RP ✂︎ The crying game

miten sul onnistuus siis se hän-muodossa rooliminen, et käytäks sitä useemmin ?

rolo círilio ashword  - 22 - mies, bi-seksuaali, ? - pistooli sekä oma charminsa, tekninen osaaminen tappeluissa - rawr



ROOLAUSNÄYTE. - vanha pelaus öää viime viikolta, tarvittaessa kirjotan uuden.

SEBASTIAN LOUIS LAWREY oleskeli kaksiossaan, suunnilleen pyörien asuntoaan ympäri valkoinen, marmorinen kahvikuppi kädessään, josta hän välillä hörppäsi kurkkuunsa tummaa kahvia. Mies piti katseensa tiukasti puhelimessaan, johon hänelle tuntui satelevan joka taholta toisistaan poikkeavia pyyntöjä kuvauksiin ja lehtijuttuihin, kerrankin. Hänen mielestään oli ollut nyt muutama viikko hiljaista, joten hän nautti tällä hetkellä saamastaan suosiosta mahansa täydeltä, myhäillen jotain itsekseen. Hän siirsi silloin tällöin katseensa käväisemään seinällä roikkuvissa tauluissa, silloin tällöin kävellen niiden luokse, suoristaen ne jotka näyttivät olevan millin liian vasemmalla. Pikkutarkka mies nyökkäsi tyytyväisenä saadessaan taulut siirrettyä omille paikoilleen ja palasi sitten jälleen aikaisemmalle paikalleen vastaamaan viesteihinsä yleensä muutamalla rivillä, jossa hän oli esittänyt muun muassa kysymykset: koska, mitä, missä, milloin ja minkä takia. Jäädessään odottamaan vastauksia hän nosti puhelimensa tumman, hiukan pölyisen vitriinin päälle, siirtyen nojaamaan toisen mustan sohvansa selkänojaan hörppimään kahviaan. Mies irvisti: jäähtynyt kahvi ei koskaan maistunut hyvältä, mutta onneksi hän oli keittänyt pannullisen tunnin sisään, joten oli helppo kävellä pieneen keittiöön ja kaataa vanha viemäriin ja ottaa uusi kupillinen. Hän oli tarkka siitä, mitä kahvia joi: se ei saanut olla seisonutta, eikä siinä saanut olla maitoa, kermaa, sokeria tai makeutusainetta, tai ylipäätään mitään ylimääräistä. Kahviloiden tarjontaan hän yleensä pettyikin juuri sen takia, että kahvi oli seisonut, eikä pääosassa lukenut, että oliko se tavallista vai tummapaahtoa.

Kuullessaan jälleen puhelimensa värähtävän, hän osasi suoraan kääntää katseensa olohuoneensa puoleen ja käveli suhteellisen rauhallisesti sen luokse, jättäen kahvikuppinsa odottamaan keittiön pöydälle. Miehen yllätykseksi, se ei ollut viesti vaan puhelu. Hän katsoi soittajan nimeä vain muutaman sekunnin, nostaen puhelimensa korvalleen, vastaten siihen asiallisesti, matalalla äänellään nimellään.

”Sebastian Lawrey. ”

Puhelu oli tullut paikallisen lehden päätoimittajan sihteeriltä, ei ihme, ettei hän tunnistanut sitä numeroa. Hän oli tottunut siihen, että kaksi viikkoa sitten erotettu sihteeri oli soitellut hänelle, mutta ilmeisesti, he olivat löytäneet uuden naisen, joka soitteli pomonsa puolesta työntekijöilleen. Kyseessä oli tapaus, jossa joku nainen, Madeline Powell oli jättänyt miehensä alttarille. Nimi oli hänelle tuttu, mutta Sebastian ei ollut koskaan tavannut naista kasvotusten, tietäen kumminkin minkä näköinen toinen oli: tietysti muotikuvaaja selasi muotilehtiä, joista hän oli toisen bongannut. Aihe oli toisaalta saanut miehen naurahtamaan jälkeenpäin, tietysti, toisen kaltaisille hienohelmoille ei kelvannut keskinkertainen, joten hän ei olisi ihmetellyt, että syy olisi ollut esimerkiksi vaikka se, että sormuksen karaattimäärä oli liian pieni. Mies alkoi virnuilemaan omille ajatuksilleen, pudistaen päätään. Keikka mikä keikka. Hän otti mitä vain vastaan, vaikka olikin itsensä kanssa sopinut itselleen vapaa päivän.

Noh, mitä hänen piti tehdä? Etsiä kyseinen nainen, haastatella toista ja napata muutaman kuvan, ainakin yhden salaa paparazzimaisesti, saaden siten lehdenlukijoille kuvan siitä, mitä toinen teki sen jälkeen, kun oli jättänyt miehensä alttarille. Etsiminen taisi olla helpoin asia: piti kysyä itseltään, mitä tekisit jos olisit nainen? Hän oli saanut heti ideasta kiinni, ja kirjoittanut simppeliin toimittajalle tyypilliseen taskuvihkoon muutaman vaihtoehdon mustekynällä, asettaen sen vitriininpäälle puhelimensa kera. Hän oli unohtanut jo kahvinsa, mutta se sai nyt jäädä: ehtihän hän juoda jo pannullisen aikaisemmin.

Sebastian askelsi seuraavaksi makuuhuoneeseensa, jossa oli tyylikäs parisänky ja peilikaapistoja. Hänellä ei ollut kauhean isoja ikkunoita, mutta verhot yltivät kumminkin lattiaan asti. Mies hymähti, askeltaen peilikaappinsa luo, avaten sen kevyellä vedolla, istahtaen sängylleen miettiessä mitä pukisi ylleen. Hän mietti listaamiaan paikkoja, valiten vaateensa oletettavammin sen mukaan: jotain rentoa mutta tyylikästä. Hän kohautti olkiaan, napaten kaapista tumman laivastonsinisen kauluspaidan, mustan jakkutakin ja mustat farkut, asusteiksi hän nappasi rannekellon yöpöydältään, jonka hän laittoi kauluspaidan jälkeen ylleen. Mies jätti kaksi ylintä nappia paidastaan auki ja veti farkut ja jakkunsa ylleen, napaten toisesta kaapista itselleen tyylikkäät kengät mukaan lähtiessään eteiseen. Hän silitti sängyllä makaavaa mustaa kissavanhustaan, vetäen kengät jalkaansa, samassa kun autonavaimet nousivat pieneltä pöydältä, laskeutuen hänen taskuunsa. Hänen asunsa viimeisteli aurinkolasit, jotka hän vaihtoi silmälasiensa sisälle, napaten kumminkin kotelossa toisetkin lasinsa mukaan, aikeissa vaihtaa ne kun oli perillä. Hän tarkisti vielä avaintilanteensa, taputellen muutamaan otteeseen taskuaan, jossa ne olivat. Nyökkäys. Tämän jälkeen hän meni työhuoneeseensa, napaten sieltä viidestä kamerasta yhden mukaansa. Ne olivat valmiiksi ladattuja, valmiiksi omissa laukuissaan objektiensa kanssa. Seuraavaksi hän alkoi miettimään, mitä oli unohtanut. Taskuvihko ja puhelin. Hän alkoi peruuttamaan saadessaan kameralaukkunsa käteensä, sulkien oven perässään, ja saadessaan vihon ja puhelimensa taskuunsa, hän peruutti vielä keittiöön, katsoen, oliko kissalla vettä kupissa. Oli. Sen jälkeen hän havahtui kahvin houkuttelevaan tuoksuun, katsoen pettyneenä kahvinkeittimensä suuntaan, jonka pannun nesteen hän joutui kaatamaan viemäriin, laittaen kahvikuppinsakin likoamaan, ettei siihen jäisi tummia viiruja sisäpintaan.

Sitten hän ei ollut unohtanut enää mitään. Mies lähti askeltamaan eteiseen, moikaten vielä moikat kissalleen, laittaen jutun tilaajalle lyhyen viestin ennen kuin askelsi ovesta ulos, laittaen välioven kiinni.
”Matkalla. –S”

oho oho sori oon ollu vähä kiireinen ja väsyny täl viikol mut rawr mukana !

laitan alotuksen vähä myöhemmi ku käyn nyt tekee mun treenin mikä kestää varmaa 40-60 min ! tuun sit laittaa ton tänne

alotus jää kyl huomiselle ku mun pitää tehä viel huomiseks töihin ruuat ja käydä suihkussa :c

niin niin alotetaanks tää nytte ? 8)

Joo!!