|
|
Post by jonnatti on Jun 11, 2016 12:28:36 GMT
Ohun ylipäällikön poika oli pienen joukkonsa kanssa uinut Shikokuun. He olivat saapuneet rantaan ja nyt nuori akita nousi vedestä, ravistellen ylimääräiset vedet pois turkistaan. Weed kuuli sitten muiden kyselevän, että olivatko kaikki kunnossa ja mukana. Weed oli yksi viimeisimmistä, joka oli noussut ylös.
"Olen täällä Jerome," nuorukainen vastasi ystävänsä huhuiluihin. Uintireissu oli ollut Weddin pisin ja siksi hiukan raskain, mutta hän oli onnellinen, että olivat päässeet maihin. Weed lupaili huuliltaan vesipisarat ja katsahti muihin.
"En ole aivan varma mihin suuntaan meidän kannattaisi jatkaa," hän sanoi hiukan mietteliäästi ja alkoi haistelemaan ympäristöä. "Mutta jos hajuaistiini on luottamista niin tuolla haisee teollisuus, joten olettaisin että lähdemme päinvastaiseen suuntaan," Weed ehdotti ja osoitti kuonollaan metsään päin.
|
|
|
|
Post by MayMay on Jun 11, 2016 17:02:38 GMT
Mukonga liikauttaa korviaan neitokaisen mainitseman nimityksen jälkeen ja susiherra ei voinut estää pientä huvittuneisuudentunnetta itsessään. Kaikkea sitä. Vanhalla susiherralla oli kuitenkin naaraan vastauksen jälkeen jo ajatus mielessään ja siten tämä kääntyi varovaisesti ympäri ja perääntyi tuosta muutamalla rauhallisella askeleella. "Minulla on sinulle ehdotus - tai pikemminkin tarjous, nuori ystäväni - jos vain haluat kuulla sen.", tämä puhelee tuolle rauhallisella äänensävyllä ja kun viimein oli tehnyt muutaman metrin etäisyyden näiden välille, tuo pysähtyi niille sijoilleen ja kääntyi kannoillaan takaisin nuoren naaraan puoleen. "Ja jos vain olet valmis pieneen testiin." "Jos siitä itse hyödyn, niin tietenkin", Kira sanoi empimättä. Tietenkin kannatti edes kuulla tarjous, josta itse hyötyisi. Hyvin vaikea kuitenkin olisi saada kermaturkkia tekemään mitään hyötymättä itse lainkaan. Toisen sanoessa testistä, nuori susikoira kuitenkin mietti hetken. Ilmeisimmin Kiran täytyisi taistella tuota Mukongaa vastaan, tai jotakin sen suuntaista. Näin tarkemmin ajatellen punalaikkuinen kykenisi helposti väistelemään iskuja ja ehkä iskemäänkin muutaman oikein sijoitetun iskun, pienen kokonsa, nopeiden liikkeidensä ja ketteryytensä ansiosta. Loppujen lopuksi naaras kuitenkin nyökkäsi ja sanoi, "Olen." Töpöhäntäinen susikoira tarkkaili toista koiraeläintä valppaana ja valmiina reagoimaan pienimpäänkin liikkeeseen. |
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 13, 2016 18:19:50 GMT
Laumalaisilleen rupatelleen valkoisen suden korvat säpsähtivät, kun tämä kuuli lähistöltä kuuluneen ulvahduksen. Siitä Juga päätteli odottamansa henkilön saapuneen sovitulle paikalle, joten uros nyökäytti päällään parille alaiselleen merkiksi, että nuo tulisivat hänen mukanaan alas. Pienen hökkelin terassilta hypännyt susi katsoi taivasta hymähtäen ja tunsi samalla vilpoisan tuulen tuulahduksen tuuheassa harjassaan. Rauhallisin mielin Juga lähti kävelemään suuntaan josta ulvonta kuului ja yritti katseellaan etsiä hahmoa, jota oli odottanut jo tovin. Valkoturkkinen uros pysähtyi paikoilleen vilkaisten sivusilmällä vierellä olevaa kaksikkoa, kunnes katsoi taas eteensä, sillä oli näkevinään liikettä hieman kauempaa. "Noniin...", tuon huulilta pääsee hiljainen mumahdus, kun tuo huomasi lähestyvän koiran.  |
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 13, 2016 18:27:29 GMT
Turkkiaan pörröttävä siperianhusky paransi ryhtinsä saatuaan ylimääräisen veden turkistaan irti ja loi sitten katsahduksen Weediin, joka ehdotteli seuraavasta liikkeestä. Izou nyökkäsi päällään tuolle merkiksi, että oli samaa mieltä - olihan tuo järkevää kaikota ihmisten alueelta ja nopeaa. "Olen samaa mieltä, Weed.", vakaalla äänensävyllä sekarotuinen alaskanmalamuutti vastaa vielä toverilleen ja vilkaisee sitten ympärillä olevaan Jeromeen ja Kagetoraan. Uros saattoi tuntea hiukan lamaannuttavaa tuskaa ympäri kehoaan, sillä meren yli uiminen väsytti nuoren melkeinpä kokonaan. Vahva toivo ja into tulevasta sai Izou'hun vain lisää energiaa, siispä tämä sivuutti tuntemansa väsymyksen ja keskittyi vain tulevaan matkaan.  |
|
|
|
Post by sallychan on Jun 13, 2016 19:42:23 GMT
Aivan karmeeta hektisyyttä on nyt elämä ollut niin tännekkään entänyt TT^TT tulen viimeitään huomenissa pistelemään roolausta ~ /
|
|
|
|
Post by Jp on Jun 13, 2016 19:55:30 GMT
Sirius oli tyytynyt vetäytymään Imperiumin uumeniin tuon veljen Rigelin raahattua pentu sopivasn suojaan kaikelta mahdolliselta. Ehkä oman veljen suojelu kuului sisaruksen tehtäviin silloin, kun äidistä ei ollut suojeluhommiin. Rigel tosin muisti veljensä kuonon epämääräiset äänet, jotka olivat herättäneet pikkuisen ainakin kuudella eri tavalla, kunnes lopulta joku lauman naaraista, luultavasti Ira oli tullut siirtämään kaksikon pois lämpimältä paikalta nukkuakseen itse. Eihän emo kyennyt jakamaan samaa pesää pentujensa kanssa.
---------
Kagetora oli ehkä hieman väsähtänyt meren yli uimisesta, kuten muutkin mahdollisesti tulevat taistelutoverit. Kai ei siltikään tuntenut itseään väsyneeksi, joten olisi siis korkea aika jatkaa matkaa eteenpäin.
"Kaupungissa voi olla myös suojaa sekä ruokaa, mutta siellä on myös ihmisiä...Kannatan metsään päin menoa, metsähän on sitä paitsi todistanut pitävänsä meidät hengissä kovankin nälän hetkellä, ainakin jos ylipäällikkö puhuu totta.
//Onko nyt vuorokauden aika niinku aamu?
|
|
|
|
Post by sallychan on Jun 13, 2016 20:18:31 GMT
Varmaan pikkuhiljaa aletaan siirtymään yöstä aamuun, mutta aamuyössä mennään atm ^^ / "Hyvin ajateltu, Weed.", saksanpaimenkoira nyökkää nuroen akitan toteamisen jälkeen ehkä hieman ylpeänäkin siitä, että nuorukaisesta on selvästi alkanut huomaamaan merkkejä kasvamisesta myös henkisellä puolella. Seefferiuros kuitenkin kohottaa päänsä nyt hetkeksi ylöspäin ja luo nopean katsahduksen taivaalle, kun samalla nuuhkaisee ilmaa. Ilma oli kosteaa ja tiheä pilviverho enteili sadetta, mutta toistaiseksi sääolosuhteet olivat vielä pysyneet suotavina ja sadetta ei näkynyt. Kevyen ilmassa käyvän tuulen suojissa heidän hajunsa olisi vaikeampaa havaita vastakkaisesta suunnasta, joten Jerome siirtää katseensa nyt muun ryhmän puoleen ja keskitti huomionsa Weediin. "Järkevintä olisi lähteä alustavasti suuntaamaan poispäin ihmisasutuksesta ja sen jälkeen yrittää löytää paikalle, jossa Akame-san mainitsi erkaantuneensa ylipäälliköstä. On hyvin mahdollista, että tuo lauma oleilee yhä samoissa maisemissa.", uros selittää vakaalla äänensävyllä ja nuolaisee nopeasti suunpieliään, ennenkuin jatkoi. "Pyritään välttelemään aukioita ja lähestymään tuulen alta, jotta jäljet läsnäolostamme pysyvät minimissä."  |
|
|
|
Post by sallychan on Jun 14, 2016 10:35:37 GMT
"Jos siitä itse hyödyn, niin tietenkin", Kira sanoi empimättä. Tietenkin kannatti edes kuulla tarjous, josta itse hyötyisi. Hyvin vaikea kuitenkin olisi saada kermaturkkia tekemään mitään hyötymättä itse lainkaan. Toisen sanoessa testistä, nuori susikoira kuitenkin mietti hetken. Ilmeisimmin Kiran täytyisi taistella tuota Mukongaa vastaan, tai jotakin sen suuntaista. Näin tarkemmin ajatellen punalaikkuinen kykenisi helposti väistelemään iskuja ja ehkä iskemäänkin muutaman oikein sijoitetun iskun, pienen kokonsa, nopeiden liikkeidensä ja ketteryytensä ansiosta. Loppujen lopuksi naaras kuitenkin nyökkäsi ja sanoi, "Olen." Töpöhäntäinen susikoira tarkkaili toista koiraeläintä valppaana ja valmiina reagoimaan pienimpäänkin liikkeeseen. Mukonga arvasi herättäneensä toisen osapuolen kiinnostuksen ja täten tältä pääsee pieni hyväksyvä nyökkäys toisen myönnyttyä hänen sanoilleen. "Aistin sinussa potentiaalia, Kira, ja taustojesi perusteella et myöskään pettäisi odotuksiani.", sokea susiherra aloittaa nuolaisten nopeasti suunpieliään, "Mutta haluan, että todistat kykysi minulle.", tuo jatkoi ja paransi nyt hieman ryhtiään rusauttaen nopeasti niskansa, kun samalla kiinnitti huomionsa nuoren naaraan puoleen. "Totta puhuen,- varsinaisen nimeni sijaan, minut tunnetaan paremmin Geki-soturin ja Susien Monarkian portinvartijan tittelistäni, tai monista ajan varrella kerääntyneistä lisänimistäni. Säästän sinut kuitenkin jaaritteluilta, ja myös kaikkien noiden rauhattomein sielujen tähden, jätän suurimmat yksityiskohdat verenvuodatuksistani mainitsematta.", uroksen äänensävystä saattoi hetkeksi erottaa hieman saman, ylpeilevän pilkkeen, jota tuo oli nuoruuspäivillä käyttänyt vihollisiaan puhutellessaan: vanhoista tavoistaan on vaikea päästä eroon, mutta pian tämä kuitenkin heräsi muistelmistaan ja keskittyi jälleen naaraaseen. "Olen palvellut Susien Monarkian sotajoukoissa ensimmäisestä hengenvedostani asti. Johtajamme on oikeudenmukainen ja suvaitsevaienn uros, joka ei käännytä potentiaalisia yhteisön jäseniä - jos heistä vain todella löytyy tuota potentiaalia. En kykene lupaamaan sinulle suuria, mutta tarjoan sinulle nyt paikkaa, josta löytää turvaa, ja oleskelupaikan, josta saatat löytää jotain, jota olet etsinyt kaiken tämän ajan. ", Mukonga selittää kääntäen päätään nyt hiukan ja vanhan uroksen suunpielistä saattoi erottaa kainon hymyn. "Ja jos et löydä etsimääsi, voit jatkaa suunnatonta kulkuasi yhtä kokemusta rikkaampana. Herätinkö kiinnostuksesi, nuori ystäväni?"  |
|
|
|
Post by jonnatti on Jun 15, 2016 18:43:56 GMT
//PLÖÄH anteeks että oon ollu hiukan epäaktiivinen! Oon ollu niin innoissani, kun oon harjoitellut autolla ajamista, että tämä nettielämä ihan unohtunu.
Weed kuunteli tovereidensa hyväksymistä metsään lähtemisestä. Kuunnellessaan muiden pointteja metsän hyödyistä, akita nyökkäsi päättäväisesti. Ei kannattanut aiheuttaa nyt hämminkiä ihmisten keskuudessa, kun metsässäkin pärjäisi. Hän otti vielä huomioon Jeromen neuvon, kuinka heidän kannattaisi edetä.
"Pysytään huomaamattomissa ja liikutaan puitten varjossa," nuorukainen antoi neuvot käskynä ja lähti itse etummaisena liikkeelle. Hänen liikkuminen oli reipasta, eikä Weed pysähdellyt turhia - ellei joku erikseen sitä kehottaisi.
Kyoshiro Shirogane oli hetki sitten noussut vedestä Weedin, Jeromen, Kagetoran ja Izoun kanssa. Nuorukainen oli ravistellut vedet turkistaan ja tarkkaili ympäristöä. Muut olivat sitä mieltä, että metsään lähteminen olisi paras vaihtoehto - myös Kyoshiro oli samaa mieltä. Ihmiset olivat arvaamattomia, ja tuskin Serafina edes majailisi ihmisten läheisyydessä. Shirogane lipaisi huuliaan. Weed oli antanut käskyn edetä, ja niin arpinen kishu titteli johtajansa määräystä. Shirogane oli koko ajan varuillaan, koska he olivat nyt poissa omalta alueelta. Eiväthän he enää pitkään aikaan ole olleet Ohun alueella, mikä sai nuorukaisen varuilleen.
|
|
|
|
Post by MayMay on Jun 16, 2016 20:12:23 GMT
Mukonga arvasi herättäneensä toisen osapuolen kiinnostuksen ja täten tältä pääsee pieni hyväksyvä nyökkäys toisen myönnyttyä hänen sanoilleen. "Aistin sinussa potentiaalia, Kira, ja taustojesi perusteella et myöskään pettäisi odotuksiani.", sokea susiherra aloittaa nuolaisten nopeasti suunpieliään, "Mutta haluan, että todistat kykysi minulle.", tuo jatkoi ja paransi nyt hieman ryhtiään rusauttaen nopeasti niskansa, kun samalla kiinnitti huomionsa nuoren naaraan puoleen. "Totta puhuen,- varsinaisen nimeni sijaan, minut tunnetaan paremmin Geki-soturin ja Susien Monarkian portinvartijan tittelistäni, tai monista ajan varrella kerääntyneistä lisänimistäni. Säästän sinut kuitenkin jaaritteluilta, ja myös kaikkien noiden rauhattomein sielujen tähden, jätän suurimmat yksityiskohdat verenvuodatuksistani mainitsematta.", uroksen äänensävystä saattoi hetkeksi erottaa hieman saman, ylpeilevän pilkkeen, jota tuo oli nuoruuspäivillä käyttänyt vihollisiaan puhutellessaan: vanhoista tavoistaan on vaikea päästä eroon, mutta pian tämä kuitenkin heräsi muistelmistaan ja keskittyi jälleen naaraaseen. "Olen palvellut Susien Monarkian sotajoukoissa ensimmäisestä hengenvedostani asti. Johtajamme on oikeudenmukainen ja suvaitsevaienn uros, joka ei käännytä potentiaalisia yhteisön jäseniä - jos heistä vain todella löytyy tuota potentiaalia. En kykene lupaamaan sinulle suuria, mutta tarjoan sinulle nyt paikkaa, josta löytää turvaa, ja oleskelupaikan, josta saatat löytää jotain, jota olet etsinyt kaiken tämän ajan. ", Mukonga selittää kääntäen päätään nyt hiukan ja vanhan uroksen suunpielistä saattoi erottaa kainon hymyn. "Ja jos et löydä etsimääsi, voit jatkaa suunnatonta kulkuasi yhtä kokemusta rikkaampana. Herätinkö kiinnostuksesi, nuori ystäväni?" Kira kuunteli tarkkaavaisena Mukongan sanoja. Sanojensa perusteella tuo iäkäs susi oli kokenut melko taisteluiden täyttämän elämän ja ilmeisesti monikin oli saanut surmansa tuon käpälissä. Viiksekkään suden tarinat saivat kermaturkin hiukan epäröimään, mutta tuon alkaessa kertomaan tarjouksesta, naaras unohti epäilynsä ja höristi kiinnostuneena korviaan. Kiralle tarjottiin siis mahdollisuutta lopettaa ainainen vaeltelunsa ja asettua aloilleen. Tarjouksesta teki vielä paremman se, että punalaikkuinen naaras olisi vapaa lähtemään, jos ei löytäisikään etsimäänsä. "Vaikuttaa hyvältä. Olen pitkään elänyt yksin ja kulkenut ilman päämäärää, joten olen varma, että hyödyn tästä enemmän, kuin siitä, että vain jatkaisin elämääni erakoituneena ja kulkisin vain ympäriinsä ilman suuntaa", töpöhäntäinen susikoira vastasi nyökäten hitaasti, vaikkei toinen sitä nähnytkään. Kira käänsi katseensa taas takaisin Mukongaksi itsensä esitelleeseen suteen ja jäi taas katsomaan valmiina reagoimaan pieneenkin liikkeeseen tarpeen mukaan. |
|
