|
Post by sini on May 22, 2016 13:21:36 GMT
hei apua laittelen ne hahmot myöhemmin tonne listaa ku katon usa-venäjä pelii :DD
|
|
|
Post by Jp on May 22, 2016 13:23:54 GMT
Sirius Alexander - 7 ja bi - poika ja vapaa - se alin aste - asunnon kerros ja mahdollista kuvailua - Amicusin kakara kerros - kokonimi - ikä - suuntautuminen ja siviilisääty - roolipelaaja
|
|
|
Post by wifix on May 22, 2016 19:00:33 GMT
grace natalie triffon - paineli valkoiset sukat jaloissaan kohti olohuonetta, lämmin kahvikuppi käsissään. Koko päivän nainen oli juossut paikasta toiseen, ja oli jopa ehtinyt jossakin välissä kerinnyt siivoamaan niin omansa kuin myös Dylanin asunnon aivan kelpokuntoon, ja nyt jos milloinkaan oli viimeinkin oikea aika istua hetkeksi alas ja nauttia kupillisesta kahvia - sitä nainen kun ei ollut saanut sitten aamukahvinsa. Vaimea, ehkä jopa hieman helpottunut huokaisu livahti naisen huulilta, hänen istuessaan miehen pehmeälle sohvalle, katseen kierrellessä juuri siivotussa olohuoneessa. Paljoakaan nainen ei vapaaehtoisesti siivoillut, mutta kun itsensä kerrankin oli saanut vauhtiin, oli hän ottanut hetkestä kaiken irti ja siivonnut aivan urakalla, mitä ei loppupeleissä usein käy. Ja nyt kummankin asunnot saisivat olla ainakin hetkisen ilman ainuttakaan pölypalloa, joka nurkan kiiltäessä puhtaudesta. Lempeä, tyytyväinen hymy huulillaan Triffonin sisaruksista nuorempi siemaisi varovaisesti kuumaa kahvia, laskien tämän jälkeen kahvikupin sohvapöydälle, aivan tupakka-askinsa vierelle. Paljoakaan nainen ei tupakoinut, ei lähes ollenkaan jos aivan tarkkoja ollaan, mutta aina askia silti kannettiin mukana. Huonoja päiviä sattui kaikille, niin myös hänellekkin, ja tällöin pari saatettiin vetää hetken mielijohteesta, uskoen alitajunnassaan sen jollakin tapaa lievittävän vitutustaan. Nyt askiin ei kuitenkaan oltu koskettu lähes kuukauteen, mutta muille sieltä ollaan tarjoiltu aina silloin tällöin, minkä vuoksi aski alkoi hiljalleen jo tyhjentyä. Valkoista toppiaan päällään parannellen, vetäisi Grace harmaiden housujensa taskusta kosketusnäyttönsä, jonka kultainen takakansi oli hankkinut itselleen jo naarmun jos toisenkin, tipahdellessaan naisen otteesta päivittäin. Eipä hän usein kovinkaan kalliita tavaroita itselleen edes viitsinyt ostaa, rikkoessaan kaiken aina lähes välittömästi, mutta kyseinen puhelin oli ollut hänen toivelistallaan jo vuoden päivät, ja nyt siihen oltiin viimeinkin uskallettu käyttää pieni omaisuus - jospa se kestäisi hänellä edes hetken. Etusormensa nainen liu'utti leppoisasti näytön vasemmasta reunasta oikeaan, näppäillen tämän jälkeen nelinumeroisen suojakoodinsa, eikä aikaakaan kun neiti olikin jo selailemassa pariin ryhmään päivän aikana tulleita viestejä. - jaredilla roolin kun jaksan lol
|
|