|
|
Post by susanna48 on May 31, 2015 15:55:21 GMT
NÄRHITASSU kuunteli Laavatassua. Kolli vaikutti pirteälle ja reippaalle. "Kiitos", raidallinen naaras naukaisi ja siirsi katseensa taas kimmeltävään veteen. Vesi virtasi kovaa vauhtia kohti järveä. Aivan vedenpinnassa ui kala. Oppilas jännitti lihaksensa ja tarkisti ettei oma varjonsa ollut vedessä. Salamannopeasti Närhitassu löi kynsillänsä kalaa ja heitti sen kuivalle maalle. Naaras kävi vielä puraisemassa kalaa kaulasta. "Tämä menee klaanivanhimmille", Närhitassu maukui kala suussaan. "Nyt on sinun vuorosi", hän mumisi Laavatassulle.
TUHKAPENTU pomppasi ulos pentutarhasta ja käveli aukiolle. Pikkuinen pentu katsoi Pimeäntähteä, klaanin päällikköä suoraan silmiin. "Hei! Voitko viedä minut metsälle?" Naaras kysyi suoraan häneltä. "Emoni ei tiedä että olen täällä, mutta ei sillä väliä", Tuhkapentu maukui kohautellen lapojansa. Pentu yritti esittää vahvaa ja rohkeaa päällikön edessä.
LAAVATASSU heilautti häntäänsä iloisesti. "Hienoa, Närhitassu!" kolli maukaisi ja haisteli ilmaa, kun ei huomannut vedessä enempää kalaa ainakaan lähettyvillä häntä. Pian oppilaan kuonoon leijaili jonkinlaisen linnun tuoksu ja kolli otti pari kevyttä juoksu askeletta, kunnes painautui lähelle maata. Hetken kuluttua hiivittyään eteenpäin Laavatassun katseeseen osui varis, kolli hiipi niin lähelle kuin pystyi ja sitten tuo lähti nelistämään kohti lintua niin hiljaa kuin pystyi. Varis huomasi kumminkin punertavan kollin ja lähti lentoon, mutta liian myöhään. Laavatassu loikkasi ja valautti kytensä esiin iskien ne juuri ja juuri variksen selkään. Jokiklaanilainen tömähti maahan lintu tassuissaan ja tappoi sen pienelläpuraisulla niskaan. Sitten oppilas lähti loikkimaan tyytyväisenä varis suussa kohti Närhitassua. PIMEÄNTÄHDEN katseeseen osui Varjoklaanin pentu, joka tuli naarasta kohden. "Metsälle..." naaras maukaisi miettien ja arvioi pentua katseellaan. "Mitä Kuutamosydän siihen sanoisi...?" Päällikkö maukaisi katse edelleen pennussa. Mustavalkea naaras suoristi ryhtinsä ja maukaisi rauhallisella, mutta mitään kertomattomalla äänellänsä:"Haluatko sinä saalistaa vai käydä vain pienellä kävelyllä...? Ja miksi sinä tätä minulta kysyt, etkä emoltasi?" NÄRHITASSU istui katselemassa nuoren kollin metsästystaitoja. Tuuli pörrötti raidallista turkkia ja jokivesi löi rantaan aaltoja. "Mahtavaa!" Naaras huusi Laavatassulle ja nousi seisomaan. Oppilas katsoi tyytyväisenä kollin saalista. "Kelle aioit viedä sen?" naaras kysyi. "Juovaturkin pennut ovat nälkäisiä." Hetken päästä Närhitassun naamalle lennähti lunta, naaras ravisteli ne nopeasti pois ja vapisi kylmissään. "Meidän kannattaa palata leiriin", raidallinen oppilas ehdotti ja käänsi tassunsa kohti Jokiklaanin leiriä.
TUHKAPENTU siristi hiukan silmiänsä päällikölle. Pentu luuli että Pimeäntähti vastaisi myönteisesti hänelle. "Kuutamosydän... hän antaisi varmasti luvan", naaras maukui ja hänen silmistänsä jo huomasi epävarmuuden. "Kävelylle haluaisin vain lähteä", Tuhkapentu naukaisi pehmeällä äänen sävyllänsä. "Haluan nähdä koko Varjoklaanin reviirin ennen kuin sisarukseni saavat nähdä!" Naaras pentu kitisi.
|
|
|
|
Post by Hermeliini on May 31, 2015 18:18:29 GMT
| Käy :3 Unikkotassu järjestelee yrttejä parantajan pesässä c; Sädepentu on sibeemin Valkopilven pennun :-33 //Vai käviskö jos roolittas Kermapennulla ja Sädepennulla? XDD :3 | Juu käy (: Roolitko eka? Sädepentu piirtelee kynsillään pentutarhan pohjaan tylsistyneenä xD |
|
|
|
Post by salsa on May 31, 2015 20:28:09 GMT
LAAVATASSU heilautti häntäänsä iloisesti. "Hienoa, Närhitassu!" kolli maukaisi ja haisteli ilmaa, kun ei huomannut vedessä enempää kalaa ainakaan lähettyvillä häntä. Pian oppilaan kuonoon leijaili jonkinlaisen linnun tuoksu ja kolli otti pari kevyttä juoksu askeletta, kunnes painautui lähelle maata. Hetken kuluttua hiivittyään eteenpäin Laavatassun katseeseen osui varis, kolli hiipi niin lähelle kuin pystyi ja sitten tuo lähti nelistämään kohti lintua niin hiljaa kuin pystyi. Varis huomasi kumminkin punertavan kollin ja lähti lentoon, mutta liian myöhään. Laavatassu loikkasi ja valautti kytensä esiin iskien ne juuri ja juuri variksen selkään. Jokiklaanilainen tömähti maahan lintu tassuissaan ja tappoi sen pienelläpuraisulla niskaan. Sitten oppilas lähti loikkimaan tyytyväisenä varis suussa kohti Närhitassua. PIMEÄNTÄHDEN katseeseen osui Varjoklaanin pentu, joka tuli naarasta kohden. "Metsälle..." naaras maukaisi miettien ja arvioi pentua katseellaan. "Mitä Kuutamosydän siihen sanoisi...?" Päällikkö maukaisi katse edelleen pennussa. Mustavalkea naaras suoristi ryhtinsä ja maukaisi rauhallisella, mutta mitään kertomattomalla äänellänsä:"Haluatko sinä saalistaa vai käydä vain pienellä kävelyllä...? Ja miksi sinä tätä minulta kysyt, etkä emoltasi?" NÄRHITASSU istui katselemassa nuoren kollin metsästystaitoja. Tuuli pörrötti raidallista turkkia ja jokivesi löi rantaan aaltoja. "Mahtavaa!" Naaras huusi Laavatassulle ja nousi seisomaan. Oppilas katsoi tyytyväisenä kollin saalista. "Kelle aioit viedä sen?" naaras kysyi. "Juovaturkin pennut ovat nälkäisiä." Hetken päästä Närhitassun naamalle lennähti lunta, naaras ravisteli ne nopeasti pois ja vapisi kylmissään. "Meidän kannattaa palata leiriin", raidallinen oppilas ehdotti ja käänsi tassunsa kohti Jokiklaanin leiriä.
TUHKAPENTU siristi hiukan silmiänsä päällikölle. Pentu luuli että Pimeäntähti vastaisi myönteisesti hänelle. "Kuutamosydän... hän antaisi varmasti luvan", naaras maukui ja hänen silmistänsä jo huomasi epävarmuuden. "Kävelylle haluaisin vain lähteä", Tuhkapentu naukaisi pehmeällä äänen sävyllänsä. "Haluan nähdä koko Varjoklaanin reviirin ennen kuin sisarukseni saavat nähdä!" Naaras pentu kitisi.
LAAVATASSU katsoi naaraaseen heiluttaen häntäänsä innoissaan. "Sitten heille..." kolli mumisee suussansa varis. Jokiklaanilainen katsoi Närhitassua ja naurahti kun naaraan naamalle lensi lunta. "Olet oikeassa..." Punertava oppilas maukaisi katseensa edelleen naaraassa. Laavatassu lähti hyppelemään kohti leiriä ja sitten tuo vilkaisilapansa yli Närhitassua maukaisten: "Tulehan." PIMEÄNTÄHTI huomaa epävarmuuden Tuhkapennun katseessa. "Koko Varjoklaanin reviirin..." Naaras makusteli sanoja suussansa ja katsoi edelleen tummilla silmillä nuoreen naaraaseen. "Ymmärrän, minkin olisin halunnut, ja niin minä teinkin..." mustavalkoinen päällikkö mourusi ja pieni virnistys kohosi tuon toiselle poskelle. "Lupaat ensin pari asiaa, ei kitinää, pysyt seurassani ja huolehdit, etten enään ikinä nää vastauksissasi epävarmuutta, onko selvä?" Pimeäntähti maukaisi ja mietti mitä kertoisi Kuutamosydämmelle, jos tuo saisi tietää asiasta. KERMAPENTU istuskeli pentutarhan oviaukosta katsottuna kauimmaisessa nurkassa ja pian naaras huomasi veljensä, Sädepennun. Valkea naaras nousi ylös ja venytteli hiukan ja sitten ajatus juolahti pennun mieleen. Kermapentu loikkasi vauhdikkaasti Sädepennun selkään ja kaatoi tämän(?). "Sädepentu, tuletko kanssani leikkimään!" naaras kailotti häntä huitoen puolelta toiselle.(Kermapentukin on valkopilven pentu:3) SIRPPITASSU naurahti iloisesti katse Kyynelvirrassa."Kyllä sinäkin vielä opit paremmin, vai tarviiko sinun edes, uskon että parantajalle riittää kun osaa puollustaa itseään edes jotenkin.." musta oppilas maukui epävarmasti ja lisäsi pian:"Tai jotakin siihen suuntaan..." Oppilas piti katseensa edelleen parantajassa. "Toivon niin." Oppilas maukaisi ja heilautti häntäänsä. "Oletko sinä syönyt...?" Sirppitassu kysyi Kyynelvirralta. //Kuvassa on Kermapentu, mutta se on sen oppilas kuva, että kuvitelkaa pienemmäksi XDD:3(en muista oonko sanonut tästä asiasta) // Lähen huomenna riparille niin käyn pääasiassa iltaisin koneella!! |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 1, 2015 9:23:44 GMT
NÄRHITASSU istui katselemassa nuoren kollin metsästystaitoja. Tuuli pörrötti raidallista turkkia ja jokivesi löi rantaan aaltoja. "Mahtavaa!" Naaras huusi Laavatassulle ja nousi seisomaan. Oppilas katsoi tyytyväisenä kollin saalista. "Kelle aioit viedä sen?" naaras kysyi. "Juovaturkin pennut ovat nälkäisiä." Hetken päästä Närhitassun naamalle lennähti lunta, naaras ravisteli ne nopeasti pois ja vapisi kylmissään. "Meidän kannattaa palata leiriin", raidallinen oppilas ehdotti ja käänsi tassunsa kohti Jokiklaanin leiriä.
TUHKAPENTU siristi hiukan silmiänsä päällikölle. Pentu luuli että Pimeäntähti vastaisi myönteisesti hänelle. "Kuutamosydän... hän antaisi varmasti luvan", naaras maukui ja hänen silmistänsä jo huomasi epävarmuuden. "Kävelylle haluaisin vain lähteä", Tuhkapentu naukaisi pehmeällä äänen sävyllänsä. "Haluan nähdä koko Varjoklaanin reviirin ennen kuin sisarukseni saavat nähdä!" Naaras pentu kitisi.
LAAVATASSU katsoi naaraaseen heiluttaen häntäänsä innoissaan. "Sitten heille..." kolli mumisee suussansa varis. Jokiklaanilainen katsoi Närhitassua ja naurahti kun naaraan naamalle lensi lunta. "Olet oikeassa..." Punertava oppilas maukaisi katseensa edelleen naaraassa. Laavatassu lähti hyppelemään kohti leiriä ja sitten tuo vilkaisilapansa yli Närhitassua maukaisten: "Tulehan." PIMEÄNTÄHTI huomaa epävarmuuden Tuhkapennun katseessa. "Koko Varjoklaanin reviirin..." Naaras makusteli sanoja suussansa ja katsoi edelleen tummilla silmillä nuoreen naaraaseen. "Ymmärrän, minkin olisin halunnut, ja niin minä teinkin..." mustavalkoinen päällikkö mourusi ja pieni virnistys kohosi tuon toiselle poskelle. "Lupaat ensin pari asiaa, ei kitinää, pysyt seurassani ja huolehdit, etten enään ikinä nää vastauksissasi epävarmuutta, onko selvä?" Pimeäntähti maukaisi ja mietti mitä kertoisi Kuutamosydämmelle, jos tuo saisi tietää asiasta. KERMAPENTU istuskeli pentutarhan oviaukosta katsottuna kauimmaisessa nurkassa ja pian naaras huomasi veljensä, Sädepennun. Valkea naaras nousi ylös ja venytteli hiukan ja sitten ajatus juolahti pennun mieleen. Kermapentu loikkasi vauhdikkaasti Sädepennun selkään ja kaatoi tämän(?). "Sädepentu, tuletko kanssani leikkimään!" naaras kailotti häntä huitoen puolelta toiselle.(Kermapentukin on valkopilven pentu:3) SIRPPITASSU naurahti iloisesti katse Kyynelvirrassa."Kyllä sinäkin vielä opit paremmin, vai tarviiko sinun edes, uskon että parantajalle riittää kun osaa puollustaa itseään edes jotenkin.." musta oppilas maukui epävarmasti ja lisäsi pian:"Tai jotakin siihen suuntaan..." Oppilas piti katseensa edelleen parantajassa. "Toivon niin." Oppilas maukaisi ja heilautti häntäänsä. "Oletko sinä syönyt...?" Sirppitassu kysyi Kyynelvirralta. //Kuvassa on Kermapentu, mutta se on sen oppilas kuva, että kuvitelkaa pienemmäksi XDD:3(en muista oonko sanonut tästä asiasta) // Lähen huomenna riparille niin käyn pääasiassa iltaisin koneella!!NÄRHITASSU kampesi itsensä pystyyn ja nosti kalan leukojensa väliin. "Koko ajan", naaras naukaisi ja hymyili kollille. Raidallinen oppilas juoksi Laavatassun perään ja alkoi maistella ilmaa. "Haistan hädässä olevan pennun", hän maukui yllättyneenä ja pelokkaana. Närhitassu paikansi vainun ja lähti seuraamaan sitä vaikka hänellä oli kala suussaan. Pieni kokoinen oppilas hiipi hiljaa läheiselle pusikolle. Tuuli rapisutti pensaan lehtiä ja kun oikein tarkasti kuunteli, niin siellä maukui kissa. Naaras heilautti Laavatassulle häntäänsä merkiksi tulla lähemmäksi. HUNAJAPENTU oli jäänyt jumiin takkuisiin oksiin. Pieni pentu kitisi peloissaan pensaassa.
JUOVATURKKI palasi pentutarhaan. Emo näki vain yhden pentunsa, Harmaapennun. "Harmaapentu! Missä Hunajapentu?" Kuningatar huusi hädissään. HARMAAPENTU avasi siniset silmänsä ja tuijotti emoansa hämmentyneenä. "Näin hänet viimeksi aamulla", kolli tunnusti karvat pystyssä. Juovaturkin silmät sumenivat ja tuon suu valahti auki. "Olisit heti kertonut minulle hänen katoamisesta!" Raidallinen naaras torui. Kuningatar pomppasi pentutarhasta ulos ja juoksi aukiolle. "Hunajapentu on kadonnut!" hän huusi niin kovaa että jokainen Jokiklaanilainen kuuli sen varmasti.
TUHKAPENNUN suu valahti auki. Pennun häntä värisi jännityksestä tai sitten se värisi pelosta. "H-hyvä on!" Naaras pentu maukui yrittäen esittää rohkeaa. "M-mennään ennen kuin emo huomaa." Tuhkapentu nielaisi ja käveli epävarmana päällikön vierelle.
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 1, 2015 9:39:59 GMT
|| Hermeliini: Missä Unikkotassu on? Voisin tuoda yhen klaanivanhuksen valittamaan omista kivuista sille?  :3
|
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 1, 2015 15:31:48 GMT
|| Hermeliini: Missä Unikkotassu on? Voisin tuoda yhen klaanivanhuksen valittamaan omista kivuista sille? :3
| Se on parantajan pesässä järjestelemässä yrttejä :3 | salsa; Roolin kohta Sädepennulla (; |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 1, 2015 18:05:05 GMT
|| Hermeliini: Missä Unikkotassu on? Voisin tuoda yhen klaanivanhuksen valittamaan omista kivuista sille? :3
| Se on parantajan pesässä järjestelemässä yrttejä :3 | salsa; Roolin kohta Sädepennulla (; || Juu :3
TAMMITURKKI heräsi ja tuhahti väsyneesti. Klaanivanhinten pesän katto vuoti taas. Kolli kömpi vanhoille jaloille. "Oppilaat ovat olleet taas laiskoja", ärtynyt vanhus murahti ja tökkäsi käpälällään nukkuvaa Arpikasvoa. ARPIKASVO sihahti kun hänen ystävänsä herätti tämän syvästä unesta. "Olen sanonut sinulle että minua ei saa herättää!" arpinen kolli murahti ja nousi hitaasti jaloillensa. Tammiturkki huokaisi ja nuuhkaisi ystävänsä turkkia. Arpikasvo haisi pahalle ehkä sairaudelle, Tammiturkki arveli. "Oletko kunnossa?" hän kysyi kärttyiseltä kollilta. "Totta kai, voin mainiosti", Arpikasvo tuhahti. "Käydään parantajan luona", ruskeankirjava klaanivanhus käski ja lähti kävelemään sinne suuntaan. Sairastunut kolli lähti seuraamaan ystäväänsä mukisematta. "Unikkotassu!" Tammiturkki huusi kun hän ja Arpikasvo saapuivat parantajan pesälle.
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 1, 2015 18:59:13 GMT
Kristallisielu | 20 kuuta | Naaras | Soturi | Tuuliklaani | susanna48
|| Tämä neitokainen etsii kumppania :3 Tuleva kuningatar!
Juovatassu (-Raita) | 10 kuuta | Naaras | Oppilas | Tuuliklaani | susanna48
Hopealehti | 36 kuuta | Naaras | Soturi | Varjoklaani | susanna48
|
|
|
|
Post by salsa on Jun 1, 2015 19:33:40 GMT
LAAVATASSU katsoi naaraaseen heiluttaen häntäänsä innoissaan. "Sitten heille..." kolli mumisee suussansa varis. Jokiklaanilainen katsoi Närhitassua ja naurahti kun naaraan naamalle lensi lunta. "Olet oikeassa..." Punertava oppilas maukaisi katseensa edelleen naaraassa. Laavatassu lähti hyppelemään kohti leiriä ja sitten tuo vilkaisilapansa yli Närhitassua maukaisten: "Tulehan." PIMEÄNTÄHTI huomaa epävarmuuden Tuhkapennun katseessa. "Koko Varjoklaanin reviirin..." Naaras makusteli sanoja suussansa ja katsoi edelleen tummilla silmillä nuoreen naaraaseen. "Ymmärrän, minkin olisin halunnut, ja niin minä teinkin..." mustavalkoinen päällikkö mourusi ja pieni virnistys kohosi tuon toiselle poskelle. "Lupaat ensin pari asiaa, ei kitinää, pysyt seurassani ja huolehdit, etten enään ikinä nää vastauksissasi epävarmuutta, onko selvä?" Pimeäntähti maukaisi ja mietti mitä kertoisi Kuutamosydämmelle, jos tuo saisi tietää asiasta. KERMAPENTU istuskeli pentutarhan oviaukosta katsottuna kauimmaisessa nurkassa ja pian naaras huomasi veljensä, Sädepennun. Valkea naaras nousi ylös ja venytteli hiukan ja sitten ajatus juolahti pennun mieleen. Kermapentu loikkasi vauhdikkaasti Sädepennun selkään ja kaatoi tämän(?). "Sädepentu, tuletko kanssani leikkimään!" naaras kailotti häntä huitoen puolelta toiselle.(Kermapentukin on valkopilven pentu:3) SIRPPITASSU naurahti iloisesti katse Kyynelvirrassa."Kyllä sinäkin vielä opit paremmin, vai tarviiko sinun edes, uskon että parantajalle riittää kun osaa puollustaa itseään edes jotenkin.." musta oppilas maukui epävarmasti ja lisäsi pian:"Tai jotakin siihen suuntaan..." Oppilas piti katseensa edelleen parantajassa. "Toivon niin." Oppilas maukaisi ja heilautti häntäänsä. "Oletko sinä syönyt...?" Sirppitassu kysyi Kyynelvirralta. //Kuvassa on Kermapentu, mutta se on sen oppilas kuva, että kuvitelkaa pienemmäksi XDD:3(en muista oonko sanonut tästä asiasta) // Lähen huomenna riparille niin käyn pääasiassa iltaisin koneella!!NÄRHITASSU kampesi itsensä pystyyn ja nosti kalan leukojensa väliin. "Koko ajan", naaras naukaisi ja hymyili kollille. Raidallinen oppilas juoksi Laavatassun perään ja alkoi maistella ilmaa. "Haistan hädässä olevan pennun", hän maukui yllättyneenä ja pelokkaana. Närhitassu paikansi vainun ja lähti seuraamaan sitä vaikka hänellä oli kala suussaan. Pieni kokoinen oppilas hiipi hiljaa läheiselle pusikolle. Tuuli rapisutti pensaan lehtiä ja kun oikein tarkasti kuunteli, niin siellä maukui kissa. Naaras heilautti Laavatassulle häntäänsä merkiksi tulla lähemmäksi. HUNAJAPENTU oli jäänyt jumiin takkuisiin oksiin. Pieni pentu kitisi peloissaan pensaassa.
JUOVATURKKI palasi pentutarhaan. Emo näki vain yhden pentunsa, Harmaapennun. "Harmaapentu! Missä Hunajapentu?" Kuningatar huusi hädissään. HARMAAPENTU avasi siniset silmänsä ja tuijotti emoansa hämmentyneenä. "Näin hänet viimeksi aamulla", kolli tunnusti karvat pystyssä. Juovaturkin silmät sumenivat ja tuon suu valahti auki. "Olisit heti kertonut minulle hänen katoamisesta!" Raidallinen naaras torui. Kuningatar pomppasi pentutarhasta ulos ja juoksi aukiolle. "Hunajapentu on kadonnut!" hän huusi niin kovaa että jokainen Jokiklaanilainen kuuli sen varmasti.
TUHKAPENNUN suu valahti auki. Pennun häntä värisi jännityksestä tai sitten se värisi pelosta. "H-hyvä on!" Naaras pentu maukui yrittäen esittää rohkeaa. "M-mennään ennen kuin emo huomaa." Tuhkapentu nielaisi ja käveli epävarmana päällikön vierelle.
LAAVATASSU tunsi hajun itsekkin ja lähti nelistämään Närhitassun perään. Pian hänkin näki pennun se oli yksi Juovaturkin oennuista, Hunajapentu. Kolli katsoi oksiin kiinni jäänyttä pentua ja sitten Närhitassua. "Mitä teet täällä Hunajatassu", oppilas kysyi rauhoitellakseen pentua ja sitten kääntyi kohti toista oppilasta. "Voisimme yrittää pureskella oksia hänen ympäriltään, niin saisimme hänet irti.." Laavatassu ehdotti. PIMEÄNTÄHTI katsoi hetken pentua ja siristi silmiänsä hiukan tarkkaillen pentua, ehkä tuosta saisi koulutettua vielä jotain. Naaras lähti kohti uloskäyntiä ja maukaisi:"Toistan vielä pysy lähelläni..." Varjoklaanin päällikkö sujahti ulos leiristä ja hän suuntasi askeleensa kohti puolisiltaa lähellä kaksijalkojen viherlehtipaikkaa odotellen hiukan Tuhkapentua. |
|
|
|
Post by Sibeemi on Jun 2, 2015 6:40:37 GMT
KYYNELVIRTA kuunteli hieman nuorempaa ystäväänsä. Naaras oli käynyt pari päivää sitten hakemassa parantajanimensä. "Olet varmasti todella taitava", hän naukaisi hymyillen. "Minä osaan hieman taistella, mutta en kovinkaan hyvin", nuori parantaja kertoi. "Pääset varmasti parin kuun päästä soturiksi", raidallinen naaras lisäsi vielä. Sirppitassusta tulisi varmasti vielä hyvä soturi, joka palvelisi klaaniaan oman henkensä uhalla. VALKOPILVI katsahti Kivipentuun. "Hei vain Kivipentu. Minulle kuuluu varsin hyvää", valkea kuningatar naukaisi lempeästi hymyillen. Sitten naaras vilkaisi Amyyn. "Miten olet voinut?" Hän kysyi toiselta kuningattarelta ystävällisesti. TOMUPENTU kuunteli keskustelua hetken. Sitten pentu otti tähtäimekseen Amyn hännän ja hypähti sen päälle(?). Nuori naaras leikki sen olevan vihollinen ja kiljahti riemuissaan. "Tomupentu!" Valkopilvi maukaisi hieman ärtyneesti ja vilkaisi Amyyn pahoillaan. Tomupentu päästi välittömästi hännän vapaaksi. KIVIPENTU nyökkäsi ja hymyili Valkopilvelle.
"Minäkin olen voinut hyvin, mutta näin äsken painajaista", harmaa pentu naukaisi kuningattarelle. AMY oli juuri vastaamassa, mutta sitten Tomupentu alkoi leikkimään hänen hännällänsä.
"Olen voinut ihan hyvin, vaikeaa on kuitenkin vahtia kaikkia minun kolmea pentua", naaras maukui ja katsoi vuorollansa jokaista pentuansa. Amy siirsi siniset silmänsä Tomupentuun ja kehräsi tuolle.
|| Maymay: Ok, siirrän parantaksi
VALKOPILVI kuunteli Kivipentua ja hymyili ymmärtäväisesti nuorelle kollille. Sitten naaras kuunteli puolestaan Amya. "Hyvä että olet voinut hyvin. Pentujen vahtimisessa on tosiaankin työtä", hän vastasi. Kuningatar rakasti kuitenkin kaikkia pentujaan. TOMUPENTU katsoi Amyyn varovaisesti. Pian toinen kuningatar kehräsi hänelle ja pentu nosti päänsä taas iloisesti pystyyn. Toinen ei ollutkaan vihainen. Pentu hymyili jokaiselle kissalle iloisena. Valkopilvi katsahti sivummalla oleviin Kermapentuun ja Sädepentuun. KYYNELVIRTA nyökkäsi hieman. Sirppitassu oli osittain oikeassa. "Olet oikeassa. Minun ei tarvitse osata taistella yhtä hyvin kuin soturi", naaras naukui. Sitten parantaja tunsi pienen näläntunteen sisällään ja vilkaisi tuoresaaliskasaan. "En ole vielä. Entä sinä?" Hän vastasi kääntäen katseensa oppilaaseen. "Voisimme mennä yhdessä syömään jos et ole vielä ehtinyt syödä", naaras ehdotti vielä hymyillen hieman ystävälleen. |
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 2, 2015 7:33:32 GMT
NÄRHITASSU kampesi itsensä pystyyn ja nosti kalan leukojensa väliin. "Koko ajan", naaras naukaisi ja hymyili kollille. Raidallinen oppilas juoksi Laavatassun perään ja alkoi maistella ilmaa. "Haistan hädässä olevan pennun", hän maukui yllättyneenä ja pelokkaana. Närhitassu paikansi vainun ja lähti seuraamaan sitä vaikka hänellä oli kala suussaan. Pieni kokoinen oppilas hiipi hiljaa läheiselle pusikolle. Tuuli rapisutti pensaan lehtiä ja kun oikein tarkasti kuunteli, niin siellä maukui kissa. Naaras heilautti Laavatassulle häntäänsä merkiksi tulla lähemmäksi. HUNAJAPENTU oli jäänyt jumiin takkuisiin oksiin. Pieni pentu kitisi peloissaan pensaassa.
JUOVATURKKI palasi pentutarhaan. Emo näki vain yhden pentunsa, Harmaapennun. "Harmaapentu! Missä Hunajapentu?" Kuningatar huusi hädissään. HARMAAPENTU avasi siniset silmänsä ja tuijotti emoansa hämmentyneenä. "Näin hänet viimeksi aamulla", kolli tunnusti karvat pystyssä. Juovaturkin silmät sumenivat ja tuon suu valahti auki. "Olisit heti kertonut minulle hänen katoamisesta!" Raidallinen naaras torui. Kuningatar pomppasi pentutarhasta ulos ja juoksi aukiolle. "Hunajapentu on kadonnut!" hän huusi niin kovaa että jokainen Jokiklaanilainen kuuli sen varmasti.
TUHKAPENNUN suu valahti auki. Pennun häntä värisi jännityksestä tai sitten se värisi pelosta. "H-hyvä on!" Naaras pentu maukui yrittäen esittää rohkeaa. "M-mennään ennen kuin emo huomaa." Tuhkapentu nielaisi ja käveli epävarmana päällikön vierelle.
LAAVATASSU tunsi hajun itsekkin ja lähti nelistämään Närhitassun perään. Pian hänkin näki pennun se oli yksi Juovaturkin oennuista, Hunajapentu. Kolli katsoi oksiin kiinni jäänyttä pentua ja sitten Närhitassua. "Mitä teet täällä Hunajatassu", oppilas kysyi rauhoitellakseen pentua ja sitten kääntyi kohti toista oppilasta. "Voisimme yrittää pureskella oksia hänen ympäriltään, niin saisimme hänet irti.." Laavatassu ehdotti. PIMEÄNTÄHTI katsoi hetken pentua ja siristi silmiänsä hiukan tarkkaillen pentua, ehkä tuosta saisi koulutettua vielä jotain. Naaras lähti kohti uloskäyntiä ja maukaisi:"Toistan vielä pysy lähelläni..." Varjoklaanin päällikkö sujahti ulos leiristä ja hän suuntasi askeleensa kohti puolisiltaa lähellä kaksijalkojen viherlehtipaikkaa odotellen hiukan Tuhkapentua. HUNAJAPENTU alkoi ulisemaan kovemmin kun hänet huomattiin. NÄRHITASSU nyökkäsi Laavatassun ehdotukselle.
"Hyvä idea", hän maukui ja tarttui varovasti hampaillansa yhteen takkuiseen oksaan.
"Pysy paikoillasi!" Naaras komensi pentua oksa leukojensa välissä. Närhitassu puristi ja veti itseänsä taaksepäin, niin että solmu aukesi. Sitten oppilas tarttui toisesta oksasta ja toisti liikkeen että solmu avautui.
TUHKAPENTU nyökkäsi, käänsi vielä epävarman katseensa pentutarhalle ja lähti sitten kävelemään Varjoklaanin päällikön perään. Utelias pentu pujahti ulos leiristä ja maisteli tarkasti ilmaa.
"Täällä on kylmempää kuin leirissä!" Naaras pentu valitti ja juoksi Pimeäntähden luokse.
MUSTAPANTTERI johti partiota takaisin leiriin päin. Partioon kuului hänen lisäkseen Mustakuu, hänen veljensä ja vielä Hopealehti. Mustapantteri nyökkäsi kunnioitettavasti päällikölle ja katsoi sitten Tuhkapentua yllättyneenä.
"Pimeäntähti, minulla olisi ilmoitettavaa", musta kolli maukui päällikölle.
|
|
|
|
Post by susanna48 on Jun 2, 2015 7:39:12 GMT
KIVIPENTU nyökkäsi ja hymyili Valkopilvelle.
"Minäkin olen voinut hyvin, mutta näin äsken painajaista", harmaa pentu naukaisi kuningattarelle. AMY oli juuri vastaamassa, mutta sitten Tomupentu alkoi leikkimään hänen hännällänsä.
"Olen voinut ihan hyvin, vaikeaa on kuitenkin vahtia kaikkia minun kolmea pentua", naaras maukui ja katsoi vuorollansa jokaista pentuansa. Amy siirsi siniset silmänsä Tomupentuun ja kehräsi tuolle.
|| Maymay: Ok, siirrän parantaksi
VALKOPILVI kuunteli Kivipentua ja hymyili ymmärtäväisesti nuorelle kollille. Sitten naaras kuunteli puolestaan Amya. "Hyvä että olet voinut hyvin. Pentujen vahtimisessa on tosiaankin työtä", hän vastasi. Kuningatar rakasti kuitenkin kaikkia pentujaan. TOMUPENTU katsoi Amyyn varovaisesti. Pian toinen kuningatar kehräsi hänelle ja pentu nosti päänsä taas iloisesti pystyyn. Toinen ei ollutkaan vihainen. Pentu hymyili jokaiselle kissalle iloisena. Valkopilvi katsahti sivummalla oleviin Kermapentuun ja Sädepentuun. KYYNELVIRTA nyökkäsi hieman. Sirppitassu oli osittain oikeassa. "Olet oikeassa. Minun ei tarvitse osata taistella yhtä hyvin kuin soturi", naaras naukui. Sitten parantaja tunsi pienen näläntunteen sisällään ja vilkaisi tuoresaaliskasaan. "En ole vielä. Entä sinä?" Hän vastasi kääntäen katseensa oppilaaseen. "Voisimme mennä yhdessä syömään jos et ole vielä ehtinyt syödä", naaras ehdotti vielä hymyillen hieman ystävälleen. AMY kääntyi katsomaan taas muitakin pentuja kun he alkoivat heräillä. KIVIPENTU loikki sisarustensa luokse ja kehräsi heille.
"Valkopilvi, mitä luulet voisimmeko lähteä pentujemme kanssa pienelle kävelylle? Pentuni ovat ainakin toivoneet sitä syntymästään asti", valkoinen naaras naukaisi lempeästi hymyillen. Kivipentu nosti päänsä pystyyn kuullessaan emonsa sanat. Sitten SILKKIPENTU nosti päänsä pystyyn ja vielä HIEKKAPENTU nosti päänsä pystyyn.
|
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 2, 2015 11:28:09 GMT
SÄDEPENTU huomasi pian makaavansa pentutarhan alusilla. Kolli katsoi leikkisästi Kermapentua, joka oli ilmeisesti kaatanut juuri veljensä - näin ainakin Sädepentu oletti. Vaalea pentu yritti käydä jonkinlaiseen asentoon, josta voisi ponkaista sisarensa päälle. "Tietenkin!" kolli naukaisi, ja sähähti leikkisällä sävyllä, valmiina leikkiin. | Laatu ei parhaimmillaan, mutta kyllä toi nyt menee 
|
|
|
|
Post by Hermeliini on Jun 2, 2015 11:37:10 GMT
UNIKKOTASSU säikähti, kun kuuli Tammiturkin äänen. Parantajaoppilas tiputti vahingossa yritit hampaistaan, joita oli juuri siirrellyt oikeaan paikkaan. Naaras huokaisi ja keräsi käpälillään levinneet lehdet yhteen kasaan.
"Hei Tammiturkki, ja hei Arpikasvo. Miten voitte?" oppilas tervehti kohteliaasti, mutta hän ei voinut kuitenkaan olla hieman kääntämättä päätään ihmeissään. Arpikasvosta lähti hieman(?) sairauden hajua(?).
"Tarvitsisitteko apua jossakin?" Unikkotassu kysyi ja loi pitkän katsauksen molempiin klaaninvanhimpiin.
| Sain käsityksen, että Arpikasvo on kipeähkö, joten roolin vähän sen pohjalta, korjaa jos väärässä (;
/ multa ei onnistu lainaukset kunnolla tabletilla, joten roolit siksi näin :3
|
|
snow
Tonttukissa
Posts: 18 
|
Post by snow on Jun 2, 2015 13:45:09 GMT
Nimi: Ceres Ikä: 28 kuuta SKP: Naaras Klaani: Klaaniton Arvo: Erakko Ulkonäkö: : Ceres on varsin sekavärinen. Pohjavärinä toimii vaaleanruskea, ja turkkia raidoittavat hunajan ja mustan väriset raidat. Karva ei ole kovin pitkää ja se on hyvin sileää. Silmät ovat sulan kullan väriset. Ceres on iso kissa, vaikka ei olekaan kovin lihaksikas. Jalat ovat kuitenkin pitkät ja vahvat. Vartaloltaan naaras on hoikka ja pitkä. Luonne: Ceres on laiskanpuoleinen ja hieman itsekäskin. Hän ei koskaan voisi kuvitella liittyvänsä yhteenkään klaaniin, koska vieroksuu heidän tapojaan, etenkin soturilakia ja sen tiukkaa noudattamista. Hän tuppaa valehtelemaan jopa silloin kun siihen ei olisi tarvetta, mutta ei yleensä ole tahallaan ilkeä tai julma. Naaras on myös hyvin leikkisä luonteeltaan, eikä kanna kaunaa pitkään. Tappelua erakko yrittää välttää aina, vaikka onkin isokoinen ja osaa tapella, hän nimittäin inhoaa loukkaantumista. Ceres on aina epäileväinen muita kissoja kohtaan, mutta hänellä on heikko kohta pentuihin, vaikkei hän sellaisia haluakkaan itse hankkia. Ceres ei kunnioita lainkaan klaaneja ja heidän reviirejään, ja vaeltaakin yleensä heidän alueellaan joko riista varkaissa tai muuten vain ärsyttääkseen klaanin kissoja. Hän saattaakin olla jo tuttu näky osalle kissoista. Ceres on myös luonteeltaan rohkea, jopa hieman uhkarohkeakin, eikä pelkää tutkia uusia paikkoja ja ärsyttää muita vaikka tuppaakin juoksemaan pakoon tappeluita. Menneisyys: Ceresin emo oli myöskin erakko, mutta tämän isä oli klaanikissa Tuuliklaanista. Ceres syntyi kolmen pennun pentueeseen veljensä ja siskonsa kanssa. Hänen isänsä kävi katsomassa heitä muutaman kerran, mutta kun he olivat 6 kuuden ikäisiä heidän isänsä halusi ottaa heidät mukaansa klaaniin. Ceresin sisko lähti tämän mukaan, mutta Ceres ja hänen veljensä kieltäytyivät, eikä Ceres ole nähnyt isäänsä tai siskoaan sen jälkeen. Ceresin veli kuoli pian jäätyään hirviön alle ja hänen emonsa sen jälkeisenä viherkatona sairauteen. Tämän takia Ceres lähti kaupunkiin asuen siellä pitkään, mutta tuli takaisin muutama kuu sitten asettuen asumaan takaisin latoon missä hän syntyi. Muuta: Ceres on nopea ja ketterä, mitä hän käyttääkin hyväkseen. Ceres inhoaa sadetta ja uimista ja yrittääkin välttää kumpaakin kaikin keinoin. MINI Ceres | 28 kuuta | Naaras |Erakko | Snow Attachment DeletedMahlakatse | 28 kuuta |Naaras | Soturi | Tuuliklaani | Snow Attachment DeletedOkaturkki | 65 kuuta | Kolli | Soturi | Tuuliklaani | Snow Attachment DeletedOkaturkki on Mahlakatseen ja Ceresin isä. Niiden emon nimi on Hestia, mut se on kuollu. Sori, en tiiä kui noista kuvista saa isompii  |
|
:3
