|
|
Post by marianne on Jun 20, 2016 18:59:58 GMT
ALEXIS REN yritti epätoivoisesti saada lasinsa pohjalta löytyviä pisaroita, sillä tätä ei kyseisellä hetkellä kiinnostanut jättää uima-allasta ja lähteä etsimään lisää juotavaa. Olansa ylitse katsoessaan hän näki pöydän, joka oli katettu täyteen tölkkejä ja korkeita lasipulloja ja muutama pino punaisia mukeja. Lisäksi jääkaappi olisi mitä luultavimmin täynnä juuri kyseistä iltaa varten ostettuja juomia. Nainen katsoi pöytää himoiten, mutta päätti odottaa mahdollista seuraa, joka voisi tuoda mukanaan juomista. Vaaleaverikkö korjaili mustien Zingiber-merkkisten bikiniensä yläosaa, tiukentaen niskassa olevaa solmua. Tämä oli liikkunut koko päivän bikinit päällään, mutta julkisilla paikoilla liikkuessaan oli tietenkin laittanut shortsit alaosaa peittämään. Juuri, kun nainen oli luovuttamassa ja valmistautunut hakemaan itselleen lisää juomaa, hän kuuli lähestyvät askeleet ja miespuolisen henkilön äänen. Vaaleaveriköllä ei mennyt kauaa miettiä tulijaa ja Alexisin huulille syntyi leveä hymy. Pian mies istahti melkein kiinni Reniin ja hymy leveni, kun nainen näki oluen tuon kädessä. Tietenkin hän odotti Tonin itse juovan juomastaan ja vasta sitten Alexix vetäisi sen tuon kädestä. ”Ollut todella tylsää”, tämä vastasi pyöritellen silmiään ja vieden tölkin huulilleen ja juovan pienen määrän nestettä. ”Mietinkin jo, että pitääkö mun juoda yksin”, nainen vielä jatkoi virnuillen laskien sitten juoman heidän taakse. Kahden välillä kun ei oikeastaan enää ylimääräistä tilaa ollut. Alexis laskeutui varovaisesti altaaseen ja kääntyi Tonia päin. "Kai osaat uida?" hän kysäisi ennen kuin laski kasvonsa nenäänsä myöten veteen ja tarkertui käsillään miehen nilkoista kiinni, vetäen tuota lähemmäs. Hän kuitenkin huomasi Tonin yllä olevat vaatteet, jotka eivät soveltuneet uimiselle aivan yhtä hyvin kuin mitä Alexisilla oli yllään. Nainen siispä antoi tuolle mahdollisuuden perääntyä ja kieltäytyä veteen menemisestä. -- en oo lukenu ollenkaa näit uusimpii roolauksii anteeks en jaksa D:  |
|
|
|
yökimppis
Jun 20, 2016 19:43:27 GMT
via mobile
Post by taija on Jun 20, 2016 19:43:27 GMT
Kuunneltuaan tarinan maagisesta ketusta ja sen onnesta James Edward Quaintance haukotteli syvään parantaen asentoansa sängyllä. Miekkonen raotti silmiänsä katsoen vieressään makoilevaa vaaleaverikköä pienen hymyn kera. '' Mistä vetäsit ton tarinan? '', James kysäisi unisena siirtäen peittoa hieman toisaalle, sillä huoneessa oli melko kuuma, vaikka molemmat olivatkin ilman paitoja. Malli antoi katseensa vaeltaa huoneen seinillä ja huonekaluissa. Kaikki oli niin omaperäistä ja niin Bournéillen tyylistä. Jimmyn oma huone oli pelkkää mustaa ja valkoista, eipä tuo myöskään viettänyt siellä aikaansa sen kummemmin. Herra tykkäsi eniten olla olohuoneessa tai keittiössä, - mistä kaikki tarvittava löytyi; juomat ja luksus sohva mihin pystyi majoittautua koko päiväksi katsomaan muiden touhuja. Toisaalta kun tarkemmin Quaintance ajatteli huonettaan, niin tämä ei ole käynyt siellä pitkiin aikoihin.. Ellei lasketa sitä kun tuo kävi vaihtamassa vaatteensa joka päivä, mutta muuten. Esimerkiksi hän ei ole nukkunut huoneessaan pariin päivään - yöt on siis vietetty olkkarissa tai ties missä muualla kuin omassa pikkusängyssä. Ajatukset katkesivat ja James heräsi todellisuuteen. Tummaverikkö siirsi katseensa pois lakanasta Lucadesin väsyneisiin silmiin, jotka vetivät puoleensa kuin magneetti. Siksipä ilman harkintaa miekkonen tulikin kaveriansa lähemmäksi, että sai katsella toisen simmuja oikein tarkkaan - ne olivat niin nätit tuon mielestä. / tönkkö.fi View AttachmentLucas oli jo aivan unen vallassa, sillä tuo näki untakin vaikka olisi salaisesti mielessään toivonut että se olisi ollut totta. Ja mitä alkoholiin tulee, -Hän näki kännissä todella krhmn..,häröjä unia. Tämänhetkinen uni koski hänen huonettaan ja Jimmyä, tottakai sen piti koskea herraa jonka kanssa tuo oli ryypännyt. Unessa nuo olivat molemmat hereillä ja Bournéille ikäänkuin tuota...kaatoi alkoholia kaikkialle huoneeseensa, mukaanlukien Quaintancen vatsalle ja kurkkuun. Tämän jälkeen tapahtui jotain vielä älyttömämpää. Lucadeas alkoi nuolla alkoholia toisen täydelliseltä keholta ja suudella tätä intohimoisesti, jonka jälkeen tuo otti pöydältä röökin ja sytytti sen. Sitten tulta palava sytkäri lipsahti tämän käsistä ja se lensi suoraan alkoholilammikkoon joka lattialla lojui. Buum, koko huone oli tulessa ja miehet sen sisällä alkoivat mennä paniiikkiin palon levitessä. Ovi oli tukittu ja savu alkoi yskittää. Ja sitten se tapahtui. Lucadeas heräsi unestaan karjuen itsensä hereille. Tuo ei huomannut että oli tarrannut kiinni Jimmyyn ja hengittu todella radkaasti. Vasta toisen kysyttyä tarinasta jonka hän oli kertonu enne nukahtamistaan, lucas irroitti otteensa ja yritti rauhoittua. "Umn...mä .. Mä luin sitä joskus mun pikkusisaruksille kotipuolessa et saisin ne riiviöt nukkumaan." Tuo sanahti ja yritti hymyillä eikä vaivaantunut edes selittämään unestaan. Jimmyn tullessa lähemmäs Lucadeas alkoi hymyillä enemmän ja siirtyi itse vielä lähemmäs. "Onko laskuhumala?" Tuo kysyi virnistäen. |
|
|
|
Post by 𝒫ℯ𝓀𝓀ℴ on Jun 20, 2016 20:06:38 GMT
Kuunneltuaan tarinan maagisesta ketusta ja sen onnesta James Edward Quaintance haukotteli syvään parantaen asentoansa sängyllä. Miekkonen raotti silmiänsä katsoen vieressään makoilevaa vaaleaverikköä pienen hymyn kera. '' Mistä vetäsit ton tarinan? '', James kysäisi unisena siirtäen peittoa hieman toisaalle, sillä huoneessa oli melko kuuma, vaikka molemmat olivatkin ilman paitoja. Malli antoi katseensa vaeltaa huoneen seinillä ja huonekaluissa. Kaikki oli niin omaperäistä ja niin Bournéillen tyylistä. Jimmyn oma huone oli pelkkää mustaa ja valkoista, eipä tuo myöskään viettänyt siellä aikaansa sen kummemmin. Herra tykkäsi eniten olla olohuoneessa tai keittiössä, - mistä kaikki tarvittava löytyi; juomat ja luksus sohva mihin pystyi majoittautua koko päiväksi katsomaan muiden touhuja. Toisaalta kun tarkemmin Quaintance ajatteli huonettaan, niin tämä ei ole käynyt siellä pitkiin aikoihin.. Ellei lasketa sitä kun tuo kävi vaihtamassa vaatteensa joka päivä, mutta muuten. Esimerkiksi hän ei ole nukkunut huoneessaan pariin päivään - yöt on siis vietetty olkkarissa tai ties missä muualla kuin omassa pikkusängyssä. Ajatukset katkesivat ja James heräsi todellisuuteen. Tummaverikkö siirsi katseensa pois lakanasta Lucadesin väsyneisiin silmiin, jotka vetivät puoleensa kuin magneetti. Siksipä ilman harkintaa miekkonen tulikin kaveriansa lähemmäksi, että sai katsella toisen simmuja oikein tarkkaan - ne olivat niin nätit tuon mielestä. / tönkkö.fi Lucas oli jo aivan unen vallassa, sillä tuo näki untakin vaikka olisi salaisesti mielessään toivonut että se olisi ollut totta. Ja mitä alkoholiin tulee, -Hän näki kännissä todella krhmn..,häröjä unia. Tämänhetkinen uni koski hänen huonettaan ja Jimmyä, tottakai sen piti koskea herraa jonka kanssa tuo oli ryypännyt. Unessa nuo olivat molemmat hereillä ja Bournéille ikäänkuin tuota...kaatoi alkoholia kaikkialle huoneeseensa, mukaanlukien Quaintancen vatsalle ja kurkkuun. Tämän jälkeen tapahtui jotain vielä älyttömämpää. Lucadeas alkoi nuolla alkoholia toisen täydelliseltä keholta ja suudella tätä intohimoisesti, jonka jälkeen tuo otti pöydältä röökin ja sytytti sen. Sitten tulta palava sytkäri lipsahti tämän käsistä ja se lensi suoraan alkoholilammikkoon joka lattialla lojui. Buum, koko huone oli tulessa ja miehet sen sisällä alkoivat mennä paniiikkiin palon levitessä. Ovi oli tukittu ja savu alkoi yskittää. Ja sitten se tapahtui. Lucadeas heräsi unestaan karjuen itsensä hereille. Tuo ei huomannut että oli tarrannut kiinni Jimmyyn ja hengittu todella radkaasti. Vasta toisen kysyttyä tarinasta jonka hän oli kertonu enne nukahtamistaan, lucas irroitti otteensa ja yritti rauhoittua. "Umn...mä .. Mä luin sitä joskus mun pikkusisaruksille kotipuolessa et saisin ne riiviöt nukkumaan." Tuo sanahti ja yritti hymyillä eikä vaivaantunut edes selittämään unestaan. Jimmyn tullessa lähemmäs Lucadeas alkoi hymyillä enemmän ja siirtyi itse vielä lähemmäs. "Onko laskuhumala?" Tuo kysyi virnistäen. oli nukahtamaisillaan uudestaan, kunnes kuuli Lucadesin kertovan jotakin tarinasta. Herra vilkaisi vaaleaverikköä ja naurahti tuon jälkimmäiselle kysymykselle 'laskuhumalasta', johon kohautti olkiansa vastaukseksi. Jimmy sulki uudestaan silmänsä. Jotenkin luomet tuntuivat todella raskailta, vaikka äsken oli otettu pienet torkut. '' No, näitkö unia? '', Quaintance päätyi kysymään siirtäessään kätensä niskalleen. Herra koitteli kädellä niskaansa eikä tuntenut suurta kipua, näemmä se oli parantunut aijemmasta äksidentistä, sekä särkylääke oli auttanut hyvin. Huvikseen tummaverikkö kysyi unien näkemisestä, eihän tämä ollut varma nukkuiko Bournéille ollenkaan hetki sitten. Tätä kiinosti unet ja niiden tapahtumat, jotka olivat selittämättömiä ja hyvin outoja. Ne kiehtoivat mallia jotenkuten - olihan tuo itsekin nähnyt ties millaisia unia, - useimmiten painajaisia. Niitä ei tehnyt mieli muistella, ei sitten yhtään. Jimmyn tuntiessa Lucadesin läheisyyden tämä hymyili entistä enemmän. Oli todella mukavaa kun pitkästäaikaa joku oli näin lähellä.  |
|
|
|
yökimppis
Jun 20, 2016 20:54:54 GMT
via mobile
Post by taija on Jun 20, 2016 20:54:54 GMT
Lucas oli jo aivan unen vallassa, sillä tuo näki untakin vaikka olisi salaisesti mielessään toivonut että se olisi ollut totta. Ja mitä alkoholiin tulee, -Hän näki kännissä todella krhmn..,häröjä unia. Tämänhetkinen uni koski hänen huonettaan ja Jimmyä, tottakai sen piti koskea herraa jonka kanssa tuo oli ryypännyt. Unessa nuo olivat molemmat hereillä ja Bournéille ikäänkuin tuota...kaatoi alkoholia kaikkialle huoneeseensa, mukaanlukien Quaintancen vatsalle ja kurkkuun. Tämän jälkeen tapahtui jotain vielä älyttömämpää. Lucadeas alkoi nuolla alkoholia toisen täydelliseltä keholta ja suudella tätä intohimoisesti, jonka jälkeen tuo otti pöydältä röökin ja sytytti sen. Sitten tulta palava sytkäri lipsahti tämän käsistä ja se lensi suoraan alkoholilammikkoon joka lattialla lojui. Buum, koko huone oli tulessa ja miehet sen sisällä alkoivat mennä paniiikkiin palon levitessä. Ovi oli tukittu ja savu alkoi yskittää. Ja sitten se tapahtui. Lucadeas heräsi unestaan karjuen itsensä hereille. Tuo ei huomannut että oli tarrannut kiinni Jimmyyn ja hengittu todella radkaasti. Vasta toisen kysyttyä tarinasta jonka hän oli kertonu enne nukahtamistaan, lucas irroitti otteensa ja yritti rauhoittua. "Umn...mä .. Mä luin sitä joskus mun pikkusisaruksille kotipuolessa et saisin ne riiviöt nukkumaan." Tuo sanahti ja yritti hymyillä eikä vaivaantunut edes selittämään unestaan. Jimmyn tullessa lähemmäs Lucadeas alkoi hymyillä enemmän ja siirtyi itse vielä lähemmäs. "Onko laskuhumala?" Tuo kysyi virnistäen. oli nukahtamaisillaan uudestaan, kunnes kuuli Lucadesin kertovan jotakin tarinasta. Herra vilkaisi vaaleaverikköä ja naurahti tuon jälkimmäiselle kysymykselle 'laskuhumalasta', johon kohautti olkiansa vastaukseksi. Jimmy sulki uudestaan silmänsä. Jotenkin luomet tuntuivat todella raskailta, vaikka äsken oli otettu pienet torkut. '' No, näitkö unia? '', Quaintance päätyi kysymään siirtäessään kätensä niskalleen. Herra koitteli kädellä niskaansa eikä tuntenut suurta kipua, näemmä se oli parantunut aijemmasta äksidentistä, sekä särkylääke oli auttanut hyvin. Huvikseen tummaverikkö kysyi unien näkemisestä, eihän tämä ollut varma nukkuiko Bournéille ollenkaan hetki sitten. Tätä kiinosti unet ja niiden tapahtumat, jotka olivat selittämättömiä ja hyvin outoja. Ne kiehtoivat mallia jotenkuten - olihan tuo itsekin nähnyt ties millaisia unia, - useimmiten painajaisia. Niitä ei tehnyt mieli muistella, ei sitten yhtään. Jimmyn tuntiessa Lucadesin läheisyyden tämä hymyili entistä enemmän. Oli todella mukavaa kun pitkästäaikaa joku oli näin lähellä. View AttachmentJimmyn olkienkohautus ei ollut Lucdeakselle kovin kummoinen vastaus siihen verrattuna mitä tuo oli toivonut vastaukseksi, mutta se riitti. Olihan hänellä itselläänkin laskuhumala ja ehkä nyt oli aika lopettaa ryyppäys tältä illalta...ehkä. Kysymys unesta sai puolikännisen Bournéillen inahtamaan itsekseen ja tuo taas puolestaan itse kohautti olkapäitään ja mietti mitä vastaisi toiselle. Totuud oli kuitenkin aina totuus joten miksei? "Jooo mä länträsin alkoholilla ja tää kämppä palo tuusan nuuskaks ja me myös...siks mä kai tarrasin susta kii ettet palais. Aika typerää sori." Tuo mumisi hymähtäen mutta pysähtyi kun katsoi Jimmy Quaintancea suoraan silmiin ja kaikki mahdolliset ajatukset kävivät tuon päässä läpi sokkeloisena palapelinä. Kaikki ne hemmetin kuumat kuvat joita Bournéille oli selannut netistä joskus. Jimmy paidattomana ja tatuoituna kaikessa komeudessaan kaikissa niissä kuvissa. Kaikki ne tykkäykset ja kommentit kuvissa... Daamn mieshän taisi olla aika haluttua kamaa julkisuudessa ja muutenkin. Ja Lucadeas oli se joka sai kunnian olla tämän vieressä tälläkin hetkellä. Wau...."wau." Tuo sanahti ääneen sanan huomaamattaan sitä itse. Sitten tuo jäi tuijottamaan toista kauaksi aikaa sanomatta mitään, kunnes ei voinut enää pidättää sisimmäistään. Bournéille oli aina ollut luonne joka kertoo mielipiteensä suoraan. "Jimmy...oon onnellinen et oot siinä mun kanssa. Tollanen mahtava malli ja julkisuus, noin hyvännäkönen. Mun kans,mun joka oon tälläne tavallinen 20 vuotias ilma minkäänmoista julkisuutta tai saavutuksia. Kiitti et kestät mua." Tuo avautui ja repesi samantien sanoilleen. "Sori se oli juomien vika." Tuo lisäsi |
|
|
|
Post by semi-automatic on Jun 20, 2016 20:57:52 GMT
"No jos se musta on kiinni, niin yksin sun ei todellakaan tarvitse olla", TONI MAHFUD naurahti. Hän oli hieman yllättynyt Alexiksen vietyä hänen olutpullonsa, muttei ollut sanonut mitään, koska ei sillä kuitenkaan ollut mitään väliä. Toni tunsi naisen reiden liukuvan hänen omaansa vasten, minkä takia hän säpsähti hieman, mutta rauhoittui heti. Hän tunsi kuitenkin heti uuden kouraisun mahassaan, kun tunsi nilkoistaan tartuttavan. Hänen kätensä asettuivat estämään miehen etenemistä allasta kohti. Vetoliike kuitenkin loppui pian ja Toni huokaisi helpottuneena. "Juu, tottakai", hän sanoi nopeasti ja nousi seisomaan. "Näitä voisi kuitenkin ehkä ottaa vähän pois tieltä", hän jatkoi tarkoittaen vaatteitaan. Mies ei juonut alkoholia kovinkaan usein ja sen myös huomasi. Hän ei ollut juonut kuin kuusi olutta, mutta aloitti jo riisumalla t-paitansa ja viskaamalla sen kauemmas altaasta. Sen jälkeen hän siirtyi farkkujensa kimppuun ja avasi tummanruskean vyön muutamalla kevyellä kädenliikkeellä. Hän vetäisi housut jalastaan ja heitti ne samaan suuntaan kuin paitansakin, muttei jäänyt katselemaan minne ne tarkalleen päätyivät. Nyt hänen päällään olivat ainoastaan Calvin Kleinin mustat bokserit. Mies katsoi vielä Alexisia silmiin ja hymyili viekkaasti hiuksiensa takaa antaen valkoisen hammasrivistönsä välkkyä. Hän hyppäsi pommilla naisen yli saavuttaen uima-altaan pohjan miltei pikimmiten. Päästyään nopeasti pintaan hän kietoi jäntevät kätensä Renin ympäri ja veti häntä taaksepäin. Näin lähekkäin olo toi mieleen sen yhden yön jonka he olivat viettäneet yhdessä. Tonilla ei ollut aavistustakaan kuinka juopunut nainen oli ollut silloin, mutta hän itse oli ollut harvinaisen selvä ainakin päihteiden puolesta. Mies kurottautui suutelemaan naisen kaulaa, mutta tajusi mitä oli tekemässä ja lopetti siihen paikkaan ja irroitti käsiensä otteen. "Sori", hän mutisi hieman häpeissään ja hieraisi niskaansa. - wow onpas toi kuva laadukas :Dd hups  |
|
|
|
yökimppis
Jun 20, 2016 21:15:13 GMT
via mobile
Post by 𝒫ℯ𝓀𝓀ℴ on Jun 20, 2016 21:15:13 GMT
James Edward Quaintance oli nukahtamaisillaan uudestaan, kunnes kuuli Lucadesin kertovan jotakin tarinasta. Herra vilkaisi vaaleaverikköä ja naurahti tuon jälkimmäiselle kysymykselle 'laskuhumalasta', johon kohautti olkiansa vastaukseksi. Jimmy sulki uudestaan silmänsä. Jotenkin luomet tuntuivat todella raskailta, vaikka äsken oli otettu pienet torkut. '' No, näitkö unia? '', Quaintance päätyi kysymään siirtäessään kätensä niskalleen. Herra koitteli kädellä niskaansa eikä tuntenut suurta kipua, näemmä se oli parantunut aijemmasta äksidentistä, sekä särkylääke oli auttanut hyvin. Huvikseen tummaverikkö kysyi unien näkemisestä, eihän tämä ollut varma nukkuiko Bournéille ollenkaan hetki sitten. Tätä kiinosti unet ja niiden tapahtumat, jotka olivat selittämättömiä ja hyvin outoja. Ne kiehtoivat mallia jotenkuten - olihan tuo itsekin nähnyt ties millaisia unia, - useimmiten painajaisia. Niitä ei tehnyt mieli muistella, ei sitten yhtään. Jimmyn tuntiessa Lucadesin läheisyyden tämä hymyili entistä enemmän. Oli todella mukavaa kun pitkästäaikaa joku oli näin lähellä. View Attachment Jimmyn olkienkohautus ei ollut Lucdeakselle kovin kummoinen vastaus siihen verrattuna mitä tuo oli toivonut vastaukseksi, mutta se riitti. Olihan hänellä itselläänkin laskuhumala ja ehkä nyt oli aika lopettaa ryyppäys tältä illalta...ehkä. Kysymys unesta sai puolikännisen Bournéillen inahtamaan itsekseen ja tuo taas puolestaan itse kohautti olkapäitään ja mietti mitä vastaisi toiselle. Totuud oli kuitenkin aina totuus joten miksei? "Jooo mä länträsin alkoholilla ja tää kämppä palo tuusan nuuskaks ja me myös...siks mä kai tarrasin susta kii ettet palais. Aika typerää sori." Tuo mumisi hymähtäen mutta pysähtyi kun katsoi Jimmy Quaintancea suoraan silmiin ja kaikki mahdolliset ajatukset kävivät tuon päässä läpi sokkeloisena palapelinä. Kaikki ne hemmetin kuumat kuvat joita Bournéille oli selannut netistä joskus. Jimmy paidattomana ja tatuoituna kaikessa komeudessaan kaikissa niissä kuvissa. Kaikki ne tykkäykset ja kommentit kuvissa... Daamn mieshän taisi olla aika haluttua kamaa julkisuudessa ja muutenkin. Ja Lucadeas oli se joka sai kunnian olla tämän vieressä tälläkin hetkellä. Wau...."wau." Tuo sanahti ääneen sanan huomaamattaan sitä itse. Sitten tuo jäi tuijottamaan toista kauaksi aikaa sanomatta mitään, kunnes ei voinut enää pidättää sisimmäistään. Bournéille oli aina ollut luonne joka kertoo mielipiteensä suoraan. "Jimmy...oon onnellinen et oot siinä mun kanssa. Tollanen mahtava malli ja julkisuus, noin hyvännäkönen. Mun kans,mun joka oon tälläne tavallinen 20 vuotias ilma minkäänmoista julkisuutta tai saavutuksia. Kiitti et kestät mua." Tuo avautui ja repesi samantien sanoilleen. "Sori se oli juomien vika." Tuo lisäsi " Wau mitä? ", James Edward Quaintance kohotteli kulmiansa kysyen, kunnes kuuli loputkin sanat Lucadeasin suusta. Herra suorastaan tunsi kuinka sydän pompahti kurkkuun ja hengitys oli vaikeaa — mitä vaaleaverikkö juuri äsken sanoi? Jimmy veti ilmeensä 'mitä'-tasolle naurahtaen. Suurinosa Bournéillen sanoista taisivat tulla suoraan hänen sydämmestään, eikä känniläisen päästä. Jotenkin Quaintance aisti tilanteessa jotakin hassua, olisikohan se sitä tuttua 'romantiikkaa' mitä tässä nyt koettiin vai? Ei ehkä, mutta siltä tuntui hieman kun toinen noin suoraan kertoi kaiken. James ei osannut muutakuin katsoa tuota ja hymyillä. Oli niin hellyyttävää kuulla jotakin tuonsävyistä kommenttia mieheltä, siis ihan tosi, - toiselta mieheltä. Se oli aika uskomatonta tummaverikön mielestä. Hetki Jimmyn äimistymisen jälkeen mies kokosi itsensä ja siirsi kätensä ystävällisesti silittämään kaverin poskea, koska no, miksipä ei? Oltiinhan tässä tunnettu jo pari kuukautta. Quaintance piti katseensa Lucadesin silmissä hymyillen yhä. Olihan hetki aika.. Ööm, 'homohtava', koska kaksi miestä sängyssä aivan kiinni toisissaan paidattomina ja sitä rataa. Jimmy ei kuitenkaan välittänyt pätkääkään. Lucadesin sanat iskeytyivät suoraan mallin sisimpään aiheuttaen onnellisuutta. " Tuut saavuttaa viel paljon, enemmän kun minä. Usko pois, mut..", James piti tauon ja veti syvään henkeä naurahtaen jälleen. "..Kiitos, ihan tosi. Oot mahtava persoona, kadehdin.", tuo lisäsi ja siirsi kätensä pois tuon poskelta, eiköhän kaveria silitelty jo tarpeeksi — hetkikin oli niin siirappinen. |
|
|
|
Post by taija on Jun 20, 2016 21:36:07 GMT
Jimmyn olkienkohautus ei ollut Lucdeakselle kovin kummoinen vastaus siihen verrattuna mitä tuo oli toivonut vastaukseksi, mutta se riitti. Olihan hänellä itselläänkin laskuhumala ja ehkä nyt oli aika lopettaa ryyppäys tältä illalta...ehkä. Kysymys unesta sai puolikännisen Bournéillen inahtamaan itsekseen ja tuo taas puolestaan itse kohautti olkapäitään ja mietti mitä vastaisi toiselle. Totuud oli kuitenkin aina totuus joten miksei? "Jooo mä länträsin alkoholilla ja tää kämppä palo tuusan nuuskaks ja me myös...siks mä kai tarrasin susta kii ettet palais. Aika typerää sori." Tuo mumisi hymähtäen mutta pysähtyi kun katsoi Jimmy Quaintancea suoraan silmiin ja kaikki mahdolliset ajatukset kävivät tuon päässä läpi sokkeloisena palapelinä. Kaikki ne hemmetin kuumat kuvat joita Bournéille oli selannut netistä joskus. Jimmy paidattomana ja tatuoituna kaikessa komeudessaan kaikissa niissä kuvissa. Kaikki ne tykkäykset ja kommentit kuvissa... Daamn mieshän taisi olla aika haluttua kamaa julkisuudessa ja muutenkin. Ja Lucadeas oli se joka sai kunnian olla tämän vieressä tälläkin hetkellä. Wau...."wau." Tuo sanahti ääneen sanan huomaamattaan sitä itse. Sitten tuo jäi tuijottamaan toista kauaksi aikaa sanomatta mitään, kunnes ei voinut enää pidättää sisimmäistään. Bournéille oli aina ollut luonne joka kertoo mielipiteensä suoraan. "Jimmy...oon onnellinen et oot siinä mun kanssa. Tollanen mahtava malli ja julkisuus, noin hyvännäkönen. Mun kans,mun joka oon tälläne tavallinen 20 vuotias ilma minkäänmoista julkisuutta tai saavutuksia. Kiitti et kestät mua." Tuo avautui ja repesi samantien sanoilleen. "Sori se oli juomien vika." Tuo lisäsi " Wau mitä? ", James Edward Quaintance kohotteli kulmiansa kysyen, kunnes kuuli loputkin sanat Lucadeasin suusta. Herra suorastaan tunsi kuinka sydän pompahti kurkkuun ja hengitys oli vaikeaa — mitä vaaleaverikkö juuri äsken sanoi? Jimmy veti ilmeensä 'mitä'-tasolle naurahtaen. Suurinosa Bournéillen sanoista taisivat tulla suoraan hänen sydämmestään, eikä känniläisen päästä. Jotenkin Quaintance aisti tilanteessa jotakin hassua, olisikohan se sitä tuttua 'romantiikkaa' mitä tässä nyt koettiin vai? Ei ehkä, mutta siltä tuntui hieman kun toinen noin suoraan kertoi kaiken. James ei osannut muutakuin katsoa tuota ja hymyillä. Oli niin hellyyttävää kuulla jotakin tuonsävyistä kommenttia mieheltä, siis ihan tosi, - toiselta mieheltä. Se oli aika uskomatonta tummaverikön mielestä. Hetki Jimmyn äimistymisen jälkeen mies kokosi itsensä ja siirsi kätensä ystävällisesti silittämään kaverin poskea, koska no, miksipä ei? Oltiinhan tässä tunnettu jo pari kuukautta. Quaintance piti katseensa Lucadesin silmissä hymyillen yhä. Olihan hetki aika.. Ööm, 'homohtava', koska kaksi miestä sängyssä aivan kiinni toisissaan paidattomina ja sitä rataa. Jimmy ei kuitenkaan välittänyt pätkääkään. Lucadesin sanat iskeytyivät suoraan mallin sisimpään aiheuttaen onnellisuutta. " Tuut saavuttaa viel paljon, enemmän kun minä. Usko pois, mut..", James piti tauon ja veti syvään henkeä naurahtaen jälleen. "..Kiitos, ihan tosi. Oot mahtava persoona, kadehdin.", tuo lisäsi ja siirsi kätensä pois tuon poskelta, eiköhän kaveria silitelty jo tarpeeksi — hetkikin oli niin siirappinen. // hahaah repeen ku kuvittelen noi tonne ja molemmilla märät housutki kaike lisäks ku ne kävi siel altaas btw housut jalas :DD Puoliksi ranskalaisella ei ollut mitään tietoa mistä sanat olivat juuri äsken tulleet hänen mieleensä. Tottahan hän oli talossa ja muutamia kuukausia pitänyt silmällä Jimmyä ja tuon ulkonäköä puhumattakaan toisen luonteesta joka sai joka kerta 20-vuotiaan tuntemaan itsensä hieman astetta homommaksi normaalista homoudestaan. Mutta tämä oli silti outoa, että hän näin lyhyen tuntemisajan perusteella jo kehui toista siitä, että tuo jaksoi olla hänen kanssaan. Taisiis, tottakai he olivat toistensa seurassa, asuttiinhan tässä saman katon alla! Silti Bournéillen silmin näytti vähän siltä, ettei tässä ollut kyse ihan kämppisrakkaudesta vaan jostakin muusta joka oli päässyt kipinöimään luvatta. Lucaksella ei ollut hajuakaan Quaintancen suuntautumisesta, mutta hän oli varma ettei se ollut täyttä heteroa ainakaan. -Mitä nyt oli toisen touhuja katsellut ajan myötä. Jimmy kyseenalaisti sanan wau, mutta tuntui ymmärtävän kun hän avarsi asiaa kiittelemällä toista seurasta. Sen jälkeen seurasi taas kerran kosketus, tälläkertaa naamaan. Lucadeas ei yleensä ollut osapuoli, joka punasteli ja soperteli pikkulikan tavoin, mutta täytyi myöntää että viime kerrasta oli aikaa kun hän oli katsellut ketään näin läheltä. Oikeastaan kaikki miehen edelliset suhteet olivat aina päättyneet katastrofiin jollakin tasolla. Hymy valloitti hänen kasvonsa hieman varovasti, kun toisen käsi siveli poskea edestakaisin. Jimmyn seuraavat sanat olivat kuitenkin ne, jotka tosissaan upposivat hänen sisimpäänsä. Äsh, hetki olisi voinut olla jopa kaunis tai jollain tavalla hauska,- mutta alkoholi tuntui tekevän siitä vielä makeamman oudolla tavalla. Ainoa mitä päässä pyöri sillä samalla hetkellä, oli alkoholi ja sen aiheutttamat ding ding -äänet sekä Quaintancen syvät silmät. Vasta käden lähdettyä miehenalun poskelta pois, tuo tajusi mitä oli juuri äsken kuullut Jimmyn suusta. Hetki ei ollut oikea nauramiseen, mutta loppujen lopuksi se taisi olla ainoa ääni mitä Lucadeaan kurkusta tuli ulos. Tuo kuitenkin ryhdistäytyi ja hymähti hiplaten taas toisen hiuspehkoa. "Tuota et usko itsekään, mutta ei se mitään. Mulla ei ole kuitenkaa yleisöä tai ylempää tahoa joka odottais multa mahtavia juttuja mun elämältä onneksi." Bournéille sanahti ja kohotti kulmia jatkolauseelle siitä, kuinka mahtava persoona hän oli. "Ja en edes tiedä miten vastat tuohon toiseen juttuun." Hän lisäsi hymyillen. Ilma ei ollut raikkain huoneessa, joten miehenalku kurkotti sängyllä hieman ja viuhtaisi ikkunan auki , vaikka se olikin ylhäällä ja ilmaa tuli vain hieman koska kyse oli kellarikerroksesta.  /pitäs ehkä saada tää etenemäänki jotenki  |
|
|
|
yökimppis
Jun 20, 2016 21:52:29 GMT
via mobile
Post by 𝒫ℯ𝓀𝓀ℴ on Jun 20, 2016 21:52:29 GMT
" Wau mitä? ", James Edward Quaintance kohotteli kulmiansa kysyen, kunnes kuuli loputkin sanat Lucadeasin suusta. Herra suorastaan tunsi kuinka sydän pompahti kurkkuun ja hengitys oli vaikeaa — mitä vaaleaverikkö juuri äsken sanoi? Jimmy veti ilmeensä 'mitä'-tasolle naurahtaen. Suurinosa Bournéillen sanoista taisivat tulla suoraan hänen sydämmestään, eikä känniläisen päästä. Jotenkin Quaintance aisti tilanteessa jotakin hassua, olisikohan se sitä tuttua 'romantiikkaa' mitä tässä nyt koettiin vai? Ei ehkä, mutta siltä tuntui hieman kun toinen noin suoraan kertoi kaiken. James ei osannut muutakuin katsoa tuota ja hymyillä. Oli niin hellyyttävää kuulla jotakin tuonsävyistä kommenttia mieheltä, siis ihan tosi, - toiselta mieheltä. Se oli aika uskomatonta tummaverikön mielestä. Hetki Jimmyn äimistymisen jälkeen mies kokosi itsensä ja siirsi kätensä ystävällisesti silittämään kaverin poskea, koska no, miksipä ei? Oltiinhan tässä tunnettu jo pari kuukautta. Quaintance piti katseensa Lucadesin silmissä hymyillen yhä. Olihan hetki aika.. Ööm, 'homohtava', koska kaksi miestä sängyssä aivan kiinni toisissaan paidattomina ja sitä rataa. Jimmy ei kuitenkaan välittänyt pätkääkään. Lucadesin sanat iskeytyivät suoraan mallin sisimpään aiheuttaen onnellisuutta. " Tuut saavuttaa viel paljon, enemmän kun minä. Usko pois, mut..", James piti tauon ja veti syvään henkeä naurahtaen jälleen. "..Kiitos, ihan tosi. Oot mahtava persoona, kadehdin.", tuo lisäsi ja siirsi kätensä pois tuon poskelta, eiköhän kaveria silitelty jo tarpeeksi — hetkikin oli niin siirappinen. // hahaah repeen ku kuvittelen noi tonne ja molemmilla märät housutki kaike lisäks ku ne kävi siel altaas btw housut jalas :DD Puoliksi ranskalaisella ei ollut mitään tietoa mistä sanat olivat juuri äsken tulleet hänen mieleensä. Tottahan hän oli talossa ja muutamia kuukausia pitänyt silmällä Jimmyä ja tuon ulkonäköä puhumattakaan toisen luonteesta joka sai joka kerta 20-vuotiaan tuntemaan itsensä hieman astetta homommaksi normaalista homoudestaan. Mutta tämä oli silti outoa, että hän näin lyhyen tuntemisajan perusteella jo kehui toista siitä, että tuo jaksoi olla hänen kanssaan. Taisiis, tottakai he olivat toistensa seurassa, asuttiinhan tässä saman katon alla! Silti Bournéillen silmin näytti vähän siltä, ettei tässä ollut kyse ihan kämppisrakkaudesta vaan jostakin muusta joka oli päässyt kipinöimään luvatta. Lucaksella ei ollut hajuakaan Quaintancen suuntautumisesta, mutta hän oli varma ettei se ollut täyttä heteroa ainakaan. -Mitä nyt oli toisen touhuja katsellut ajan myötä. Jimmy kyseenalaisti sanan wau, mutta tuntui ymmärtävän kun hän avarsi asiaa kiittelemällä toista seurasta. Sen jälkeen seurasi taas kerran kosketus, tälläkertaa naamaan. Lucadeas ei yleensä ollut osapuoli, joka punasteli ja soperteli pikkulikan tavoin, mutta täytyi myöntää että viime kerrasta oli aikaa kun hän oli katsellut ketään näin läheltä. Oikeastaan kaikki miehen edelliset suhteet olivat aina päättyneet katastrofiin jollakin tasolla. Hymy valloitti hänen kasvonsa hieman varovasti, kun toisen käsi siveli poskea edestakaisin. Jimmyn seuraavat sanat olivat kuitenkin ne, jotka tosissaan upposivat hänen sisimpäänsä. Äsh, hetki olisi voinut olla jopa kaunis tai jollain tavalla hauska,- mutta alkoholi tuntui tekevän siitä vielä makeamman oudolla tavalla. Ainoa mitä päässä pyöri sillä samalla hetkellä, oli alkoholi ja sen aiheutttamat ding ding -äänet sekä Quaintancen syvät silmät. Vasta käden lähdettyä miehenalun poskelta pois, tuo tajusi mitä oli juuri äsken kuullut Jimmyn suusta. Hetki ei ollut oikea nauramiseen, mutta loppujen lopuksi se taisi olla ainoa ääni mitä Lucadeaan kurkusta tuli ulos. Tuo kuitenkin ryhdistäytyi ja hymähti hiplaten taas toisen hiuspehkoa. "Tuota et usko itsekään, mutta ei se mitään. Mulla ei ole kuitenkaa yleisöä tai ylempää tahoa joka odottais multa mahtavia juttuja mun elämältä onneksi." Bournéille sanahti ja kohotti kulmia jatkolauseelle siitä, kuinka mahtava persoona hän oli. "Ja en edes tiedä miten vastat tuohon toiseen juttuun." Hän lisäsi hymyillen. Ilma ei ollut raikkain huoneessa, joten miehenalku kurkotti sängyllä hieman ja viuhtaisi ikkunan auki , vaikka se olikin ylhäällä ja ilmaa tuli vain hieman koska kyse oli kellarikerroksesta. /pitäs ehkä saada tää etenemäänki jotenki James Edward Quaintance pyöräytti silmiänsä huvittuneena kun Lucades vähätteli itseään saavutuksista puhuessaan. Mies tunsi hetken kaverinsa lämpimän käden hiuksillaan, kunnes kiva kosketus katkesi ja tuo avasikin jo ikkunan, joka oli toisaalta hyvä idea — huone muistutti saunaa. Tummaverikkö puraisi alahuultansa kuunnellen ajatuksiansa, jotka käskivät miestä tekemään jotakin. Pieni epävarmuus toki kaiverteli Quaintancen sisällä, koska eihän tuo ollut varma halusiko viedä juttelutuokiota millekkään tasolle. No, Lucadeas oli Jimmyn hyvä ystävä ja ei varmasti pistäisi homona vastaan mallin sekavia tekoja. Okei, äskeinen ajatus kuulosti alentavalta, mutta silti. " Jos mä oon sun yleisö? ", James kysäisi pitäen merkitsevän katsekontaktinsa tuossa. Olihan herran tehtävä sanansa tarkoitetuiksi, joten tämäpä hivutti kätensä Bournéillen kädelle, joka sattui sopivasti olemaan lähietäisyydellä. Pakko se oli myöntää — Jimmy oli hieman.. Öö, tykästynyt? / Joohohoooo |
|
|
|
Post by taija on Jun 20, 2016 22:12:50 GMT
// hahaah repeen ku kuvittelen noi tonne ja molemmilla märät housutki kaike lisäks ku ne kävi siel altaas btw housut jalas :DD Puoliksi ranskalaisella ei ollut mitään tietoa mistä sanat olivat juuri äsken tulleet hänen mieleensä. Tottahan hän oli talossa ja muutamia kuukausia pitänyt silmällä Jimmyä ja tuon ulkonäköä puhumattakaan toisen luonteesta joka sai joka kerta 20-vuotiaan tuntemaan itsensä hieman astetta homommaksi normaalista homoudestaan. Mutta tämä oli silti outoa, että hän näin lyhyen tuntemisajan perusteella jo kehui toista siitä, että tuo jaksoi olla hänen kanssaan. Taisiis, tottakai he olivat toistensa seurassa, asuttiinhan tässä saman katon alla! Silti Bournéillen silmin näytti vähän siltä, ettei tässä ollut kyse ihan kämppisrakkaudesta vaan jostakin muusta joka oli päässyt kipinöimään luvatta. Lucaksella ei ollut hajuakaan Quaintancen suuntautumisesta, mutta hän oli varma ettei se ollut täyttä heteroa ainakaan. -Mitä nyt oli toisen touhuja katsellut ajan myötä. Jimmy kyseenalaisti sanan wau, mutta tuntui ymmärtävän kun hän avarsi asiaa kiittelemällä toista seurasta. Sen jälkeen seurasi taas kerran kosketus, tälläkertaa naamaan. Lucadeas ei yleensä ollut osapuoli, joka punasteli ja soperteli pikkulikan tavoin, mutta täytyi myöntää että viime kerrasta oli aikaa kun hän oli katsellut ketään näin läheltä. Oikeastaan kaikki miehen edelliset suhteet olivat aina päättyneet katastrofiin jollakin tasolla. Hymy valloitti hänen kasvonsa hieman varovasti, kun toisen käsi siveli poskea edestakaisin. Jimmyn seuraavat sanat olivat kuitenkin ne, jotka tosissaan upposivat hänen sisimpäänsä. Äsh, hetki olisi voinut olla jopa kaunis tai jollain tavalla hauska,- mutta alkoholi tuntui tekevän siitä vielä makeamman oudolla tavalla. Ainoa mitä päässä pyöri sillä samalla hetkellä, oli alkoholi ja sen aiheutttamat ding ding -äänet sekä Quaintancen syvät silmät. Vasta käden lähdettyä miehenalun poskelta pois, tuo tajusi mitä oli juuri äsken kuullut Jimmyn suusta. Hetki ei ollut oikea nauramiseen, mutta loppujen lopuksi se taisi olla ainoa ääni mitä Lucadeaan kurkusta tuli ulos. Tuo kuitenkin ryhdistäytyi ja hymähti hiplaten taas toisen hiuspehkoa. "Tuota et usko itsekään, mutta ei se mitään. Mulla ei ole kuitenkaa yleisöä tai ylempää tahoa joka odottais multa mahtavia juttuja mun elämältä onneksi." Bournéille sanahti ja kohotti kulmia jatkolauseelle siitä, kuinka mahtava persoona hän oli. "Ja en edes tiedä miten vastat tuohon toiseen juttuun." Hän lisäsi hymyillen. Ilma ei ollut raikkain huoneessa, joten miehenalku kurkotti sängyllä hieman ja viuhtaisi ikkunan auki , vaikka se olikin ylhäällä ja ilmaa tuli vain hieman koska kyse oli kellarikerroksesta. /pitäs ehkä saada tää etenemäänki jotenki James Edward Quaintance pyöräytti silmiänsä huvittuneena kun Lucades vähätteli itseään saavutuksista puhuessaan. Mies tunsi hetken kaverinsa lämpimän käden hiuksillaan, kunnes kiva kosketus katkesi ja tuo avasikin jo ikkunan, joka oli toisaalta hyvä idea — huone muistutti saunaa. Tummaverikkö puraisi alahuultansa kuunnellen ajatuksiansa, jotka käskivät miestä tekemään jotakin. Pieni epävarmuus toki kaiverteli Quaintancen sisällä, koska eihän tuo ollut varma halusiko viedä juttelutuokiota millekkään tasolle. No, Lucadeas oli Jimmyn hyvä ystävä ja ei varmasti pistäisi homona vastaan mallin sekavia tekoja. Okei, äskeinen ajatus kuulosti alentavalta, mutta silti. " Jos mä oon sun yleisö? ", James kysäisi pitäen merkitsevän katsekontaktinsa tuossa. Olihan herran tehtävä sanansa tarkoitetuiksi, joten tämäpä hivutti kätensä Bournéillen kädelle, joka sattui sopivasti olemaan lähietäisyydellä. Pakko se oli myöntää — Jimmy oli hieman.. Öö, tykästynyt? / Joohohoooo Okei se ikkunan avaaminen tosiaan helpotti aika tavalla, sillä haukattuaan raikasta pihailmaa, tajusi Bournéille ettei hänen kämpässään olisi pian pystynyt edes enää elämään sen 'alkoholitupakkajakaksimiestä' -huurun jälkeen. Jostakin syystä raitis ilma sai kuitenkin miehen tärisemään minkä takia tuo palasi äkkiä takaisin Jimmyn syl..ei, viereen....Okei kyllä se enemmänkin syleilyltä tuntui, myönnettäkööt. Hymy Lucadeaan kasvoilla ei koskaan poistunut, päinvastoin se sai enemmän merkitystä Jimmyn ehdotettua olevansa hänen yleisönsä,- mistä mies ei ymmärtänyt sanaakaan mitä toinen sillä tarkoitti. Sana yleisö sai hänet kuulostamaan siltä, kuin hänen olisi tässä ja nyt pitänyt ruveta tanssimaan tai näyttelemään jotakin toisen edessä, mitä sinisilmällä ei ollut aikomustakaan tehdä. Sekavat ajatukset kuitenkin Jimmy keskeytti häneltä , kun pisti kätensä 20-vuotiaan omalle ja katsoi tätä jännästi. Jokin naksahti Lucaksen sisällä samalla hetkellä, ja tuo oli melko varma ettei se ollut mikään sähköisku sormien välillä vaan jotakin muuta. No mitä ikinä se sitten olikin,- toi se herraan melkoisesti energiaa ja suurta vaikutusta. Okei, nyt tämä oli täysin varma ettei Quaintancen teot olleet täysin heteropohjalla. Tästä tiedosta Lucadeas ei halunnut nauttia tai käyttää sitä hyväkseen, mutta hemmetti kun se nyt kovasti siihen suuntaan näytti menevän. Kurkkua kuivasi jälleen ja miestä houkutti vetää kurkkuunsa loputkin kahviliköörit pöydältä, mutta käsi kädellä -ele tuntui liian hyvältä, ettei siinä nyt tullut kysymykseenkään kolistella mitään pulloja. "Woah okei nyt sä sait mun mielenkiinnon hereille. Sorry dude, mutta saat tottua siihen, että ajattelen tuon etenemisenä." Bournéille möläytti ilmoille, mikä ehkä pilasi hieman tilannetta. Käsi ei kuitenkaan koskaan lipunut toisen oman alta pois, vaan tuo itseasiassa vain pyrki pitämään sen siinä paikallaan. Lause oli ehkä hassusti sanottu, mutta se kuvasi Lucadeaan aitoa hyökkäävää ja flirttailevaa itseään, joka ei ollut näkynyt sen illan aikana montaakaan kertaa. Miehenalku otti vastuuksi selittää aiemman lauseensa jotenkin toiselle, joten tuo katsoi tätä ja virnisti. "Oli yleisö tai ei, sä et lähde siitä minnekään ennenku lupaat mulle, ettei toi käsiele johdu pelkästä alkoholista." Tuo sanahti ja nosti Quantaincen leukaa ylemmäs vapaalla kädellään yrittäen saada tuon katsomaan tätä silmiin. Pakottaminen ei ehkä ollut kovin kiva tapa saada asioihin selkoa, mutta Jimmyn olisi pakko myöntää, ettei käsi ollut nykyisellä paikallaan ilman pikku selitystä. |
|
|
|
yökimppis
Jun 20, 2016 22:31:04 GMT
via mobile
Post by 𝒫ℯ𝓀𝓀ℴ on Jun 20, 2016 22:31:04 GMT
James Edward Quaintance pyöräytti silmiänsä huvittuneena kun Lucades vähätteli itseään saavutuksista puhuessaan. Mies tunsi hetken kaverinsa lämpimän käden hiuksillaan, kunnes kiva kosketus katkesi ja tuo avasikin jo ikkunan, joka oli toisaalta hyvä idea — huone muistutti saunaa. Tummaverikkö puraisi alahuultansa kuunnellen ajatuksiansa, jotka käskivät miestä tekemään jotakin. Pieni epävarmuus toki kaiverteli Quaintancen sisällä, koska eihän tuo ollut varma halusiko viedä juttelutuokiota millekkään tasolle. No, Lucadeas oli Jimmyn hyvä ystävä ja ei varmasti pistäisi homona vastaan mallin sekavia tekoja. Okei, äskeinen ajatus kuulosti alentavalta, mutta silti. " Jos mä oon sun yleisö? ", James kysäisi pitäen merkitsevän katsekontaktinsa tuossa. Olihan herran tehtävä sanansa tarkoitetuiksi, joten tämäpä hivutti kätensä Bournéillen kädelle, joka sattui sopivasti olemaan lähietäisyydellä. Pakko se oli myöntää — Jimmy oli hieman.. Öö, tykästynyt? / Joohohoooo Okei se ikkunan avaaminen tosiaan helpotti aika tavalla, sillä haukattuaan raikasta pihailmaa, tajusi Bournéille ettei hänen kämpässään olisi pian pystynyt edes enää elämään sen 'alkoholitupakkajakaksimiestä' -huurun jälkeen. Jostakin syystä raitis ilma sai kuitenkin miehen tärisemään minkä takia tuo palasi äkkiä takaisin Jimmyn syl..ei, viereen....Okei kyllä se enemmänkin syleilyltä tuntui, myönnettäkööt. Hymy Lucadeaan kasvoilla ei koskaan poistunut, päinvastoin se sai enemmän merkitystä Jimmyn ehdotettua olevansa hänen yleisönsä,- mistä mies ei ymmärtänyt sanaakaan mitä toinen sillä tarkoitti. Sana yleisö sai hänet kuulostamaan siltä, kuin hänen olisi tässä ja nyt pitänyt ruveta tanssimaan tai näyttelemään jotakin toisen edessä, mitä sinisilmällä ei ollut aikomustakaan tehdä. Sekavat ajatukset kuitenkin Jimmy keskeytti häneltä , kun pisti kätensä 20-vuotiaan omalle ja katsoi tätä jännästi. Jokin naksahti Lucaksen sisällä samalla hetkellä, ja tuo oli melko varma ettei se ollut mikään sähköisku sormien välillä vaan jotakin muuta. No mitä ikinä se sitten olikin,- toi se herraan melkoisesti energiaa ja suurta vaikutusta. Okei, nyt tämä oli täysin varma ettei Quaintancen teot olleet täysin heteropohjalla. Tästä tiedosta Lucadeas ei halunnut nauttia tai käyttää sitä hyväkseen, mutta hemmetti kun se nyt kovasti siihen suuntaan näytti menevän. Kurkkua kuivasi jälleen ja miestä houkutti vetää kurkkuunsa loputkin kahviliköörit pöydältä, mutta käsi kädellä -ele tuntui liian hyvältä, ettei siinä nyt tullut kysymykseenkään kolistella mitään pulloja. "Woah okei nyt sä sait mun mielenkiinnon hereille. Sorry dude, mutta saat tottua siihen, että ajattelen tuon etenemisenä." Bournéille möläytti ilmoille, mikä ehkä pilasi hieman tilannetta. Käsi ei kuitenkaan koskaan lipunut toisen oman alta pois, vaan tuo itseasiassa vain pyrki pitämään sen siinä paikallaan. Lause oli ehkä hassusti sanottu, mutta se kuvasi Lucadeaan aitoa hyökkäävää ja flirttailevaa itseään, joka ei ollut näkynyt sen illan aikana montaakaan kertaa. Miehenalku otti vastuuksi selittää aiemman lauseensa jotenkin toiselle, joten tuo katsoi tätä ja virnisti. "Oli yleisö tai ei, sä et lähde siitä minnekään ennenku lupaat mulle, ettei toi käsiele johdu pelkästä alkoholista." Tuo sanahti ja nosti Quantaincen leukaa ylemmäs vapaalla kädellään yrittäen saada tuon katsomaan tätä silmiin. Pakottaminen ei ehkä ollut kovin kiva tapa saada asioihin selkoa, mutta Jimmyn olisi pakko myöntää, ettei käsi ollut nykyisellä paikallaan ilman pikku selitystä. " Mitä jos tää on sitä? ", James Edward Quaintance virnisti viitaten Lucadesin mainitsemaan etenemiseen, joka selvästi näkyi Jimmyn liikkeissä - kuten myös puheissa. Miekkonen tunsi kaverinsa käden leuallaan, jolloin tämä katsoi tuota suoraan silmiin keskittyen kunnollisesti siihen mitä tuo seuraavaksi sanoisi. " Miksipä tästä mielenkiintoisesta seurasta häipyisi? ", James lausahti viekkaansävyisesti, jolloin tuo otti Bournéillen kädestä kunnollisesti kiinni. " Etenenkö liian nopeasti, vai? ", malli kysyi hieman hiljempaa tuijotellessaan vastapuolen silmiä ja kasvoja. |
|
|
|
Post by taija on Jun 20, 2016 22:54:11 GMT
Okei se ikkunan avaaminen tosiaan helpotti aika tavalla, sillä haukattuaan raikasta pihailmaa, tajusi Bournéille ettei hänen kämpässään olisi pian pystynyt edes enää elämään sen 'alkoholitupakkajakaksimiestä' -huurun jälkeen. Jostakin syystä raitis ilma sai kuitenkin miehen tärisemään minkä takia tuo palasi äkkiä takaisin Jimmyn syl..ei, viereen....Okei kyllä se enemmänkin syleilyltä tuntui, myönnettäkööt. Hymy Lucadeaan kasvoilla ei koskaan poistunut, päinvastoin se sai enemmän merkitystä Jimmyn ehdotettua olevansa hänen yleisönsä,- mistä mies ei ymmärtänyt sanaakaan mitä toinen sillä tarkoitti. Sana yleisö sai hänet kuulostamaan siltä, kuin hänen olisi tässä ja nyt pitänyt ruveta tanssimaan tai näyttelemään jotakin toisen edessä, mitä sinisilmällä ei ollut aikomustakaan tehdä. Sekavat ajatukset kuitenkin Jimmy keskeytti häneltä , kun pisti kätensä 20-vuotiaan omalle ja katsoi tätä jännästi. Jokin naksahti Lucaksen sisällä samalla hetkellä, ja tuo oli melko varma ettei se ollut mikään sähköisku sormien välillä vaan jotakin muuta. No mitä ikinä se sitten olikin,- toi se herraan melkoisesti energiaa ja suurta vaikutusta. Okei, nyt tämä oli täysin varma ettei Quaintancen teot olleet täysin heteropohjalla. Tästä tiedosta Lucadeas ei halunnut nauttia tai käyttää sitä hyväkseen, mutta hemmetti kun se nyt kovasti siihen suuntaan näytti menevän. Kurkkua kuivasi jälleen ja miestä houkutti vetää kurkkuunsa loputkin kahviliköörit pöydältä, mutta käsi kädellä -ele tuntui liian hyvältä, ettei siinä nyt tullut kysymykseenkään kolistella mitään pulloja. "Woah okei nyt sä sait mun mielenkiinnon hereille. Sorry dude, mutta saat tottua siihen, että ajattelen tuon etenemisenä." Bournéille möläytti ilmoille, mikä ehkä pilasi hieman tilannetta. Käsi ei kuitenkaan koskaan lipunut toisen oman alta pois, vaan tuo itseasiassa vain pyrki pitämään sen siinä paikallaan. Lause oli ehkä hassusti sanottu, mutta se kuvasi Lucadeaan aitoa hyökkäävää ja flirttailevaa itseään, joka ei ollut näkynyt sen illan aikana montaakaan kertaa. Miehenalku otti vastuuksi selittää aiemman lauseensa jotenkin toiselle, joten tuo katsoi tätä ja virnisti. "Oli yleisö tai ei, sä et lähde siitä minnekään ennenku lupaat mulle, ettei toi käsiele johdu pelkästä alkoholista." Tuo sanahti ja nosti Quantaincen leukaa ylemmäs vapaalla kädellään yrittäen saada tuon katsomaan tätä silmiin. Pakottaminen ei ehkä ollut kovin kiva tapa saada asioihin selkoa, mutta Jimmyn olisi pakko myöntää, ettei käsi ollut nykyisellä paikallaan ilman pikku selitystä. " Mitä jos tää on sitä? ", James Edward Quaintance virnisti viitaten Lucadesin mainitsemaan etenemiseen, joka selvästi näkyi Jimmyn liikkeissä - kuten myös puheissa. Miekkonen tunsi kaverinsa käden leuallaan, jolloin tämä katsoi tuota suoraan silmiin keskittyen kunnollisesti siihen mitä tuo seuraavaksi sanoisi. " Miksipä tästä mielenkiintoisesta seurasta häipyisi? ", James lausahti viekkaansävyisesti, jolloin tuo otti Bournéillen kädestä kunnollisesti kiinni. " Etenenkö liian nopeasti, vai? ", malli kysyi hieman hiljempaa tuijotellessaan vastapuolen silmiä ja kasvoja. /oon kikseis ainaku roolaan tällästä :'''D omg Lucadeas Alexander Bournéille oli juuri tainnut pitkästä aikaa saada tunne-elämäänsä jotakin säpinää, olihan tuon se puoli elämästä ollut kuolleena jo melkoisen pitkän aikaa. Hän ei edes muistanut milloin viimeksi olisi edes pitänyt jotakuta kädestä, paitsi ehkä pikkusisarustaan sanoessaan tälle hyvästit kun oli muuttanut muualle. Oli ihmeellistä, miten pelkkä käsi kädellä saattoi herättää niin monia tunteita mielessä, saaden vielä koko kehon pysymään valppaana ja silti rentoutuneena samanaikaisesti. Miehenalku ei voinut olla katsomatta Jimmyä ujosti, kun toinen vinkkasi asian ehkä olevankin etenemistä. Auts. Taas lisää varmuutta siihen heterohommaan. Lucadeas ei usein ihastunut näin äkisti, mutta jopa hänen oli myönnettävä ettei omat tunteet juksanneet häntä. "No siinätapauksessa.." Tuo oli aloittamassa, mutta toisen ote vain lujeni kädessä ja pysäytti näin ollen hänen sanansa. Oli taas Jimmyn vuoro avata suunsa ja kysymys mikä töksähti ilmoille sai Bournéillen yhtäkkisesti nauramaan. Oli pakko myöntää, että hengitys tuntui kokoajan raskaammalta ja tunnelma oli melko tiivis ottaen huomioon, ettei ympärillä ollut ainoatakaan häiriötekijää vaan nuo saivat keskittyä toisiinsa jopa ahdistavan tarkasti. Ohitettuaan hienosti kommentin mielenkiintoisesta seurasta, Lucadeas katsoi Quantaincea ja heidän käsiään vuorotellen. Tuo itsekin uskalsi viimein parantaa kätensä asentoa toisen omassa ja veti sitten syvään henkeä hymyillen rauhallisesti. "No ottaen huomioon, että ollaan tunnettu kolme kuukautta ja onha sitä tullu kännis ajateltuu aiemminki vähä kaikkee ja me ei olla enää mitään kersoja ja..., - Tarkotan ei, et etene liian nopeasti." Tuo liirum laarutteli kunnes tiivistikin lauseensa lyhyemmäksi ja naurahti. "Mutta mun on pakko myöntää, että viimekerrasta on aikaa kun tein mitään tällaiseen liittyvääkään." Bournéille lisäsi napaten vapaalla kädellään pöydällä olevasta tupakista, jonka oli alkuperäisesti tuonut Jimmyä varten siihen. Tuo pisti sen huuliensa väliin ja kaivoi nopeasti sytkärin ja heitti sen pois sytyettyään savukkeen. Ei ehkä paras mahdollinen hetki alkaa polttelemaan kun voisi tehdä jotain jännempääkin edistääkseen juttua...mitä ikinä meneillä olikaan, -mutta hitto savuttelu teki hyvää vaihteeksi taas. "Hemmetti tästä tavasta pitäis jo päästä eroon." Tuo kirosi vaihtaen aihetta ja puhalsi sitten savua Jimmyn tukkaan, ihan vain saadakseen sen näyttämään siltä, että se palaisi. Tuo tuijotti savua jota tuli nyt toisen hiuksista, -niinkuin mikäkin pikkulapsi nuijapäitä lammikossa. Tuo kuitenkin lopetti leikkinsä ja hiljaisesti tuijotteli toisen silmien liikerataa ajatellen seuraavaa tekemistä. "Oon kova puhumaan mutta on pakko kysyä....pitääkö meidän tuijottaa toisiimme kauanki vielä vaaaai ajateltiinko me ehkä tehdä jotain....järkevämpää?" Lucadeas kysyi ja vinkkasi silmää toivoen että Quaintance ymmärsi mitä tuo tarkoitti järkevämmällä. Ei hän mitään vuosisadan pelehtimistä odottanut, mutta hemmetti kai sitä jotakin saisi aikaan. |
|
|
|
yökimppis
Jun 21, 2016 4:00:03 GMT
via mobile
Post by 𝒫ℯ𝓀𝓀ℴ on Jun 21, 2016 4:00:03 GMT
ANTEEKSI MÄ NUKAHDIN KESKEN KAIKEN XD
|
|
|
|
yökimppis
Jun 21, 2016 4:45:34 GMT
via mobile
Post by 𝒫ℯ𝓀𝓀ℴ on Jun 21, 2016 4:45:34 GMT
" Mitä jos tää on sitä? ", James Edward Quaintance virnisti viitaten Lucadesin mainitsemaan etenemiseen, joka selvästi näkyi Jimmyn liikkeissä - kuten myös puheissa. Miekkonen tunsi kaverinsa käden leuallaan, jolloin tämä katsoi tuota suoraan silmiin keskittyen kunnollisesti siihen mitä tuo seuraavaksi sanoisi. " Miksipä tästä mielenkiintoisesta seurasta häipyisi? ", James lausahti viekkaansävyisesti, jolloin tuo otti Bournéillen kädestä kunnollisesti kiinni. " Etenenkö liian nopeasti, vai? ", malli kysyi hieman hiljempaa tuijotellessaan vastapuolen silmiä ja kasvoja. /oon kikseis ainaku roolaan tällästä :'''D omg Lucadeas Alexander Bournéille oli juuri tainnut pitkästä aikaa saada tunne-elämäänsä jotakin säpinää, olihan tuon se puoli elämästä ollut kuolleena jo melkoisen pitkän aikaa. Hän ei edes muistanut milloin viimeksi olisi edes pitänyt jotakuta kädestä, paitsi ehkä pikkusisarustaan sanoessaan tälle hyvästit kun oli muuttanut muualle. Oli ihmeellistä, miten pelkkä käsi kädellä saattoi herättää niin monia tunteita mielessä, saaden vielä koko kehon pysymään valppaana ja silti rentoutuneena samanaikaisesti. Miehenalku ei voinut olla katsomatta Jimmyä ujosti, kun toinen vinkkasi asian ehkä olevankin etenemistä. Auts. Taas lisää varmuutta siihen heterohommaan. Lucadeas ei usein ihastunut näin äkisti, mutta jopa hänen oli myönnettävä ettei omat tunteet juksanneet häntä. "No siinätapauksessa.." Tuo oli aloittamassa, mutta toisen ote vain lujeni kädessä ja pysäytti näin ollen hänen sanansa. Oli taas Jimmyn vuoro avata suunsa ja kysymys mikä töksähti ilmoille sai Bournéillen yhtäkkisesti nauramaan. Oli pakko myöntää, että hengitys tuntui kokoajan raskaammalta ja tunnelma oli melko tiivis ottaen huomioon, ettei ympärillä ollut ainoatakaan häiriötekijää vaan nuo saivat keskittyä toisiinsa jopa ahdistavan tarkasti. Ohitettuaan hienosti kommentin mielenkiintoisesta seurasta, Lucadeas katsoi Quantaincea ja heidän käsiään vuorotellen. Tuo itsekin uskalsi viimein parantaa kätensä asentoa toisen omassa ja veti sitten syvään henkeä hymyillen rauhallisesti. "No ottaen huomioon, että ollaan tunnettu kolme kuukautta ja onha sitä tullu kännis ajateltuu aiemminki vähä kaikkee ja me ei olla enää mitään kersoja ja..., - Tarkotan ei, et etene liian nopeasti." Tuo liirum laarutteli kunnes tiivistikin lauseensa lyhyemmäksi ja naurahti. "Mutta mun on pakko myöntää, että viimekerrasta on aikaa kun tein mitään tällaiseen liittyvääkään." Bournéille lisäsi napaten vapaalla kädellään pöydällä olevasta tupakista, jonka oli alkuperäisesti tuonut Jimmyä varten siihen. Tuo pisti sen huuliensa väliin ja kaivoi nopeasti sytkärin ja heitti sen pois sytyettyään savukkeen. Ei ehkä paras mahdollinen hetki alkaa polttelemaan kun voisi tehdä jotain jännempääkin edistääkseen juttua...mitä ikinä meneillä olikaan, -mutta hitto savuttelu teki hyvää vaihteeksi taas. "Hemmetti tästä tavasta pitäis jo päästä eroon." Tuo kirosi vaihtaen aihetta ja puhalsi sitten savua Jimmyn tukkaan, ihan vain saadakseen sen näyttämään siltä, että se palaisi. Tuo tuijotti savua jota tuli nyt toisen hiuksista, -niinkuin mikäkin pikkulapsi nuijapäitä lammikossa. Tuo kuitenkin lopetti leikkinsä ja hiljaisesti tuijotteli toisen silmien liikerataa ajatellen seuraavaa tekemistä. "Oon kova puhumaan mutta on pakko kysyä....pitääkö meidän tuijottaa toisiimme kauanki vielä vaaaai ajateltiinko me ehkä tehdä jotain....järkevämpää?" Lucadeas kysyi ja vinkkasi silmää toivoen että Quaintance ymmärsi mitä tuo tarkoitti järkevämmällä. Ei hän mitään vuosisadan pelehtimistä odottanut, mutta hemmetti kai sitä jotakin saisi aikaan. James Edward Quaintance huomasi, että sai kaikua lähestymiseensä sanoilla ja parilla liikkeellä. Olihan se hyvä merkki, siitä malli oli hyvin iloinen, koska pakkohan se oli myöntää — tuo ei ole koskaan aijemmin tehnyt mitään tällaista. Oli siis ensimmäinen kerta kun Jimmy kunnolla kiinnostui miehestä ja halusi jotain muuta kuin epäilyttävää halailua ja koskettelua. Kuullessaan Lucadesin sanovan jotakin järkevästä tekemisestä Jamesin kasvoille ilmestyi pieni virne. " Aaaivan, no.. Mitä järkevämpää Bournéille näin tarkkaan ottaen haluaa tehdä? ", herra kysäisi hiukan leperteleväisesti, mikä ei ollut tältä normaalia tällaisissa tilanteissa. Tummaverikkö päästi irti toisen kädestä ja nousi istumaan venytellen. Niska oli parantunut lyhyessä ajassa, mutta isoimmat liikkeet saivat miehen inahtamaan kivusta. Pörröttäessään puolikuivia hiuksiansa Jimmy käänsi ne silmilleen katsoen niitä huvittuneena. Viimeisien kuukausien aikana herran letti oli kasvanut ankarasti, joka oli tämän mielestä saavutus. Quaintance katsoi vaaleaverikköä vieressään hymyillen, kunnes siirsi hiuksensa pois silmiltään sivulle. Toivottavasti jotain tapahtuisi ja pian, herra kun pelkäsi että joku tulisi keskeyttämään kaksikon touhut. Onneksi musiikki oli täysillä, ovi kiinni ja kaikilla oli seuransa. |
|
|
|
yökimppis
Jun 21, 2016 11:04:16 GMT
via mobile
Post by taija on Jun 21, 2016 11:04:16 GMT
/oon kikseis ainaku roolaan tällästä :'''D omg Lucadeas Alexander Bournéille oli juuri tainnut pitkästä aikaa saada tunne-elämäänsä jotakin säpinää, olihan tuon se puoli elämästä ollut kuolleena jo melkoisen pitkän aikaa. Hän ei edes muistanut milloin viimeksi olisi edes pitänyt jotakuta kädestä, paitsi ehkä pikkusisarustaan sanoessaan tälle hyvästit kun oli muuttanut muualle. Oli ihmeellistä, miten pelkkä käsi kädellä saattoi herättää niin monia tunteita mielessä, saaden vielä koko kehon pysymään valppaana ja silti rentoutuneena samanaikaisesti. Miehenalku ei voinut olla katsomatta Jimmyä ujosti, kun toinen vinkkasi asian ehkä olevankin etenemistä. Auts. Taas lisää varmuutta siihen heterohommaan. Lucadeas ei usein ihastunut näin äkisti, mutta jopa hänen oli myönnettävä ettei omat tunteet juksanneet häntä. "No siinätapauksessa.." Tuo oli aloittamassa, mutta toisen ote vain lujeni kädessä ja pysäytti näin ollen hänen sanansa. Oli taas Jimmyn vuoro avata suunsa ja kysymys mikä töksähti ilmoille sai Bournéillen yhtäkkisesti nauramaan. Oli pakko myöntää, että hengitys tuntui kokoajan raskaammalta ja tunnelma oli melko tiivis ottaen huomioon, ettei ympärillä ollut ainoatakaan häiriötekijää vaan nuo saivat keskittyä toisiinsa jopa ahdistavan tarkasti. Ohitettuaan hienosti kommentin mielenkiintoisesta seurasta, Lucadeas katsoi Quantaincea ja heidän käsiään vuorotellen. Tuo itsekin uskalsi viimein parantaa kätensä asentoa toisen omassa ja veti sitten syvään henkeä hymyillen rauhallisesti. "No ottaen huomioon, että ollaan tunnettu kolme kuukautta ja onha sitä tullu kännis ajateltuu aiemminki vähä kaikkee ja me ei olla enää mitään kersoja ja..., - Tarkotan ei, et etene liian nopeasti." Tuo liirum laarutteli kunnes tiivistikin lauseensa lyhyemmäksi ja naurahti. "Mutta mun on pakko myöntää, että viimekerrasta on aikaa kun tein mitään tällaiseen liittyvääkään." Bournéille lisäsi napaten vapaalla kädellään pöydällä olevasta tupakista, jonka oli alkuperäisesti tuonut Jimmyä varten siihen. Tuo pisti sen huuliensa väliin ja kaivoi nopeasti sytkärin ja heitti sen pois sytyettyään savukkeen. Ei ehkä paras mahdollinen hetki alkaa polttelemaan kun voisi tehdä jotain jännempääkin edistääkseen juttua...mitä ikinä meneillä olikaan, -mutta hitto savuttelu teki hyvää vaihteeksi taas. "Hemmetti tästä tavasta pitäis jo päästä eroon." Tuo kirosi vaihtaen aihetta ja puhalsi sitten savua Jimmyn tukkaan, ihan vain saadakseen sen näyttämään siltä, että se palaisi. Tuo tuijotti savua jota tuli nyt toisen hiuksista, -niinkuin mikäkin pikkulapsi nuijapäitä lammikossa. Tuo kuitenkin lopetti leikkinsä ja hiljaisesti tuijotteli toisen silmien liikerataa ajatellen seuraavaa tekemistä. "Oon kova puhumaan mutta on pakko kysyä....pitääkö meidän tuijottaa toisiimme kauanki vielä vaaaai ajateltiinko me ehkä tehdä jotain....järkevämpää?" Lucadeas kysyi ja vinkkasi silmää toivoen että Quaintance ymmärsi mitä tuo tarkoitti järkevämmällä. Ei hän mitään vuosisadan pelehtimistä odottanut, mutta hemmetti kai sitä jotakin saisi aikaan. James Edward Quaintance huomasi, että sai kaikua lähestymiseensä sanoilla ja parilla liikkeellä. Olihan se hyvä merkki, siitä malli oli hyvin iloinen, koska pakkohan se oli myöntää — tuo ei ole koskaan aijemmin tehnyt mitään tällaista. Oli siis ensimmäinen kerta kun Jimmy kunnolla kiinnostui miehestä ja halusi jotain muuta kuin epäilyttävää halailua ja koskettelua. Kuullessaan Lucadesin sanovan jotakin järkevästä tekemisestä Jamesin kasvoille ilmestyi pieni virne. " Aaaivan, no.. Mitä järkevämpää Bournéille näin tarkkaan ottaen haluaa tehdä? ", herra kysäisi hiukan leperteleväisesti, mikä ei ollut tältä normaalia tällaisissa tilanteissa. Tummaverikkö päästi irti toisen kädestä ja nousi istumaan venytellen. Niska oli parantunut lyhyessä ajassa, mutta isoimmat liikkeet saivat miehen inahtamaan kivusta. Pörröttäessään puolikuivia hiuksiansa Jimmy käänsi ne silmilleen katsoen niitä huvittuneena. Viimeisien kuukausien aikana herran letti oli kasvanut ankarasti, joka oli tämän mielestä saavutus. Quaintance katsoi vaaleaverikköä vieressään hymyillen, kunnes siirsi hiuksensa pois silmiltään sivulle. Toivottavasti jotain tapahtuisi ja pian, herra kun pelkäsi että joku tulisi keskeyttämään kaksikon touhut. Onneksi musiikki oli täysillä, ovi kiinni ja kaikilla oli seuransa. /ei se mitää mäki nukuin tähä asti taas Hei nousen sängystä ja roolaan ku pääden alakertaa, ei mee kauaa |
|
|
|
Post by taija on Jun 21, 2016 11:45:13 GMT
/oon kikseis ainaku roolaan tällästä :'''D omg Lucadeas Alexander Bournéille oli juuri tainnut pitkästä aikaa saada tunne-elämäänsä jotakin säpinää, olihan tuon se puoli elämästä ollut kuolleena jo melkoisen pitkän aikaa. Hän ei edes muistanut milloin viimeksi olisi edes pitänyt jotakuta kädestä, paitsi ehkä pikkusisarustaan sanoessaan tälle hyvästit kun oli muuttanut muualle. Oli ihmeellistä, miten pelkkä käsi kädellä saattoi herättää niin monia tunteita mielessä, saaden vielä koko kehon pysymään valppaana ja silti rentoutuneena samanaikaisesti. Miehenalku ei voinut olla katsomatta Jimmyä ujosti, kun toinen vinkkasi asian ehkä olevankin etenemistä. Auts. Taas lisää varmuutta siihen heterohommaan. Lucadeas ei usein ihastunut näin äkisti, mutta jopa hänen oli myönnettävä ettei omat tunteet juksanneet häntä. "No siinätapauksessa.." Tuo oli aloittamassa, mutta toisen ote vain lujeni kädessä ja pysäytti näin ollen hänen sanansa. Oli taas Jimmyn vuoro avata suunsa ja kysymys mikä töksähti ilmoille sai Bournéillen yhtäkkisesti nauramaan. Oli pakko myöntää, että hengitys tuntui kokoajan raskaammalta ja tunnelma oli melko tiivis ottaen huomioon, ettei ympärillä ollut ainoatakaan häiriötekijää vaan nuo saivat keskittyä toisiinsa jopa ahdistavan tarkasti. Ohitettuaan hienosti kommentin mielenkiintoisesta seurasta, Lucadeas katsoi Quantaincea ja heidän käsiään vuorotellen. Tuo itsekin uskalsi viimein parantaa kätensä asentoa toisen omassa ja veti sitten syvään henkeä hymyillen rauhallisesti. "No ottaen huomioon, että ollaan tunnettu kolme kuukautta ja onha sitä tullu kännis ajateltuu aiemminki vähä kaikkee ja me ei olla enää mitään kersoja ja..., - Tarkotan ei, et etene liian nopeasti." Tuo liirum laarutteli kunnes tiivistikin lauseensa lyhyemmäksi ja naurahti. "Mutta mun on pakko myöntää, että viimekerrasta on aikaa kun tein mitään tällaiseen liittyvääkään." Bournéille lisäsi napaten vapaalla kädellään pöydällä olevasta tupakista, jonka oli alkuperäisesti tuonut Jimmyä varten siihen. Tuo pisti sen huuliensa väliin ja kaivoi nopeasti sytkärin ja heitti sen pois sytyettyään savukkeen. Ei ehkä paras mahdollinen hetki alkaa polttelemaan kun voisi tehdä jotain jännempääkin edistääkseen juttua...mitä ikinä meneillä olikaan, -mutta hitto savuttelu teki hyvää vaihteeksi taas. "Hemmetti tästä tavasta pitäis jo päästä eroon." Tuo kirosi vaihtaen aihetta ja puhalsi sitten savua Jimmyn tukkaan, ihan vain saadakseen sen näyttämään siltä, että se palaisi. Tuo tuijotti savua jota tuli nyt toisen hiuksista, -niinkuin mikäkin pikkulapsi nuijapäitä lammikossa. Tuo kuitenkin lopetti leikkinsä ja hiljaisesti tuijotteli toisen silmien liikerataa ajatellen seuraavaa tekemistä. "Oon kova puhumaan mutta on pakko kysyä....pitääkö meidän tuijottaa toisiimme kauanki vielä vaaaai ajateltiinko me ehkä tehdä jotain....järkevämpää?" Lucadeas kysyi ja vinkkasi silmää toivoen että Quaintance ymmärsi mitä tuo tarkoitti järkevämmällä. Ei hän mitään vuosisadan pelehtimistä odottanut, mutta hemmetti kai sitä jotakin saisi aikaan. James Edward Quaintance huomasi, että sai kaikua lähestymiseensä sanoilla ja parilla liikkeellä. Olihan se hyvä merkki, siitä malli oli hyvin iloinen, koska pakkohan se oli myöntää — tuo ei ole koskaan aijemmin tehnyt mitään tällaista. Oli siis ensimmäinen kerta kun Jimmy kunnolla kiinnostui miehestä ja halusi jotain muuta kuin epäilyttävää halailua ja koskettelua. Kuullessaan Lucadesin sanovan jotakin järkevästä tekemisestä Jamesin kasvoille ilmestyi pieni virne. " Aaaivan, no.. Mitä järkevämpää Bournéille näin tarkkaan ottaen haluaa tehdä? ", herra kysäisi hiukan leperteleväisesti, mikä ei ollut tältä normaalia tällaisissa tilanteissa. Tummaverikkö päästi irti toisen kädestä ja nousi istumaan venytellen. Niska oli parantunut lyhyessä ajassa, mutta isoimmat liikkeet saivat miehen inahtamaan kivusta. Pörröttäessään puolikuivia hiuksiansa Jimmy käänsi ne silmilleen katsoen niitä huvittuneena. Viimeisien kuukausien aikana herran letti oli kasvanut ankarasti, joka oli tämän mielestä saavutus. Quaintance katsoi vaaleaverikköä vieressään hymyillen, kunnes siirsi hiuksensa pois silmiltään sivulle. Toivottavasti jotain tapahtuisi ja pian, herra kun pelkäsi että joku tulisi keskeyttämään kaksikon touhut. Onneksi musiikki oli täysillä, ovi kiinni ja kaikilla oli seuransa. Jo toinen savuke sai paikkansa tyhjästä kaljatölkistä yöpöydällä. Oli se kumma miten naurettavalle tasolle hänen polttamisensa oli mennyt, ottaen huomioon kuinka monta savuketta miehellä meni päivittäin. Olisi ehkä korkea aika ruveta miettimään mikä olisi rahan kannalta hyvä, tai tuijotella niitä ällöttäviä terveyskuvia netistä, 'lopeta tupakanpoltto, tässä seuraukset jo 10 vuoden takaa' -tai muuta yhtä oksettavaa. Olihan niitä harvoja päiviä, kun miehenalku mussutteli savukkeiden sijasta nikotiinipurkkaa, mutta se oli kyllä täyttä shittiä leuoille jotka kipeytyivät heti. Mietittyään tarpeeksi palavaa tikkua, miehenalku jätti tyhjän tölkin ja tumpit rauhaan ja käänsi taas katseensa Jimmyn puoleen, kun toinen kysyi mitä tämä halusi tehdä. Vähemmän puhetta enemmän toimintaa, tuo ajatteli muttei kokenut hyväkäytöksiseksi sanoa sitä ääneen. Ja mitäpä sitä hiljaisuutta Quaintancelta pyydellä kun ilmiselvästi hän itse oli se puhelias osapuoli heistä kahdesta. Huulta purren Bournéille pohti ideoita päässään miettien uskaltaisiko toteuttaa mitään niistä. Ehkä pitäisi vaan ehdottaa netflixin katselemista tai jotain muuta yhtä normaalia eikä viedä asioita liian nopeasti eteenpäin. Mutta toisaalta paikka ja aika oli täydellinen ottaen huomioon Jamesin paidattomana hänen sängyllään, - hei ei sitä nyt ihan jokainen päässyt kokemaan. Vaikka olikin vaikea ajatella toista kuuluisuutena talon sisällä, sillä yleensä kulissien takana ihmiset olivat jollakin tasolla erilaisia ja ennen kaikkea aidompia kuin kameran edessä. Ja se oli tullut huomattua ja Lucadeas oli kiitollinen että näki kaikkien kämppistensä arkipäiväiset toiminnat ja sen rentouden kun ei kokoajan tarvinnut huolehtia ulkonäöstään tai siitä että joku kuvasi jossakin nurkan takana. Lukuunottamatta niitä harvoja jotka saivat jotakin selville talon sijainnista. Likööripullo houkutti jälleen käden irrotessa hänen omaltaan, ranskalaisjuuret omistava miehenalku kurotti kädellään nyt pöydälle, otti pullon ja irvisti Jimmylle. "venaas." 20-vuotias käskytti ja käänsi siniturkoosit silmänsä jälleen pulloon avaten sen korkin ja alkoi kaataa juomaa kurkkuunsa niinkuin mikäkin juoppo. Kun likööriä ei ollut enää tippaakaan jäljellä, Lucadeas viskasi sen seinään enempiä edes katsomatta sinne suuntaan ja varovasti pakotti Quaintancen takaisin makuulle, ettei tuota sattuisi kamalasti. Sitten tuo naurahti katsoen toista suoraan silmiin, asetti jalkansa toisen kyljen molemmille puolille niin, että 'istui' tuon päällä ja nojasi eteenpäin edelleen hymyillen. "Meinasin ehdottaa taas juomista tai jotai sen tapaista mut äsh, ketä hittoa kiinnostaa mitä me tehää?!" Miehenalku sepusti ahdistuneeseen äänensävyyn, sillä tilanne hermostutti häntä, -mutta hoki päässään lausetta 'kerran sitä vain eletään' ja vakuutteli ettei menettäisi mitään. Sitten tuo tarrasi vasemmalla kädellään hennosti Jimmyn tukasta joka tuntui olevan niin kamalan puoleensavetävä, -ja suuteli toista silmänsä hitaasti sulkien. Lucadeas ei yrittänyt tehdä mitään herttaista leffakohtausta, mutta jonkun muun silmissä saattoi se näyttää siltä. Kauan tuo ei suudelmaa pitänyt yllä, sillä ei malttanut odottaa mallin reaktiota siirtoonsa, joten tuo vei huulensa kauemmaksi toisen omista ja hymyili. /oho Jeesus Christ ku tuliki pitkä rooli :DDD |
|
