|
|
Post by sini on Jun 1, 2016 20:32:53 GMT
GABRIELLE JAYLEE SLAYTON silitti vain hellästi miestä, haluten yksinkertaisesti vain rauhoittaa toista. Oli kova paikka myös naiselle kuulla, että Tyler oli kuollut, mutta tällä hetkellä hänelle oli tärkeää saada Mason rauhoitettua. Alahuultaan hellästi purren, siirsi nainen katseensa mieheen, joka viimeinkin puhui taas. Nainen tiesi, ettei mies ollut samanlainen kuin aikaisemmin. Kaikki olivat muuttuneet. Olihan nainenkin, mutta pääosin hän oli edelleen sekopää oma itsensä. Mason taas oli muuttunut aikalailla, mutta nainen halusi tutustua niin sanotusti uuteen Masoniin. "Ei se mitään, mä haluan tutustua suhun uudestaan. Kaksi vuotta on pitkä aika", tummaverikkö vastasi miehelle, päästäen hellän naurahduksen huuliensa välistä. "Joo, ehkä on parempi, että puhutaan kunnolla sitten, kun ollaan molemmat selvänä ja sun olohuoneessa ei oo kolmas maailmansota päällä", Gabrielle päätyy toteaman, pitäen katseensa miehessä, hellä hymy huulillaan. Kuitenkin ei montaa sekunttia myöhemmin, tunsi nainen Masonin huulet vasten omiaan. Yllätys oli suuri, mutta nainen päätyi vain sulkemaan silmänsä, vastaten miehen suudelmaan. Kätensä hän kietoi miehen kaulan ympärille, nauttien vain jokaikisestä sekunnista, mitä miehen kanssa sai viettää. Saattoihan se olla, että pian kaksikko joutuisi olla olohuoneessa estämässä Dixonin ja Naten tappelua. Ainakaan vielä nainen ei sinne halunnut lähteä vaan nauttia Masonin seurasta. "Wow", Slayton päätyy hellästi sanomaan, irrottautuessaan miehen suudelmasta. Pieni puna nousi naisen poskille, sillä hän ei todellakaan ollut odottanut mitään tälläistä, vaikka toivoikin lähentyvänsä miehen kanssa. Aluksi tuo oli vain tuntunut niin etäiseltä, mutta ei enää. Varovasti nainen päätyy nojautumaan vasten miestä, hymyillen leveästi. "Ainakin oot nykyään aika helvetin hyvä suutelija. Ei sillä, ettetkö ennen ollut", Gabrielle päätyy vitsailemaan miehelle, naurahtaen lauseensa perään.  |
|
ebba
Ninja The Cat
olen vain pieni ja viaton
Posts: 27 
|
Post by ebba on Jun 1, 2016 20:34:42 GMT
nyt iris kaipaa ystäviä ja kaikkea :c
|
|
|
|
Post by pokemon on Jun 1, 2016 20:35:50 GMT
nyt iris kaipaa ystäviä ja kaikkea :c mun naisesta saa ystävän  mm, mitähän pelailisin sillä |
|
|
|
Post by wifix on Jun 1, 2016 20:37:50 GMT
- koitan jos saisin kirjotettua jotain  |
|
ebba
Ninja The Cat
olen vain pieni ja viaton
Posts: 27
|
Post by ebba on Jun 1, 2016 20:39:09 GMT
nyt iris kaipaa ystäviä ja kaikkea :c mun naisesta saa ystävän mm, mitähän pelailisin sillä jee sopii oikein hyvin ! |
|
|
|
Post by nea on Jun 1, 2016 20:41:31 GMT
Charon pudisteli päätään samalla, kun puhalsi tupakkansa savuja ulos kehostaan. Pitihän se jotenkin arvata, että edes jossain vaiheessa olisi meneillään helvetillinen riita. Ehkä hänen olisi pitänyt soittaa ensin ja kysyä mikä meno, ja jos hän olisi saanut vastaukseksi, että meneillä on riita, olisi jättänyt tulematta. Tai tullut paljon myöhemmin, ehkä tunnin päästä, kun suunnilleen kaikki olisivat jo unohtaneet riidan. ''Ketkä tällä kertaan?'' vaaleahiuksinen päätyi kysymään, jatkaen kuitenkin melkeimpä samaan hengenvetoon; ''Eiku anna mä arvaan, Winslow tai Mcquinn Stapletonii vastaan?'' Hän ei yllättyisi lainkaan, jos koko kolmikkokin riitelisi kaksi yhtä vastaan. Ei todellakaan. Ei varmasti olisi edes ensimmäinen kerta, ja tuskimpa viimeinenkään. Eikä varsinkaan, jos Stapleton olisi tappelemassa. Siinä oli kanssa yksi helvetin suuri riitapukari. Suunnilleen jokainen vihasi sitä jätkää - ja se vihasi jokaista. ''Mä paljon mieluummin jään sun seuraan, ku menen tonne kattomaan, ku joku saa turpaansa. Mua ei sitten yhtään huvita kattoo mitään tappeluja, tulin tänne pitämään hauskaa'', tuhahti herra puhaltaen jälleen savuja ulos keuhkoistaan. Pikkuhiljaa valkea käärö alkoi tekemään loppuaan, joten heitti tämä sen käsistään, ja astui vielä varmuudeksi päälle mustilla Vansseillaan. Olisihan sen voinut jättää palamaankin, kyllä joku sen olisi tallonut, tai viimeistään olisi sammunut itsenäisesti, mutta kun tallominen oli jäänyt pienoiseksi tavaksi, eikä siitäkään niin eroon päästy. Mutta kai se oli ihan sama miten tupakka sammuisi, ja kuka sen sammuttaisi. xx jäi lyhyehköks, ja on aika kakkaki mut antaa olla XD  |
|
|
|
Post by kaisa on Jun 1, 2016 20:44:02 GMT
- mun on ihan pakko mennä nyt nukkuu, koska huomen vika koe nii pakko saada pää toimii sitä varte xd mut tuun huomen varmaa neljän maissa viimeistää roolaa teille takas
|
|
|
|
Post by wifix on Jun 1, 2016 20:52:29 GMT
nate carter winslow - puri alahuultaan hermostuneesti, seuratessaan kuitenkin jokseenkin tyytyväisenä toiselta saamaansa reaktiota - juuri sitä mitä hän oli halunnutkin. Ärsyttihän toinen häntä vieläkin, mutta oli kyseessä sitten mikä tahansa, aina ensisijalle meni herran ärsyttäminen mikäli niin sanottu heikko kohta löytyi. Ja toiselta se oli löytynyt erittäin helposti. Tyytyväisenä virnuillen, hän vilkaisi kuinka toisen kädet puristuivat tiukasti nyrkkiin, saaden intonsa tapella vain kasvamaan. Kyllä, hän oli osittain erittäin lapsellinen, mutta kun kerta riitaa oltiin alettu haastamaan, ei hän kesken kaiken voisi lähteä. "Voi Dixon, ei sun heitä puolustella tarvitse", Winslow sopersi niin viattomaan äänensävyyn kuin vain mahdollista, yrittäen kuulostaa niin huolestuneelta kuin suinkin vain pystyi. Varovaisesti toinen kätensä asetettiin herran hartialle, taputtaen sitä kerran jos toisenkin, ennen kuin päästi suoraan sanoen vittuilevan naurahduksen livahtamaan huuliltaan. "Me kaikki tiedämme mitkä ovat tulokset, kun panee kaksi hinttiä samaan taloon poikalapsen kanssa", hän totesi tyynenrauhallisesti, laskien kätensä samalla pois miehen hartialta. Eipä hänellä oikeastaan mitään homoja vastaan ollut, olihan hän itsekkin kerran jos toisenkin suljettujen ovien takana kokeillut millaista miesten kanssa oikein olisi, mutta siitäkin huolimatta halusi hän piikitellä muiden suuntautumisista niin paljon kuin vain mahdollista. Kusipäistä, sekä lapsellista. "Taisi vihdoinkin löytyä syy sillekkin miksi sä oot noin helvetin kieroon kasvanut", Nate tokaisi vielä puheidensa loppuun, päättäen kaiken yhdellä, hyvin hermoja raastavalla, suorastaan ärsyttävällä naurahduksella. Ei hän itselleen mitään voinut, hän kun oli aina halunnut haastaa riitaa - nyt vain huomattavasti kovemmin. - lyhyt ja tökerö mutta minkäs sille voi kuulostan niin kamalan homovastaselta näiden roolien perusteel :DDDDDDDD 
|
|
ebba
Ninja The Cat
olen vain pieni ja viaton
Posts: 27
|
Post by ebba on Jun 1, 2016 21:13:34 GMT
missä ihmiset on tässä roolipelissä
|
|
|
|
Post by nea on Jun 1, 2016 21:20:25 GMT
Dixonia ärsytti suunnattomasti se, kuinka kerta toisensa jälkeen ihmiset löytävät tämän heikon kohdan. Ja kun heikko kohta kerran löytyisi, pystyisi samainen ihminen käyttämään sitä uudelleen. Eikä hän voinut kuin innolla odottaa seuraavaa kertaa, kun Nate pääsisi käyttämään homovanhempia Dixonin ärsyttämiseen. Toisaalta hänen pitäisi hyväksyä se, että asia ei olisi okei monellekkaan ihmiselle, ja vaikka olisikin, ei mielipiteitä ainakaan ääneen uskalleta sanoa, jos ne poikkeavat enemmistöstä. Suurimmaksi osaksi poikaa vitutti se, että ihmiset olivat niin typeriä, etteivät tuoneet eriytyviä mielipiteitä esiin - eikä tällä todellakaan tarkoita ketään tiettyä, vaan jokaista. Myös itseään. On paljonkin asioita, joita hän ei uskalla ääneen sanoa ihan vaan siitä syystä, että pelkää menettävänsä viimeisetkin ystävät ympäriltään mielipiteidensä vuoksi. Onhan se nyt helvetin typerää edes ajatella sellaista, mutta ihmismieli on niin kieroon kasvanut, ettei sille mitään enää voi. Tuntiessaan käden olallaan, olisi hän halunnut vain ottaa askeleen taaksepäin, mutta voimakas hengitys, sekä halu tarttua toisen kurkkuun oli liian suuri, ja piti häntä aloillaan. ''Miten sä uskallat koskea muhun, varo ettet saa tartuntaa, pian säkin koet käsittämätöntä, seksuaalista halua jätkiä kohtaan'', yritti hän pysyä mukana ''vitsissä'', mutta vittuuntuneisuuden pystyi aistimaan tämän äänestä aivan liian hyvin. Joten sinäänsä edes turhaa yrittää pysyä toisen mukana. Sanat vain uppoutuivat syvemmälle Dixonin päähän, eikä hän lopulta saanut sanottua yhtään mitään. Hän vain yritti pitää täriseviä käsiään paikoillaan, sekä tasaannuttaa ärsyyntyneisyydestä kiihtynyttä hengitystään - tämäkin tosin turhaa. Sanojen upputuessa Dixin päähän, alkoi hän tajuta niiden oikeaa merkitystä. Hän oli aivan varma, että menetti hermonsa useampi minuutti sitten, mutta ei. Ei todellakaan menettänyt. Hän menetti ne samalla sekunnilla, kun oikean käden rystyset ottivat osumaa Naten poskiluun kanssa.  |
|
|
|
Post by wifix on Jun 1, 2016 21:38:36 GMT
nate carter winslow - piti tyytyväistä virnettä ylpeänä huulillaan, huomatessaan kuinka hänen sanansa tuntuivat koskettavan edellään seisovaa miestä hetki hetkeltä enemmän ja enemmän, aina siihen hetkeen asti kunnes toinen viimeinkin räjähti. Eipä se kovinkaan suuri yllätys hänelle ollut, että osumaa toiselta sai, mutta kivulias kylläkin - olihan siitä jo jonkin verran aikaa kun kaksikko viime kerran oli yhteen ottanut, eikä hän ollut muistanut miehen lyöntien sattuvan aivan noin paljoa. Taikka sitten Dixon oli vain hyvällä tuurilla osunut juuri oikeaan kohtaan, jonka myötä kipu oli normaalia kamalampi. Pienesti horjahtaen otti Nate askeleen jos toisenkin kauemmas, päästäen kovaan ääneen huuliltaan liudan kirosanoja toinen toisensa jälkeen. Kätensä hän oli puolestaan painanut tiukasti osumakohtaan, poskiluullensa, uskotellen jollakin tapaa itselleen että se muka saattaisi jotenkin helpoittaa hänen oloaan. Hieman kiihtynyttä hengitystään tasaten, tummaverikkö siirsi katseensa takaisin mieheen, nyt astetta synkemmän näköisenä. Olihan se aivan totta, että hän itse oli riitaa haastanut, mutta siinä vaiheessa kun toinen viimeinkin saatiin suuttumaan niin, että herra itse joutui ottamaan osumaa, olisi helvetti irti. Häneen ei koskettu, sen säännön hän itse oli kirjoittanut ja sitä noudatettiin. Itse hän riidan oli aloittanut, joka teki asiasta vain entistä lapsellisemman, mutta ei voinut itselleen mitään - päänsä sisällä taisi mies tosissaan ajatella, että hän saisi piestä kenet tahansa, kunhan vain häneen ei kosketa. Sen enempää miettimättä, tarttui Winslow tiukasti kiinni miehen kauluksista, iskien hänet voimalla vasten lasista seinää, huokaisten sisäisesti helpotuksesta seinän pysyessä yhtenä kappaleena. Sen enempää ei lasiin huomiota sitten kiinnitettykään, keskittyessään enimmäkseen punoittavaan poski-alueeseensa, sekä kyynerpäähänsä, jolla paraikaa vetäistiin Dixonia hyvillä tähtäystaidoilla suoraan nenäluuhun. Kyseistä temppua ei mies aivan jokaisen kanssa käyttänyt, mutta pari kertaa hän oli onnistuneesti saanut tuloksena murtuneen nenän. Eipä se kovinkaan hienoa niin sanotulle uhrille varmastikkaan ollut, mutta hänelle kylläkin. Kaikki oli vain ja ainoastaan kiinni siitä, osuiko mies nenään juuri oikeasta kulmasta, sekä juuri oikeaan kohtaan. 
|
|
ebba
Ninja The Cat
olen vain pieni ja viaton
Posts: 27
|
Post by ebba on Jun 1, 2016 21:50:22 GMT
seuraan teidän itensiivistä tappelua
|
|
|
|
Post by nea on Jun 1, 2016 22:08:59 GMT
Sisimmissään Dixon hymyili sille, kuinka sai toisen lausumaan kirosanoja toistensa perään. Voimaa siis ainakin oli tarpeeksi, ehkä liian vähänkin, sillä hän ei tuntenut rystysissään niin kovaa kipua, kuin oletti. Hän oletti kiroavansa vähintään yhtä paljon, kuin Nate, mutta ei. Yhden vaivaisen kirosanan päästi hän huultensa välistä hieroessaan rystysiään. Mutta peläten osumaa, ei hän uskaltanut siirtää katsettaan miehestä rystysiinsä todetakseen niiden vuotavan verta. Niin kävi suunnilleen jokaisella kerralla, ja luultavasti tälläkin kertaa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun hän saisi osuttua uudelleen, jos saisi. Tuntiessaan seinän selkäänsä vasten, pääsi muutama kirosana tämän huulten välistä, mutta ei mitään suurempaa. Hän oli tottunut lentelemään pisin seiniä, joten ei se ollut vielä suuri paha. Suurempi paha olisi varmaan ollut lasisen seinän halkeaminen tai jotain. Ehkä hän olisi voinut hienosti lentää sen läpi, saaden tyylipisteitä. Tosin kuka laski yhtään mitään? Tuskimpa kukaan. Ei ketään kiinnostanut montako osumaa kumpikin sai, ja montako kertaa kumpikin sai osuttua. Enempää mitään ei hän ehtinyt ajatella, kun tunsi helvetillistä kipua nenässään. Eikä siinä kahta sekunttia pidempään mennyt, kun lämmin neste valui tämän nenästä huulille, ja siitä leukaa pitkin aina rintakehälle saakka. Voi kuinka mahtavaa. Tästä puuttuisi enää murtuma. Harmillista sinäänsä, ettei se olisi - kai - edes ensimmäinen kerta. Toinen, ehkä kolmas, riippuu monestiko aikaisemmin Nate on onnistunut murtamaan tämän nenän, itse Dixonilla ei ollut mitään muistikuvaa. Ja ehkä parempi niin. Kiroten äänekkäästi paranteli Dixon ryhtiään, miettien seuraavaa siirtoaan. Kätevintä olisi ehkä toistaa se, mitä äskettäin teki, mutta se oli aika laimeaa. Lähellä ei ollut yhtään pulloa, jonka olisi voinut rikkoa Naten päätä apuna käyttäen, eikä mitään muutakaan rikottavaa. Surullista sinäänsä. Kättään nenällään pidellen antoi hän edelleenkin kirosanojen tulla kauniissa jonossa huultensa välistä. Hän ei enää tiennyt oliko pääasiana tyrehdyttää nenästä vuotava veri - vaiko saada Nate samaiseen tilanteeseen. Ehkä kuitenkin jälkimmäinen tuottaisi tälle enemmän mielihyvää, joten päätyi hän kampittamaan Naten, lyöden tuota kyynärpäällään takaraivoon niin, että miehen kasvot osuivat sopivasti puisen pöydän kulmaan. xx lol tä oli aika lame |
|
|
|
Post by pokemon on Jun 2, 2016 15:22:39 GMT
- voisin roolaa esmeen iha paniikkiin sillee et voi mun pikkunate raasu
mut se varmaa sais itekki turpaan nii ei ehkä XDD
|
|
|
|
Post by nea on Jun 2, 2016 15:36:18 GMT
- voisin roolaa esmeen iha paniikkiin sillee et voi mun pikkunate raasu mut se varmaa sais itekki turpaan nii ei ehkä XDD joo voi olla dix tulee ja vetää sitäki päähä sokeena vihasta XDD |
|
