Lol apua :---D Mikä ihmeen kurssi se oikein on vai kettuileeko se vaan. Tää meidän proffa on siitä kiva, et se yrittää aktiivisesti päästää meitä kaikkia läpi "jos ei muuten niin suullisella tentillä". Se on myös varannu vastaanoton toimistolleen muutamaks tunniks viikossa ihan sen varalta et fysikaalista opiskelevat haluis tulla itkemään, mikä sanoo aika paljon koska se on myös laitoksen dekaani ja kiireinen mies.
Fysko on kemialla joku mystinen valmistumisblokki, väki käy kursseja kolmatta kertaa, ykköskurssille on jo suunniteltu "kivakivakaveripäivä" jossa aktiivisesti mukana olleet pääsee laskemaan ryhmässä tehtäviä ja sillä saa kurssin tehtyä.
Bi2 lukiossa eli solu ja perinnöllisyys :'D
Öh sos miks arvasin, sen kurssin vaikeutta liiotellaan aina, sil kurssilla on ehkä kaks asiaa jotka pitää oppia, kolme jos solujakaantuminen on opettajan sydäntä lähellä t: sain sen kurssin kokeesta täydet pisteet
Periaatteessa laskeminen on jees, koska oon sen verran matemaattinen että tykkään saada eksakteja vastauksia kysymyksiin. Humanismi ei sopis mulle yhtään koska siinä pitää pohtia ja jahkailla ja mietiskellä. Matemaattisissa tieteissä vastaus on usein paljon selkeempi ja idk se viehättää. Mut vedän rajan kompleksilukuihin ja siihen että tarttisin 1000-sivuisen kokoelman vaan siihen että tiedän mihin muotoon joku yhtälö pitäisi saada. Hei mut jos kiinnostaa, fysiikassa ja kemiassa on paljon sanallistakin materiaalia, laskemista ei yleensä käytetä kuin todistamiseen tai tutkimustulosten käsittelyyn. Maailmaa ymmärtää ilmankin
Itehän tulin matemaattis-luonnontieteelliseen sillä ajatuksella etten saletisti laske ikinä mitään :^D Ei ehkä paras filosofia, mut mä oon pakolliset matikkani jo lukenu ja fyskoki loppuu kolmen kurssin jälkeen.
mä taas oon tosi humaattinen humbluuttelija
mä tavallaan ymmärrän sen miten jotkut näkee matemaattisissa vastauksissa puhtaimman totuuden ja oon välillä kateellinen niille joille matematiikan kauneus avautuu kun mä nään numeroita, mulla pukkaa pintaan kaikenlaisia epämääräsiä ja epäröiviä ajatuksia, vähän samankaltasia mitä lukutaidottomalle herää kun se katselee kirjaimia ja ajattelee, ettei tuossa nyt mitään järkevää voi ainakaan olla
niin, no, ehkä mulla on vielä toivoa tosin en mä tiedä mitä mä tekisin jos musta vaikka tuliskin joku fyysikko tai kemisti, varmaan tutkisin maailmaa kunnes toteaisin et kaikki tutkimisen arvoinen on jo tutkittu
ehkä mä tekisin majoneesia, kokeilisin mistä kaikesta se onistuu kokeilin sillon joskus sitä sun taikareseptiä jossa tehtiin soijamaidosta ja öljystä majoneesia, tai en mä muista enää mitään se meni mut kyl siitä joka tapauksessa majoneesia tuli
Matematiikka on pelkkä työkalu, ei koko totuus! Paitsi matemaatikoille, mut mä en ole matemaatikko, saan oikoa vastauksissa. Fyysikoiden matikankursseilla rohkaistaan arvaamaan vastaukset jos laskeminen on vaivalloista, sitten siellä opetetaan miten kannattaa arvata.
Hei älä ees alota tosta >:^( Esimerkiksi avaruuden fysikaaliset ominaisuudet on aika pitkälle tuntemattomia, tiedeyhteisö on vasta havainnut että painovoima ei ehkä olekaan mikään voima ja sähkö on ihmisille edelleen varsin tuntematon alue. Kukaan ei tiedä miten atomit oikeasti toimivat, sopivaa mallia elektronisiirtymiseen ei ole olemassakaan ja uusia yhdisteitä ja synteesireittejä löytyy jatkuvasti. Viimeisimmät alkuaieneetkaan ei ole kuin muutaman vuoden vanhoja ja kukaan ei tiedä mihin maailmankaikkeuden xenon katoaa. Ja nää on vaan ison mittakaavan juttuja, pieniä löytöjä on ihan loputtomasti, ei meiltä tutkiminen lopu. Oho innostuin vähän, luonnontieteet on mulle iso juttu.
Mun frendi tekee muuten kandiaan molekyyligastronomiasta, eli just keittiökemiasta :--D Sinne vaan majoneesikokeiluja tekemään.
mä tavallaan ymmärrän sen miten jotkut näkee matemaattisissa vastauksissa puhtaimman totuuden ja oon välillä kateellinen niille joille matematiikan kauneus avautuu kun mä nään numeroita, mulla pukkaa pintaan kaikenlaisia epämääräsiä ja epäröiviä ajatuksia, vähän samankaltasia mitä lukutaidottomalle herää kun se katselee kirjaimia ja ajattelee, ettei tuossa nyt mitään järkevää voi ainakaan olla
niin, no, ehkä mulla on vielä toivoa tosin en mä tiedä mitä mä tekisin jos musta vaikka tuliskin joku fyysikko tai kemisti, varmaan tutkisin maailmaa kunnes toteaisin et kaikki tutkimisen arvoinen on jo tutkittu
ehkä mä tekisin majoneesia, kokeilisin mistä kaikesta se onistuu kokeilin sillon joskus sitä sun taikareseptiä jossa tehtiin soijamaidosta ja öljystä majoneesia, tai en mä muista enää mitään se meni mut kyl siitä joka tapauksessa majoneesia tuli
Matematiikka on pelkkä työkalu, ei koko totuus! Paitsi matemaatikoille, mut mä en ole matemaatikko, saan oikoa vastauksissa. Fyysikoiden matikankursseilla rohkaistaan arvaamaan vastaukset jos laskeminen on vaivalloista, sitten siellä opetetaan miten kannattaa arvata.
Hei älä ees alota tosta >:^( Esimerkiksi avaruuden fysikaaliset ominaisuudet on aika pitkälle tuntemattomia, tiedeyhteisö on vasta havainnut että painovoima ei ehkä olekaan mikään voima ja sähkö on ihmisille edelleen varsin tuntematon alue. Kukaan ei tiedä miten atomit oikeasti toimivat, sopivaa mallia elektronisiirtymiseen ei ole olemassakaan ja uusia yhdisteitä ja synteesireittejä löytyy jatkuvasti. Viimeisimmät alkuaieneetkaan ei ole kuin muutaman vuoden vanhoja ja kukaan ei tiedä mihin maailmankaikkeuden xenon katoaa. Ja nää on vaan ison mittakaavan juttuja, pieniä löytöjä on ihan loputtomasti, ei meiltä tutkiminen lopu. Oho innostuin vähän, luonnontieteet on mulle iso juttu.
Mun frendi tekee muuten kandiaan molekyyligastronomiasta, eli just keittiökemiasta :--D Sinne vaan majoneesikokeiluja tekemään.
oon kyl aika hyvä arvaa, ehkä mä pärjäisin!
:''DD okei joo, olet oikeassa, tutkittavaa varmasti riittää ja noi asiat oikeesti kuulostaa kiinnostavilta
Oh, mahtavaa keittiökemia vois varmaan olla mun juttu voisin viimein ottaa selvää mitä mun pannukakulle tapahtu !
Pete ilman kauppaa on kuin kissa ilman häntää (eli Pekka)
oon aika jäljessä kaikissa koulujutuissa ja mun motivaatio on ihan nollassa en vaan jotenki kykene tekemään mitään jonku pitäis niinku väkivaltasesti pakottaa mut että tekisin oikeesti jotain
Varmaan joka toinen posti tumblrissa on se perkeleen sponsoroitu "COmE AND SEE WHAAT REBEL WILSON LOOKS LIKE TODAY YOU WON'T BELIEVE YOUR FRIGin EYES!!!"
Varmaan joka toinen posti tumblrissa on se perkeleen sponsoroitu "COmE AND SEE WHAAT REBEL WILSON LOOKS LIKE TODAY YOU WON'T BELIEVE YOUR FRIGin EYES!!!"
D:<
NO KYLL Ä
ottaa päähän niin maan perkeleesti
Nyt siinä on sentään vaihtunu ees kuva mut silti JOKA. TOINEN. POSTAUS. ((
oon aika jäljessä kaikissa koulujutuissa ja mun motivaatio on ihan nollassa en vaan jotenki kykene tekemään mitään jonku pitäis niinku väkivaltasesti pakottaa mut että tekisin oikeesti jotain
joo hei sama
Pete ilman kauppaa on kuin kissa ilman häntää (eli Pekka)
oon aika jäljessä kaikissa koulujutuissa ja mun motivaatio on ihan nollassa en vaan jotenki kykene tekemään mitään jonku pitäis niinku väkivaltasesti pakottaa mut että tekisin oikeesti jotain
joo hei sama
ensviikolla alkaa koeviikko pe t eau ta en ky knenegnn kg n