Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 27, 2016 20:14:08 GMT
Hei mahtavaa, meillä alkaa olemaan porukkaa kasassa ja voitais pikkuhiljaa alkaa aloittelemaan. ^^ Pitää vaan vähän mettiä, että aloitetaanko me roolaaminen suoraan siitä tilanteesta, että Gin on siepattu ja Akame on matkalla jo Torahampaalle, vai roolipelataanko me se sieppaustilanne. Tämähän riippuu siitä, että saadaanko Ginille tms. pelaajat ja ihan siitä, että haluaako porukka skipata sen vai ei =) Jees mahtavaa! Tässä vielä ennen kun alotetaan, niin olen tehnyt päätöksen ja voisin ottaa vielä Johnin roolipelattavaksi ^^' (toivottavasti saadaan Ginille, sekä Akamelle vielä roolipelaajat, niin ei John jää yksin) Jee hyvä otat Johnin! Mä otan sit Ginin (ehkä väliaikaisesti) niin saadaan joteski tämä alotettua
|
|
|
Post by sallychan on May 27, 2016 20:16:16 GMT
Jes loistavaa! No tuota noin, jos ei Ginille tai Akamelle nyt tosiaan ole vapaaehtoista pelaajaa, niin voidaan toki me ropenpitäjät ottaa ne ainakin väliaikaisesti. Eli lauracchi ottaa tuon Ginin niin minä voin ottaa tuon Akamen, jotta saadaan rope käyntiin. :-)
|
|
|
Post by MayMay on May 27, 2016 20:32:15 GMT
Nimi: Kira
Ikä: 3v
Sukupuoli: Narttu
Rotu/laji: Susikoira/koirasusi
Ulkonäkö: Kira omaa sileän, mutta siitäkin huolimatta paksun ja tiheän karvapeitteen, joka on väriltään kermanvaalea. Turkissa on paikoittain kuparin punaisia läikkiä. Tämän silmät ovat kauniin smaragdin vihreät, mutta toiset saattavat kuvailla niitä myrkyllisen värisiksi. Kira on ruumiinrakenteeltaan hyvin pienikokoinen ja moni erehtyy luulemaan tätä paljon nuoremmaksi, mitä tämä tosiasiassa onkaan. Naaras on myöskin hyvin siro ja hoikka, mikä saattaa luoda illuusion siitä, että tämä olisi heikko, mutta tosiasiassa tältä löytyy reilusti voimaa erityisesti jaloista, mikä antaa mahdollisuuden juosta kovaa. Kiran häntä on lähinnä tämän erikoisin piirre, sillä häntä on itseasiassa vain pelkkä "töpö". Kermaturkin anturat ovat vaalean ruskeat.
Luonne: Kira on elänyt pitkään yksin, joten siitä johtuen tämä on tottunut luottamaan vain itseensä, joten muiden on melko hankala saada tämän luottamus. Nuori naaras arvostaa vanhoja ja paljon taisteluja kokeneita susia, sekä koiriakin. Erakoituneena Kira ei koe olevansa kummankaan lajin, ei koirien, eikä susienkaan ns. puolella. Tosin suden tai koiran tosiaan täytyy olla vanha ansaitakseen arvostusta. Kira saattaa toisinaan olla melko kylmäsydäminen tuntemattomia kohtaan, mutta kun tähän pääsee tutustumaan tästä paljastuu pikkuhiljaa hyviä puolia, kuten hyvä huumorintaju ja lempeä sisin. Kun joku ansaitsee Kiran luottamuksen, tämä lähinnä peilaa toisen toimia. Jos toinen arvostaa kermaturkkia, tämä arvostaa häntä, jos joku on tälle ilkeä, Kira on myös todennäköisesti toiselle.
Mahdolliset lähisukulaiset: -
Taustat/menneisyys: Kiran emo oli sekarotuinen paimenkoira, jonka häntä oli pelkkä töpö, samoin kuten kahdella Kiran kolmesta sisaruksesta. Kun Kiran isän veli murhasi pentujen emon työntämällä tuon alas jyrkänteeltä, Kira ja hänen pentuetoverinsa jäivät orvoiksi. Heidän isänsä oli kuollut jo ennen pentujen syntymää. Pentujen isän veli pakotti kaksi pennuista mukaansa ja ryhtyi kouluttamaan heitä tappajiksi. Kira ja tämän toinen veli olivat ne kaksi, joista koulutettiin kylmäverisiä murhaajia ja taistelijoita. Ikinä ei selvinnyt, mitä tapahtui kahdelle pennulle, joita pentujen eno ei ottanut mukaansa. Viimein, kun Kiran veli vahingossa taisteluliikkeitä harjoitellessaan tappoi enonsa, molemmat pääsivät pois ankarasta koulutuksesta, mutta erkanivat kuitenkin toisistaan. He olivat silloin kahden vuoden iässä. Kira on elänyt yksin siitä lähtien.
Lauma/joukko, johon kuuluu: -
///Ja kuva tulee
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 27, 2016 20:37:24 GMT
Nimi: Kira Ikä: 3v Sukupuoli: Narttu Rotu/laji: Susikoira/koirasusi Ulkonäkö: Kira omaa sileän, mutta siitäkin huolimatta paksun ja tiheän karvapeitteen, joka on väriltään kermanvaalea. Turkissa on paikoittain kuparin punaisia läikkiä. Tämän silmät ovat kauniin smaragdin vihreät, mutta toiset saattavat kuvailla niitä myrkyllisen värisiksi. Kira on ruumiinrakenteeltaan hyvin pienikokoinen ja moni erehtyy luulemaan tätä paljon nuoremmaksi, mitä tämä tosiasiassa onkaan. Naaras on myöskin hyvin siro ja hoikka, mikä saattaa luoda illuusion siitä, että tämä olisi heikko, mutta tosiasiassa tältä löytyy reilusti voimaa erityisesti jaloista, mikä antaa mahdollisuuden juosta kovaa. Kiran häntä on lähinnä tämän erikoisin piirre, sillä häntä on itseasiassa vain pelkkä "töpö". Kermaturkin anturat ovat vaalean ruskeat. Luonne: Kira on elänyt pitkään yksin, joten siitä johtuen tämä on tottunut luottamaan vain itseensä, joten muiden on melko hankala saada tämän luottamus. Nuori naaras arvostaa vanhoja ja paljon taisteluja kokeneita susia, sekä koiriakin. Erakoituneena Kira ei koe olevansa kummankaan lajin, ei koirien, eikä susienkaan ns. puolella. Tosin suden tai koiran tosiaan täytyy olla vanha ansaitakseen arvostusta. Kira saattaa toisinaan olla melko kylmäsydäminen tuntemattomia kohtaan, mutta kun tähän pääsee tutustumaan tästä paljastuu pikkuhiljaa hyviä puolia, kuten hyvä huumorintaju ja lempeä sisin. Kun joku ansaitsee Kiran luottamuksen, tämä lähinnä peilaa toisen toimia. Jos toinen arvostaa kermaturkkia, tämä arvostaa häntä, jos joku on tälle ilkeä, Kira on myös todennäköisesti toiselle. Mahdolliset lähisukulaiset: - Taustat/menneisyys: Kiran emo oli sekarotuinen paimenkoira, jonka häntä oli pelkkä töpö, samoin kuten kahdella Kiran kolmesta sisaruksesta. Kun Kiran isän veli murhasi pentujen emon työntämällä tuon alas jyrkänteeltä, Kira ja hänen pentuetoverinsa jäivät orvoiksi. Heidän isänsä oli kuollut jo ennen pentujen syntymää. Pentujen isän veli pakotti kaksi pennuista mukaansa ja ryhtyi kouluttamaan heitä tappajiksi. Kira ja tämän toinen veli olivat ne kaksi, joista koulutettiin kylmäverisiä murhaajia ja taistelijoita. Ikinä ei selvinnyt, mitä tapahtui kahdelle pennulle, joita pentujen eno ei ottanut mukaansa. Viimein, kun Kiran veli vahingossa taisteluliikkeitä harjoitellessaan tappoi enonsa, molemmat pääsivät pois ankarasta koulutuksesta, mutta erkanivat kuitenkin toisistaan. He olivat silloin kahden vuoden iässä. Kira on elänyt yksin siitä lähtien. Lauma/joukko, johon kuuluu: - ///Ja kuva tulee Tosi kivan kuulonen hahmo Ootko ajatellut, että milloin ja miten Kira tulee kuvioihin mukaan? Ja haluatko ottaa jotain Ginga -hahmoja?
|
|
|
Post by sallychan on May 27, 2016 20:43:27 GMT
Oikein sujuva lomake ja tosiaan saat itse päättää että missä vaiheessa ja mihin porukkaan se päätyy, mutta olisi hyvä jos ottaisit lisäksi myös jonkun sarjan hahmon, jolla pääsisit johonkin posseen mukaan *~*
|
|
|
Post by sallychan on May 27, 2016 21:08:12 GMT
No tuota noin, jospa me ruvetaan tässä alottelemaan, mikäli kellään ei ole vastaansanomista. Joten muistakaa aloituksessa:
- Ohulaiset ja Weed ovat Torahampaalla, Ginin sieppauksesta ei tiedetä vielä - Gin, John ja Akame eivät ole vielä jääneet kiinni - Sudet asuvat omissa maanalaisissa tukikohdissaan, ei vielä kontaktia Ohulasiten tai Serafinan lauman kanssa vielä toistaiseksi
|
|
|
Post by MayMay on May 27, 2016 21:18:46 GMT
Oikein sujuva lomake ja tosiaan saat itse päättää että missä vaiheessa ja mihin porukkaan se päätyy, mutta olisi hyvä jos ottaisit lisäksi myös jonkun sarjan hahmon, jolla pääsisit johonkin posseen mukaan *~* En oo tosiaan gingaan ihmeemmin perehtyny, niin tota en tiiä oikeen millasia noi sarjan hahmot on niin tota tota.... Jos lähipäivinä on huono ilma, niin voin kattoo ainakin vähän matkaa sitä animee, niin pääsisin ees vähän paremmin perille tästä, vaikkei kirjojen ja animen tapahtumat ihan keskenää niin satu ihan kohakkain, mut siit huolimatta saisin ees vähä infoo niist hahmoist... Ja en kyllä tiiä missä vaiheessa tai miten voisin Kiran sinne johkuun porukkaan heittää. Tyyliin varmaan aika alussa, et jos se törmäis johkuu jannuu jossain metikössä ja onnistuis hankkimaa ittensä ongelmii ynnämuuta tällästä, tai sitte se kuulee joltakin jostakin noista laumoista/ryhmistä ja menis sinne sitte lähinna uteliaisuudesta. Tai sitte, jos jonkun hahmoa kiinnostaa bongata tää pikkanen jostain ja pyytää sitä liittyyn johkuun porukkaan. Tässä se Kiran kuva:
|
|
|
Post by jonnatti on May 27, 2016 21:23:14 GMT
Oikein sujuva lomake ja tosiaan saat itse päättää että missä vaiheessa ja mihin porukkaan se päätyy, mutta olisi hyvä jos ottaisit lisäksi myös jonkun sarjan hahmon, jolla pääsisit johonkin posseen mukaan *~* En oo tosiaan gingaan ihmeemmin perehtyny, niin tota en tiiä oikeen millasia noi sarjan hahmot on niin tota tota.... Jos lähipäivinä on huono ilma, niin voin kattoo ainakin vähän matkaa sitä animee, niin pääsisin ees vähän paremmin perille tästä, vaikkei kirjojen ja animen tapahtumat ihan keskenää niin satu ihan kohakkain, mut siit huolimatta saisin ees vähä infoo niist hahmoist... Suosittelen myös suuresti silmäilemään Gingapediaa! Ainakin keskeisimpien hahmojen tarinoita (Gin, Weed, Jerome, Akame, Imperiumin sudet, jne.). Oli aikoinaan mulla suurena apuna, kun en pysynyt ihan perässä siinä mitä animen jälkeen tapahtu, Mut jeah, onneks saadaan tää roolipeli näin nopeesti alkamaan. Oon ite viel vähän hukassa roolailemisen suhteen, kun siitä on aikaa, kun oon vimeeks roolipelannu. Mutta ehkä se tuolta muistista pian kumpuaa esiin
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 27, 2016 21:29:25 GMT
// Huhuh, tuntuupa hassulta taas pitkästä aikaa roolipelata Sadepisarien kastelema akita uros astelee puunsuojista avaraan ympäristöön ja vilkaisee olkansa ylitse takana oleviin Johniin ja Akameen nyökäten nälle päällään merkiksi, että he lähtisivät kohti hylättyä kylää, joka näkyi kymmenisen metrin päässä. "Emme ole täällä kostamassa, vaan neuvotellaaksemme.", Gin sanoo takana olevalle kaksikolle siirtäen samalla katseensa hylättyyn kylään. Uros tunnisti heti, että reviiri ei enää kuulunut vanhalle Ohun taistelussa olleelle ystävälleensä, sillä ilman hajun oli vallannut veren- ja tuntemattoman laumanhaju. Veren tuoksu sai akita uroksen niskakarvat nousemaan pystyyn, mutta tämä päätti pysyä mahdollisimman rauhallisena sisältä että ulkoa näyttääkseen mahdollisille vastustajille, etteivät he olleet saapuneet tänne asti Shikokuun taistelu mielessä. Gin tarkkailee ympärilleen vielä kerran, kunnes lähtee rauhallisin, mutta valppain askelin kohti hylättyjä ränsistyneitä taloja. Attachments:
|
|
|
Post by jonnatti on May 27, 2016 21:42:32 GMT
//naurattaa, kun varmaan kolme kertaa muokkasin tekstiä ennen ku onnistu ees jotenki :'D Ei mut, mul on huomenna aikanen herätys (mur), niin jatkan varmaan huomenna roolipelaamista, kun oon saanu asiat hoidettua! Öitä murmelit smiley11 Aikoinaan hyvin koulutettu saksanpaimenkoira seisoi kahden ystävänsä lähettyvillä, toista heistä hän piti johtajanaan. John siirsi katseensa edessä olevaan akitaan ja kuunteli tämän neuvoja. Pieni virne karkasi uroon kasvoille ja hänen huuliltaan karkasi pienimuotoinen nauru. "Olisinkin yllättynyt, jos olisit käskenyt meidän hyökätä ilman, että olisimme ensin puhuneet heidän kanssaan," John naurahtaa toverilleen. Uros ei kuitenkaan millään tavalla pilkannut akitaa, vaan katsoi tätä erittäin ylpeänä, vaikka olikin hetki sitten naurahtanut johtajalleen. John ei itse osannut koskaan ajatella ensin, ennen kuin tekee, mutta Gin antoi hänelle vastapainoa sen suhteen. Siksi hän pitikin akitaa johtajanaan. Hän osasi pitää jopa sakemannin aisoissa, eikä siihen kovin moni pystyisi. John vilkaisi vierellään olevaa kishua. Gin oli porukan karismaattinen johtaja, Akame oli porukan tieto ja viisaus ja John oli voima. Sakemanni katsoi viisasta tietäjää. "Oletko Akame tietoinen millainen lauma meitä tuolla odottaa?" John kysyi valkealta ystävältään, joka oli elämänsä aikana kierellyt Japania, tai ainakin kuullut muilta muista Japanin koiralaumoista. Ei olisi yllättävää, jos Akame tietäisikin millainen lauma heitä odotti. John näki kuinka hänen edessään oleva akita alkoi astella kohti taloa, otti hänkin askelia päällikkönsä perässä.
|
|
|
Post by sallychan on May 27, 2016 21:48:56 GMT
Kestää hirveen kauan saada kirjoitettua, kyllä huomaa että ei ole tullut roolattua vähään aikaan / Aw, onneksi kohta on kesäloma ja vevollisuudet lakkaa :I mutta nähdääs huomenissa fellow murmeli, yötä! smiley11 / Vaaleaturkkisen kishun katse oli pitäytynyt ympäristössä kylän reunalle saapumisesta lähtien ja tämä askeltaa äänettömästi kahden toverinsa rinnalla, kun kuulee ylipäällikön muistutuksen siitä, minkä takia he olivat saapuneet paikalle. Mikä tahansa motiivi heidän vanhojen aseveljiensä alamurhaajalla onkin, tärkeintä olisi luonnollisesti estää tilanteen riistäytyminen käsistä ja pyrkiä diplomaattiseen ratkaisuun vaikeasta tilanteesta huolimatta. "Luonnollisesti, ylipäällikkö.", koiraherra toteaa vanhalle ystävälleen nyökkäyksen saattelemana, mutta tämän katse hakeutui hieman toista tempperamenttisemman saksanpaimenkoiran puoleen, kun kuulee tuon kysymyksen. "En osaa yhdistää keräämiämme tuntomerkkejä mihinkään tuntemaani joukkoon. Hajun voimakkuudesta ja tuhon määrästä päätellen lukumäärä voi olla epäilemäämme suurempi...", Akame toteaa vilkuillessaan heidän ympäristöään pahaenteinen pilke silmissään. Jokin ei ollut kohdallaan. Oli ollut liian hiljaista siitä hetkestä asti, kun he astuivat tähän kylään. "Minulla on outo tunne tästä. Pysytään valppaina."
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 27, 2016 22:04:09 GMT
// Juu hyviä öitä!! smiley11 Sakemanni ystävänsä naurahdukselle Gin hymähtää pieni hymynpilke suunpielessään, mutta kääntää huomionsa sitten kishuun tuon toteamuksen johdosta. Akita uros nyökkää vanhalle ystävälleen, sillä tiesi itsekin ettei vastassa oleva tuntematon lauma ole hyvällä mielellä ottamassa vastaan tätä kolmikkoa. Taivaan peittäneet tummat sadepilvet ja tihruttava sade sai tilanteen tunnelman tuntumaan entistä häijymmältä, mutta Ylipäälikkö piti katseensa tiukasti edessään tarkkailen samalla aisteillaan ympäristöä taukoamatta. Pahinta olisi, jos nämä olisi piiritetty ja vastustajat eivät olisi valmiita neuvottelemaan sovusta. Giniä mietitytti kovasti minkälainen persoona näitä olisi vastassa... Entäpä minkäkokoinen lauma olisi? Akita-inu yritti pitää mielensä mahdollisimman tyynenä, eikä yrittänyt miettiä liikaa - se tosin oli haastavaa, sillä kolmikolla ei ole juurikaan mitään tietoa vastustajista. Mitä vaan voisi tapahtua. Attachments:
|
|
|
Post by sallychan on May 27, 2016 22:17:52 GMT
Vanhempi Iga luo nopean katsahduksen ympäröiviin rakennuksiin ja yläpuolella oleviin oksistoihin, sillä hän jos kuka tiesi yläpuolelta hyökkäämisen tuoman etulyöntiaseman. Kishu tuli kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että tutun ninjakoiratekniikan käyttäminen oli suuresti epätodennäköistä, joten pienesti hymähtäen tämä nuolaisee suunpieliään ja siirtää katseensa suoraan heidän eteensä. "Sääolosuhteet sekoittavat hajujälkiä, matalan profiilin pitäminen olisi viisasta.", valkeaturkkinen toteaa tähän väliin ja siirtää huomionsa nyt akitan puoleen, "Olisiko viisasta, jos varmistaisin ympäristön yläilmoista käsin? Maantasolla olemme herkemmin alttiina vieraammassa maastossa."
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 27, 2016 22:19:26 GMT
"Älä nyt perhana riuhdo yhtään enempää. Pääset hengestäsi jos teet tästä tämän hankalempaa.", suurikokoinen susi murahtaa hampaidensa välistä, kun pitää hätääntyneen oloista huomattavasti pieni kokoisempaa seropikoiraa otteessaan kiinni. Johtajansa käskystä Aleksandr oli vallannut ränsistyneen kylän, eikä juurikaan itse nähnyt siinä mitään järkeä, sillä kylää johti vaatimataton ikää nähnyt vanha koira. "Niin kutsuttu johtajasi ei paljoa kerennyt pistää vastaan, kun katkaisin sen kääpiön niskat sekunissa. Sait nähdä vierestä, kun tapoin sen ja loput säälittävät laumatoverisi. Sinun hetkesi koittaa pian, tarvitsen sinua vain viimeiseen tehtävääsi.", Aleks nauraa ivallisesti yhä otteessaan olevalle koiralle kiristäen otettaan. Uros astelee korkean ladon päällä ja tarkkailee ympäristöään yrittäen samalla pitää rimpuilevan hurtan otteessaan. "Saamarin rakki!!", tämä ärähtää turhautuneena ja viskaisee koiran kovalla vauhdilla lähellä olevaan puuhökkeliin, jonka johdosta seropikoira ulahtaa äänekkäästi ja sortaa ränsistyneen vanhan hökkelin. Attachments:
|
|
|
Post by jonnatti on May 28, 2016 6:27:08 GMT
//kesälomalla oon kyl sit niin aktiivinen, et oksat pois! Tummaturkkinen uros siirsi katseitaan vuorotellen päällikköönsä ja valkeaan ystäväänsä. Hän oli kuunnellut kishun luonnehdintaa tuntemattoman lauman mahdollisesta kokoonpanosta ja sakemanni vain lipaisi huuliaan. Lauman iso koko ei ole ollut ennenkää este kolmikolle, etenkään Ginille, mutta jos kyseessä tosiaan oli verenhimoinen lauma, voisi heille tulla hankaluuksia. John ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut pelokas - pikemminkin hän oli jännittynyt ja hiukan innoissaan, Hän oli kuitenkin koko ajan valppaana, jos sattuisi vaikka yllätyksiä. Akame ehdotti, että tutkisi tilannetta ilmasta käsin. John itse piti ideaa hyvänä, mutta siirsi silti katseensa johtajaansa. Ginillä saattoi olla omat näkemyksensä tilanteesta, joten sakemanni vaiensi itsensä kuunnellakseen, mitä johtajalla oli sanottavana tilanteeseen.
|
|