea päällikkö naukaisi hiljaa. "Ihmettelen vain miksi arvokas parantajamme on lähtenyt sillä tavalla kertomatta kenellekään mitään, varsinkin minulle", Naamiotähti jatkoi katse maassa. Naaras siirsi katseensa pimentyvälle taivaalle. Kuunhuipun hetkeen ei olisi pitkä aika.
|
|
|
|
Post by Sibeemi on Jun 11, 2015 16:35:03 GMT
HAUKKATASSU nyökkäsi parantajalle. "Nenäni vuotaa ja olo on väsynyt ja hieman kuumeinen. Yskin myös välillä", oppilas kertoi Ruusunmarjalle ja yskäisi taas kerran. "Tiedätkö yhtään mikä sairaus se voisi olla?" Nuorehko kolli kysyi vielä ja katsoi klaanin parantajaa kysyvästi. "Pelkäämpä, että se on valkoyskää. Sinun täytyy jäädä pesääni siksi aikaa, kunnes olet parantunut, jotta tauti ei leviä. Kissanminttua riittää kyllä, mutta ei useampaan kuin korkeintaan kolmeen tapaukseen. Olet nuori ja muuten terve, joten paranet luultavasti nopesti", RUUSUNMARJA sanoi Haukkatassulle ja meni sisälle pesäänsä. Valkean kirjava naaras levitti makuusammalet Haukkatassua varten parantajan pesään ja kävi sitten hakemassa kissanminttua yrttivarastostaan, joka sijaitsi pesän perällä lähellä nuoren parantajan omaa nukkuma paikkaa. HAUKKATASSU huokaisi pettyneenä. "Eihän se häiritse koulutustani", kolli kysyi Myrskyklaanin parantajalta kallistaen päätään hieman. Oppilas katsahti vielä toiseen kolliin kunnes seurasi parantajaa tuon pesään. Myrskyklaanilainen seurasi katseellaan kun Ruusunmarja haki kissanminttua yrttivarastosta. //Haukkatassulle voisi muuten joskus tehdä jotain romanssia jos joku haluaa? Myös Kyynelvirralle jotain kiellettyä romanssia tahtoisin :3 |
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 11, 2015 17:08:13 GMT
"Hän on hyvin nuori, mutta uskon hänen silti paranevan tästä, vaikkakin ehkä vaikeuksien kautta", UNIKKOTASSU naukaisi heilauttaen hännänpäätään hieman hermostuneen oloisesti. "Toivon vain, että Tähtiklaani suojelee meitä mustayskältä, sillä sen jälkeen klaaneista ei olisi mitään jäljellä", naaras totesi nielaisten. Nuori parantajaoppilas katsoi pimenevälle(?) taivaalle syvään hengittäen. Oppilas yritti rauhoitella itseään parhaansa mukaan. Vaikka hän olikin oppinut paljon, - ja nopeasti - mustayskän tullessa hänkin saattaisi kuolla. Raitaturkkista oltiin niin monet kerrat peloteltu pienenä tästä hirvittävästä taudista joka levisi kuin kulovalkea. "E-etkö sinäkään ole nähnyt häntä pitkään aikaan?" Unikkotassu kysyi hiljaa, ääni väristen. Jokiklaanilaisen tuntui lävistävän vielä suurempi huolen ja pelon tunne. Jotain ikävää oli varmasti tapahtunut!
Parantajaoppilas säpsähti kuullessaan Naamiotähden äänen. Niinpä pieni naaras liikkui hieman parantajan pesän suunnalle ja istui kuuntelemaan kietoen häntänsä ympärilleen. NAAMIOTÄHTI nyökkäsi parantajaoppilaan puoleen. "Oletko muuten saanut minkäänlaisia merkkejä Tähtiklaanilta Usvakuusta?" päällikkö kysyi oppilaalta. "Tai sitten Usvakuu on vaeltanut niin kauas ettei edes Tähtiklaanikaan näe häntä", vaalea päällikkö naukaisi hiljaa. "Ihmettelen vain miksi arvokas parantajamme on lähtenyt sillä tavalla kertomatta kenellekään mitään, varsinkin minulle", Naamiotähti jatkoi katse maassa. Naaras siirsi katseensa pimentyvälle taivaalle. Kuunhuipun hetkeen ei olisi pitkä aika.
pudisti päätään. "Ei ole valitettavasti. Tulinkin siksi juuri kysymään sinulta, jos se olisi kertonut sinulle jotakin", naaras totesi pudistellen hyvin huolestuneesti päätään. "Ehkä niin on tapahtunut. Tai sitten kaksijalat ovat voineet tehdä hänelle jotakin", parantajaoppilas ehdotti nähden mielessään kuvaa kuinka suuret käpälät tarttuivat parantajaan ja tunkivat tuon jonnekin hirviönsä uumeniin. Tuosta mielikuvasta Unikkotassu värähti. "Yrttejä ei kuitenkaan tule riittämään koko Lehtikadon ajaksi, mutta minun täytyy olla hoitamassa kissoja jottei valkoyskä ja viheryskä leviä", harmaa raidallinen naaras totesi, "olisiko mitenkään mahdollista, että voisit Naamiotähti lähettää pari kissaa hakemaan kissanminttua. Ja tiedän, että se on aika vaarallinen tehtävä jos kaksijalat ovat lähistöllä, mutta tiedän yhden kaksijalan pesän jossa en ole nähnyt pitkiin aikoihin kaksijalkoja. He ovat varmasti lähteneet jonnekin, joksikin aikaa ainakin." |
|
Pitää alkaa varmistamaan asioita nykyään toisen kerran 
