|
|
Post by Angelus on Mar 6, 2016 18:06:03 GMT
 //Tai sit tungen vaa molemmill //Niin, sekin olis kyllä vaihtoehto... |
|
|
|
Post by Jp on Mar 6, 2016 18:08:20 GMT
//Tai sit tungen vaa molemmill //Niin, sekin olis kyllä vaihtoehto... //Nyt pitää vaan keksiä kaksikolleni nimet. Oletko muuten katsonut leffaa Villi tusina. |
|
|
|
Post by Angelus on Mar 6, 2016 18:13:09 GMT
//Niin, sekin olis kyllä vaihtoehto... //Nyt pitää vaan keksiä kaksikolleni nimet. Oletko muuten katsonut leffaa Villi tusina. //Kyll se on ainakin kerran tullu katottua. Miltä kuulostais toisen nimeksi Bartholomew? |
|
|
|
Post by Jp on Mar 6, 2016 18:15:21 GMT
//Nyt pitää vaan keksiä kaksikolleni nimet. Oletko muuten katsonut leffaa Villi tusina. //Kyll se on ainakin kerran tullu katottua Se on ihan paras... koska Nigel ja Kyle Paker... Drake, Kim,Isaac,Kamin ja sit Bliss olis kans hauskoja (kaikki liittyis joko nauramiseen tai pilailuun) Ei huono toiseksi nimeksi... he jos ottais kustumanimeks tosta sun ehdotuksesta Bartin (väännös sanasta Brat) |
|
|
|
Post by Angelus on Mar 6, 2016 18:19:34 GMT
lomake || aaron theodor schindler - 27 ja syyskuun 13. päivä - mies, bi ja ?? - sairaalapsykologi - angelus  //hadeya, lisäätkö tän myös listaan? |
|
|
|
Post by sini on Mar 6, 2016 18:21:38 GMT
Sidney painoi työtilansa oven kiinni, varmistaen vielä sen varmasti menneen lukkoon. Viimeinkin nainen ehtisi taukotilaan syömään evääksi ostamaansa evässalaattia, joka oli aamupäivästä asti odottanut jääkaapissa häntä. Seuraava potilas saapuisi vasta 40 minuutin päästä, joten sen aikaa naisella olisi aikaa syödä ja olla muuten vain sosiaalinen taukotilassa. Toki hän menisi varmaan kymmenen minuuttia ennen takaisin työhuoneeseensa ja tutustuisi potilaan ensitietolappuun, jonka hän oli aikaisemmin saannut. Naisen työ kuitenkin oli vaihtelevaa ja kirjaimellisesti hän teki töitä ihmisten kanssa, ikähaarukkana nollasta sataan. Pelkkä puhevikojen kanssa työskentelyhän ei ollut naisen työ kokonaisuudessa vaan nainen hoiti myös esimerkiksi sitä, jos nielennän kanssa oli ongelmia. Ei hän vielä ollut kauaa töitä tehnyt, juuri ja juuri kaksi kuukautta suurin pirtein. 26-vuotias nainen oli kuitenkin pitänyt siintä hyvinkin paljon sekä myöskin työilmapiiristä, vaikkakaan ei ollut vielä tutustunut läheskään kaikkiin työntekijöihin.
Naiselta ei mennyt montaakaan minuuttia siihen, että hän jo kaivoi kulkulupaansa valkoisen työtakkinsa alta ja vei sen tämän jälkeen lukulaitteeseen, jotta oven lukko aukeisi. Nopeasti nainen sujautti kulkuluvan takaisin piiloon, avaten samalla taukotilan ovea, jonka keskikohdassa luki selkein kirjaimin "vain henkilökunnalle". Aina pienenä naista oli kiinnostanut kyseiset ovet, joihin hänellä ei ollut pääsyä ja viimeinkin hän pääsi myös niiden sisälle. Muutamalla hassulla askeleella Sidney siirtyi huoneeseen, vetäen oven samalla kiinni perässään. Kävellessään kohti jääkaappia, hän tervehti kohteliaasti kolleegoita, joiden nimiä ei hirveämmin muistanut, mutta silti tervehti, ollakseen kohtelias. Nainen päätyi parantelemaan poninhäntäänsä, jonka oli aamulla laittanut. Hieman hän myöskin paranteli työtakkiaan, joka oli aivan samanlainen kuin muilla työntekijöillä, koska hän joutui työskentelemään myös vuodepotilaiden sekä vastasyntyneiden kanssa. Samanlainen työasu aiheutti potilaiden kanssa monesti sekaannuksia, mutta onneksi nainen oli pikkuhiljaa tottunut niihinkin ja oppinut hoitamaan ne ammattimaisesti.
Partlowin perheen vanhin lapsi avasi jääkaapin oven, etsien katseellaan evässalaatin, jonka oli merkinnyt omakseen. Pian hän löysi kolmannelta hyllyltä kaupan valmissalatiin, jonka kanteen oli maalarinteipin avulla merkannut oman nimensä, jotta kukaan ei söisi sitä tai sekottaisi omaan salaattiinsa. Nainen otti salaattinsa, sulkien tämän jälkeen jääkaapin oven, ottaen samalla kertakäyttöiset ruokailuvälineet niiden paikalta, siirtyen tämän jälkeen vapaalle paikalle syömään. Hieman Sidney vilkuili ympärilleen, pitäen koko ajan kohteliaan hymyn huulillaan. Vielä ei olisi aika olla sosiaalinen, vasta ruokailun jälkeen. Tummaverikkö avasi pakkauksen, päätyen sekoittamaan joukkoon mukana tulleet leipäkuutiot ja kastikkeen, sekoittaen salaattia tämän jälkeen muovihaarukalla, päätyen sitten aloittamaan ruokailunsa.
|
|
|
|
Post by sini on Mar 6, 2016 18:26:01 GMT
lomake || aaron theodor schindler - 27 ja syyskuun 13. päivä - mies, bi ja ?? - sairaalapsykologi - angelus //hadeya, lisäätkö tän myös listaan? joo :-) |
|
|
|
Post by Jp on Mar 6, 2016 19:13:01 GMT
lomaka ||Bartholomew "Bart" Drake Cranage - 9 ja 1.6 (kaksonen horoskoopiltaan) - poika, ei tiedä vielä – joutui veljensä Bastianin kanssa moottoripyöräonnettomuuteen, jonka vuoksii sairaalassa – Jp lomaka || Brent Kamin Cranage - 9 ja 1.6 (kaksonen horoskoopiltaan) - poika, ei tiedä vielä – joutui raivotautisen koiran hyökkäyksen kohteeksi suojellessaan parasta ystäväänsä Siriusta– Jp |
|
|
|
Post by sini on Mar 6, 2016 20:18:53 GMT
lomaka ||Bartholomew "Bart" Drake Cranage - 9 ja 1.6 (kaksonen horoskoopiltaan) - poika, ei tiedä vielä – joutui veljensä Bastianin kanssa moottoripyöräonnettomuuteen, jonka vuoksii sairaalassa – Jp lomaka || Brent Kamin Cranage - 9 ja 1.6 (kaksonen horoskoopiltaan) - poika, ei tiedä vielä – joutui raivotautisen koiran hyökkäyksen kohteeksi suojellessaan parasta ystäväänsä Siriusta– Jp joo mukana |
|
|
|
Post by sini on Mar 6, 2016 20:28:54 GMT
lomake || kelsey natalie campbell - 17 ja syntynyt marraskuun 28. päivä - nainen, hetero ja varattu - onnettomuuden aiheuttama alaraajahalvaus, jonka kuntouttaminen tapahtuu sairaalassa - sini
|
|
|
|
Post by Jp on Mar 6, 2016 20:34:30 GMT
lomake || kelsey natalie campbell - 17 ja syntynyt marraskuun 28. päivä - nainen, hetero ja varattu - onnettomuuden aiheuttama alaraajahalvaus, jonka kuntouttaminen tapahtuu sairaalassa - sini
//Ketä siel taukotilassa on, ku jos mä laitan Alecton tulee sinne. |
|
|
|
Post by sini on Mar 6, 2016 20:37:29 GMT
lomake || kelsey natalie campbell - 17 ja syntynyt marraskuun 28. päivä - nainen, hetero ja varattu - onnettomuuden aiheuttama alaraajahalvaus, jonka kuntouttaminen tapahtuu sairaalassa - sini
//Ketä siel taukotilassa on, ku jos mä laitan Alecton tulee sinne. en oo nyt iha varma, kannattaa pikasee lukasta roolit |
|
|
|
Post by wifix on Mar 6, 2016 20:39:35 GMT
sean elliot schwartz - 17, syntynyt 1. helmikuuta - mies, bi & varattu - vasta jokunen aika sitten herännyt koomapotilas, vakavia sydänvikoja onnettomuuden jäljiltä - veera chloe aaliyah schwartz - 18, syntynyt 12. lokakuuta - nainen, hetero & vapaa - vasta aloittanut vapaaehtoistyöntekijä - veera   |
|
|
|
Post by sini on Mar 6, 2016 21:23:21 GMT
Kelsey oli onnistunut rullaamaan pyörätuolillaan melkein poikaystävänsä huoneeseen. Päivä päivältä hän oli oppinut hallitsemaan pyörätuoliaan yhä paremmin, vaikkei edelleenkään tykännyt liikkua sen kanssa. Häntä ärsytti myös se, että hän tarvitsi apua siinä, että pääsisi sairaalasängystään pyörätuoliin. Oli vaikeaa totutella siihen, että hän ei ehkä enää koskaan liikuttaisi jalkojaan, vaikkakin koko ajan kuntoutus oli käynnissä. Tältä päivältä se oli onneksi jo hoidettu, samoin myös terapia, johon hänet oli noin viikko sitten ohjattu. Edelleen oli kauheaa puhua onnettomuusillasta, sillä nainen vain halusi unohtaa sen. Sehän oli syy siihen, miksi hän ja Sean olivat täällä. Oli typerin idea ikinä lähteä kännipäissään autolta kyseisistä bileistä, mutta kaksi känniläistä kyseessä, joten ideatkaan eivät varmasti olleet mitään hyviä.
Hieman nainen mietti sijoitustaan, ennen kuin pystyi avaamaan huoneen oven ilman ongelmaa. Ovesta sisälle pääseminenkin tuotti naiselle hieman ongelmaa, mutta hetkessä nainen kuitenkin oli onnistuneesti huoneessa. Pinkkihiuksinen nainen kelasi itseään kohti sänkyä, jossa Sean makasi. Kaikeksi onneksi huoneessa ei ollut muita potilaita, jonka takia Kelseyn pyörätuolille oli hyvin tilaa sängyn vierellä. Sinne hän suuntasikin, yrittäen parhaansa mukaan saada aseteltua itsensä sängyn vierelle hyvin ja niin, ettei törmäisi mihinkään. Ensimmäiset kerrat olivat olleet aivan kauheat, sillä nainen oli vain törmännyt joka paikkaan ja tiputellut yöpöydältä tavaroita, jonka takia hoitaja työnsikin yhdessä vaiheessa naisen aina paikalle. Nyt hän oli kuitenkin opetellut itsekkin liikkumista enemmän ja pystyi saapumaan poikaystävänsä luo omin neuvoinkin.
"Hei, ehdin viimeinkin tulemaan luoksesi. Koko päivä on tuntunut niin kiireiseltä taas kerran", Kelsey päätyi kertomaan miehelle, ojentaen oman kätensä miehen käden päälle. Eipä tämä päivä ollut hirveämmin eronnut muista päivistä muuten kuin, että pari sukulaista oli ensi kertaa tullut moikkaamaan naista. Yleensä vain äiti ja isä kävivät päivittäin. Vanhemmat sisarukset yrittivät käydä joka toinen päivä vähintään. 17-vuotias nainen itse kävi jokaikinen päivä Seanin luona ja oli jopa viettänyt tunteja, puhuen miehelle tämän ollessa koomassa.
"Miten olet tänään voinnut", nainen päätyy perinteisesti kysymään, mutta jokaikinen kerta hän oli yhtä huolissaan miehestä.
|
|
|
|
Post by wifix on Mar 6, 2016 22:09:30 GMT
sean elliott schwartz - katseli jo toistakymmentä minuuttia sairaalahuoneensa ikkunasta ulos, aivan vain nähdäkseen ankean parkkipaikan, sekä sairaalan tiloista onnellisen oloisina lähteviä potilaita. Tuolla samaisella paikalla mies oli maannut jo viimeisen neljä päivää, aina heräämisestään lähtien, eikä ollut edes viitsinyt yrittää kävelyä - eipä hänelle tosin siihen oltu vielä lupaakaan annettu. Sydän ei kuulemma kestäisi vielä hetkeen mitään rasitusta, jonka myötä hän luultavasti tulisi olemaan sänkypotilaana vielä pidemmänkin aikaa, ellei sitten rohkenisi kävellä käytävän päädyssä sijaitsevaan kahvilaan joku päivä. Eipä häntä niinkään se harmittanut, ruokaa hänelle oltiin tuotu koko vuoden ajaksi, unohtamatta tietenkään sisareltaan lainaan saatua kannettavaa, jolta hän oli katsellut jo yhden jos toisenkin elokuvan. Varovaisesti alahuultaan purren perheensa nuorin asetti kätensä sairaalasta saadun paidan rinnuksille, tunnustellen sideharsoin peiteltyjä tikkejään ohuen kankaan lävitse. Mikäli oikein hän oli ymmärtänyt, tikit poistettaisiin parin päivän kuluttua, mikäli suurehko haava ei pääsisi tulehtumaan. Jos aivan rehellisiä oltiin, hän itse ei juurikaan ymmärtänyt omasta tilastaan mitään muuta kuin, että mies pääsisi kyllä viimeistään parin viikon hoitojakson jälkeen takaisin kotiin ellei ongelmia ilmenisi - näillä näkymin kaikki oli kuitenkin hyvin. Eipä hän edes juurikaan ymmärtänyt, mitä koko kolarin yhteydessä oli tapahtunut, mutta jäljistä päätellen vauhti oli ollut kova. Tapahtui mitä hyvänsä, jokin oli uponnut hyvinkin syvälle miehen rinnuksiin, vahingoittaen matkan varrella sydäntä, erityisesti aorttaa. Tummat kulmat kohosivat hivenen, kuullessaan oven avautuvan, ja hetken Schwartz jopa epäili tulijan olevan vanhempi sisarensa. Hän ei vieläkään ymmärtänyt miksi ihmeessä toinen koskaan oli vapaaehtoiseksi ilmoittautunut, mutta mitä nyt vanhempiaan oli kuunnellut tarpeeksi tarkkaavaisesti, liittyi se jollakin tapaa hänen sairaalaan joutumiseensa. Oli miten oli, ainahan se naisen tuonhetkisen kaveriporukan voitti, herra kun ei koskaan ollut luottanut kyseisiin miehiin, joiden kanssa sisarensa oli hillunut jo vuodesta 2013. Lempeä hymy kasvoille vääntyen, siirsi Sean rauhallisesti katseensa tulijaan, päästäen kasvoillaan olevan hymyn kasvamaan heti entisestään. Mitään sanomatta hän seurasi silmä tarkkana, kuinka tyttöystävänsä rullasi nyt jo hieman sujuvammin sänkynsä vierelle, eikä mennytkään kuin sekunti tai kaksi kunnes naisen lämmin käsi tunnettiin herran omalla. Hieman päätään kallistaen hän kuunteli kaikessa rauhassa mitä sanottavaa naisella oli, päästäen huuliltaan sitten pienen naurahduksen. "Minulla tulikin jo ikävä", toiselta nimeltään Elliott totesi rauhallisesti, laskien katseensa hetkellisesti kaksikon käsiin, ottaen naisen oman varovaisesti otteeseensa. "Ja sattuu", tummaverinen totesi vielä irvistäen perään, hieraisten varovaisesti rintakehäänsä, kunnes toinenkin käsistä laskettiin viimeinkin sängylle. Eipä tuo kipu tosiaan mitään suurta ollut, mutta erittäin epämielyttävää, ja mikäli se vielä pahenisi, saisi mies vain pyytää lääkäriään lisäämään kipulääkettä. Katseensa takaisin naiseen päästäen, valahti se lähes samantien pyörätuoliin jossa toinen istui nyt jo valtaosan päivästä. Kenelle tässä pitäisi valehdella, hänestä tuntui pahalta. Kysyi keneltä tahansa asiasta, jokainen tiesi miehen olevan syyllisenä kolariin, ja tämän myötä Kelseyn vammautumiseen. Valkoiset hampaansa alahuulensa sisäpintaan upottaen, paransi hän otettaan naisen kädestä mahdollisimman varoen. "Olen pahoillani", vaimea mumina kantautui hänen huuliltaan - samainen lause oltiin toistettu nyt jokaisena päivänä, aina hereillä olostaan lähtien, mutta ei vielä tarpeeksi.
|
|
