roolipeli - university of california

felicita "felica" zamora sergio - säpsähti pienoisesti tuntiessaan tutun otteen ympärillään, eikä aikaakaan kun miehen huulet olivatkin jo painettuina naisen kaulalle. Lähes automaattisesti pienimuotoinen hymy kohosi latinon huulille, hänen kallistaessaan tapansa mukaisesti päätään vähän sivummalle, otteen tiukentuessa käsissään olevasta kannettavasta. Normaaliin tapaansa olisi hän vain tyytynyt painamaan huulensa miehen omille jo tuntiessaan Noelin kädet ympärillään, mutta tupakan haju, saatika sitten tuo kuvottava maku eivät juurikaan innostaneet häntä ja tämän myötä tyydyttiin vain painautumaan lähemmäs miesystäväänsä. 

Ei mennyt kovinkaan kauaa, kunnes vuotta vanhempi mies viimeinkin irroittautui naisystävästään, jättäen Sergion vain seisoskelemaan paikalleen pienesti hymyillen. Katseensa hän oli kiinnittänyt ainakin hetkellisesti toisen kasvoihin, ja pienesti varvistaen hento suukko painettiinkin pian Lanen poskelle tapansa mukaisesti. Myönnettäköön, että naisen "huonot päivät" eivät kestäneet kovinkaan kauaa, hänet kun oli lähes turhan helppo lepytellä, jonka myötä kaksikko aina päätyikin takaisin yhteen monien ystävien varoitteluista huolimatta. Mutta minkä sille juurikaan mahtoi, opintojen ohella Felica oli oppinut tuntemaan toisen niin hyvin, että tunteetkin vain kasvoivat päivä päivältä, ja eroaminen tuntui aina vain pahemmalta - silti se tietenkin tapahtui lähes tarkoin aikavälein. 

"Mä kyllä tarvitsisin niitä kovasti, että jos tämä mukamas niin typerä huonetoverisi on ne napannut mukaansa, niin sitten voit aivan rauhassa kyllä kirota hänet", poskipäistään jo hieman punastuneen oloinen latino totesi hymyn pysyessä tiukasti hänen huulillaan, muistellessaan myös kovasti viime kertaa, jonka oli miehen huoneessa viettänyt. Tuossa kyseisessä huoneessa oikeastaan tapahtui kaikki hyvä, kaksikko kun hautautui sinne pakoon muita lähes aina suhteen ollessa parhaimmillaan, riidat kun puolestaan tapahtuivat useimmiten naisen huoneella, johon hän aina tuppaantui kutsumaan toisen, halutessaan "puhua asiat lävitse". Mitä typerää ajanhaaskausta nuokin riidat olivat, ne kun aina päättyivät samalla tavalla - hetkelliseen eroon taikka niin sanottuun taukoon.

Alahuultaan varovaisesti purren, Felicita käänsi katseensa pian takaisin tulokkaaseen, käyttäen katseensa ensin Abigailissa pienesti virnistäen. Hän tiesi täysin hyvin, ettei toinen juurikaan pitänyt kaksikon suhteesta ja se oltiin pari kertaa jo sanottukin kasvotusten naiselle, mutta eipä hän ole ottanut toisen puheita kuuleviin korviinsa. Samaa roskaa se oli, jota kaikki muutkin höpöttivät, yrittäessään ylipuhua naista olemaan erossa Noelista, joka nykypäivänä oli jo lähes mahdotonta. Olihan kaksikon suhde kylläkin ehkä hieman lapsellinen kaikkien riitojen ja erojen jälkeen, mutta ylpeänä Felica pystyi vielä sanomaan välittävänsä miehestä, jonka vuoksi ei hän vielä ollut valmis luovuttamaan toisen suhteen.


vincent "vince" theodore wallingford - hymyili pienesti naisystävänsä ehdotukselle, vieden varovaisesti pari hiussuortuvaa toisen korvalehden taakse. Monta parisuhdetta oli jo miehellä takana ja yhden illan juttuja tätäkin enemmän, mutta nyt hänestä todellakin tuntui siltä, että oli löytänyt se yhden ja ainoan, kenen kanssa mieluusti viettäisi loppuelämänsä. Hän todella nautti toisen seurassa olemisesta, nainen kun sai aina hymyn hänen huulilleen huonoimpinakin päivinä, ja se jos jokin oli vaikeaa. 

"Jos haluat, voit ottaa sen seinällä olevan", Wallingford totesi hetken mietinnän jälkeen lempeästi hymyillen. Huoneensa seinällä hänellä roikkui kehystetty pelipaita, jossa oli jokaisen viimevuoden joukkueessa pelanneen nimikirjoitus, ja jota oltiin vaalittu nyt jo jonkin aikaa kuin aarretta. Siitä oltiin pidetty hyvää huolta, niin monta muistoa paitaan kuitenkin sisältyi, mutta eiköhän hän jo luottanut naisystäväänsä edes sen verran, että uskaltaisi kyseistä paitaa lainata hänelle illan ajaksi. Alahuultaan varovaisesti purren, lähti hän liikuttamaan katsettaan ympäri pihan, silmään osuen erityisesti kauempana näkyvä Abigail, sekä naisystävänsä yksi parhaista ystävistä ja tämän miesystävä Noel. Kyseisen herran Vince oli vuosien aikana oppinut tuntemaan lähes täydellisesti, miesten kuuluessa samaan veljeskuntaan sekä jalkapallojoukkueeseen. Antaessaan viimeinkin katseensa jatkaa matkaa, pysähtyi hän pian uuden oppilaan kohdalla, jääden katsomaan naista hetkeksi päästä varpaisiin. 

"Kuka hän on?" Vincent mumisi hiljaisempaan äänensävyyn, pitäen katseensa tiukasti tulokkaassa. Jollakin tapaa nainen näytti hyvinkin tutulta, vaikka toista ei kamalan hyvin edes nähty. Hän ei oikein edes tiennyt ketä toinen muistutti, tai mikä hänessä näytti niin tutulta, mutta jokin, helvetti jokin hänessä sai hälytyskellot soimaan miehen pään sisällä.

apua, joudun nyt lähtee hetkeks tuun pelaamaan illalla, että luultavasti huomenna nähtäillään vasta

Noel Emery Lane hymähti pienesti Felicitan sanoille ja kietaisi uudestaan kätensä tuon ympärille painaen huulensa toisen korvaa vasten. "Tiesin että myönnyt vielä. Liikenisiköhän niistä oppikirjoista hieman huomiota tännekkin"? tuo kysäisi virnistäen. Nainen todella oli viime aikoina ollut lukkiutunut opiskelun ihmeelliseen maailmaan, ja stressi huokui hänestä. Toisen pitäisi välillä ottaa vapaalle ja jättää esseen kirjoitus seuraavaan päivään. "Kai tulet edes illan peliin"? tuo kysyi napauttaen Felicitan sylissä olevaa kannettavaa. Ei yksi ilta tappaisi opiskeluintoa, jos oli niin omistautunut kuin Sergio oli.

Noel antoi katseensa vihdoin kiertää pihassa, ja hänen katseensa jäi kiinni yhteen hieman tutumpaan pariin. Naispuolinen henkilö herätti Noelissa jos jonkinmoisia ajatuksia. Heillä oli historiaa, eikä edes niin vanhaakaan. He olivat kuitenkin yksissä tuumin päättänyt ettei se pilaisi sitä mitä heillä oli nyt. Lane puraisi huulensa sisäpintaa ja heilautti vaisusti kättä Vincentille. Wallingford kuului samaan veljeskuntaan ja futisjoukkueeseen kuin hän, ja kavereita he olivat jos jotain. Noelhan muuttuisi ihan neidiksi jos viettäisi aikaansa vain tyttöystävänsä ja rasittavan siskon kanssa. Hänen luonteeseensa nähden sellainen ei tulisi kuuloonkaan. Vince oli hyvä tyyppi, mutta oli tehnyt vähän hassusti piirittäessään Noelin ex-tyttöystävän. Ei tämä tietenkään häntä haitannut, mutta olihan kampus täynnä kauniita naisia.

Abigail Ivy Volek oli mös kohdistanut uudestaan katseensa Camilleen ja Vincentiin. "Älkää vain tulko tänne", hän rukoili mielessään. Tilanne tulisi olemaan hyvin awkward, eikä Abigail pitänyt sellaisesta. Vince oli hänen exänsä. Noel Camillen. Ja Felicita mustasukkaista tyyppiä. Mikä ei voisi mennä vikaan?


  

//painun nukkumaa (:

felicita "felica" zamora sergio - puri hennosti alahuulensa sisäpintaa, toisen käsien kietoutuessa uudestaan lyhyemmän naisen ympärille. Pienehkö hymy pysytteli hänen huulillaan, kannettavan painautuessa jälleen lähemmäs hänen rintakehäänsä. Hän itse tiedosti täysin hyvin käyttäneensä viime aikoina opiskeluihin aivan turhan paljon aikaa, vaikka toisen vuoden opinnot olivat vasta alkaneetkin - ehkäpä hän tosiaan ansaitsi hieman lomaa, ja voisi ehkä viikonlopun käyttää johonkin muuhun kuin vain esseen kirjoittamiseen, hän kun joka tapauksessa saisi ne valmiiksi yhdessä illassa, jos ei muuta vaihtoehtoa olisi. 

"Tottakai tulen, ja mikäli onnistutte jopa voittamaan, lupaan että huomioni on kiinni vain ja ainoastaan sinussa koko ensi yön", Sergio mumisi nyt jo hieman hiljaisempaan äänensävyyn, jotta ei tarvitsisi laittaa Abigailia taas kerran kuuntelemaan kaksikon puheita, vaikka ne kyllä varmasti kuultiinkin joka tapauksessa. Varovaisesti toinen naisen käsistä kohoitettiin Noelin leukaperälle, katsoen toista silmiin hetken aikaa pienesti virnistäen, kunnes pehmeä suudelma painettiin miehen huulille. Eipä tuo tupakan maku miehen suussa enää juurikaan häntä kiinnostanut, ja mikäli Camille, jonka suuntaan herra oli vielä hetki sitten katsellut sattuisikin kääntymään juuri samaisella hetkellä kaksikon puoleen, saisi hän ainakin jotakin katselemisen arvoista. Olihan se hieman typerää, että nainen osasi olla näinkin mustasukkainen, kun toinen sattui vieläpä olemaan hänen hyvinkin läheinen ystävänsä, mutta Camillella ja Noelilla oli kuitenkin oma menneisyytensä, ja latino halusi varmistaa kaikin mahdollisin tavoin, että kaikki tuo todella jäi menneisyyteen.

Liikuteltuaan huuliaan hetken pehmeästi miesystävänsä huulilla, laskeutui Sergio pian takaisin jaloilleen, virnistellen vielä hetken aikaa Noelille. "Joten sinuna pitäisin huolen siitä että voitatte", kikkurapää mumisi hieman vihjailevaan äänensävyyn, asettaen sormenpäänsä varovaisesti vasten miehen rintakehää, antaen sen sitten liukua hitaasti pitkin toisen ylävartaloa, aina housujen rajalle asti, jolloin päädyttiin vain nopeasti vinkkaamaan silmäänsä vuotta vanhemmalle miehelle. Felicalta tosiaan löytyi tämä oma, "villi" puolensa, joka mitä useimmiten tuli esille kyseisen herran seurassa, lopetettuaan vain läksyjen sun muiden tekemiset hetkeksi. Ja jos aivan suoraan sanotaan, tämän tiesivät varmasti kaikki miehen seinänaapurit jotka olivat jo useaan otteeseen menettäneet yöunensa naisen vuoksi.

Esmee Yvonne Agatha Lopez jää hieman alahuultaan purren katselemaan kolmikkoa, ollen ehkä hieman ulkopuolisena asioista. Uutena tulemisessa oli kaikista ärsyttävintä se, että ei tiennyt kenenkään asioista yhtään mitään ja myös se että kavereita ei ollut. Toivottavasti kuitenkin ruskeaverikkö soluttautuisi pian hyvin muiden joukkoon ja saisi esimerkiksi näistä henkilöistä edes tuttuja joilta voitaisiin pyytää apua - niinkuin Felica oli sitä jo aiemmin tarjonnutkin.
Omista ajatuksistaan havahtuen Lopez siirtää katseensa mieheen, joka ilmoitti ainoastaan nimensä - nainen ei kylläkään kummoisempia asioita odottanutkaan. Nappisilmät siirtyvät Abigailiin, joka lisää toisten olevan sisaruksia. "Esmee.. Esmee Lopez." ranskalaissukuinen sanahtaa hymyillen.

Nappisilmät vain jäivät uteliaisuuttaan katselemaan kolmikkoa - toisaalta hän voisi vain lähteä nyt kotiaan kohti, mutta haluaisi silti ehkä jäädä viettämään aikaansa toisten kanssa, vaikka ei haluaisikkaan vaikuttaa tunkeilevalta. Kai toiset kuitenkin voisivat hänet häätääkkin mikä nyt ei olisi ehkä kaikista mukavin vaihtoehto heistä kellekkään.
Hetken aikaa toista seurailtuaan Esmee huomaa juuri Noeliksi esittäytyneen miehen heiluttavan kättään hänen taakseen, sekä myös Abigailin katse oli vahvasti suunnattuna sinneppäin. Kulmiaan kurtistaen ruskeaverikkö käännähtää kannoillaan, nähden jotkut hyvin läheisissä tunnelmissa.
Tummanruskeat silmät jäävät tarkkailemaan pidempää henkilöä, joka saa naisen puremaan mietteliäänä alahuultaan. Ihan kuin toinen oltaisiin nähty ennemminkin - mahdollisesti tänään jossain käytävällä. "Anteeksi mun uteliaisuus, mutta keitä he sitten ovat?" Lopez pääsee päästämään huuliensa välistä kysymyksen, johon todellakin haluttaisiin tietää vastaus. Hänen oli pakko olla nähnyt toisen enemminkin eikä vasta tänään.

- meen etsimään miehelleni nyt kuvaa 8)) ja leikkikää nyt ettei esmeel menny näi kauaa et se kyl sano ton esittelynsä heti noelin jälkee XDD

käyn suihkussa ja tuun sitten roolimaan, ja katri ihan jepa:)

lomake ≡ dylan elijah jerome bellamy | 20 ja syntynyt 6. elokuuta + kolmas | nainen, hetero ja sinkku? | pääoppiaineet, vähintään yksi ja enintään neljä(myöhemmin) | Omega Chi Delta + amerikkalainen jalkapallo | muuta
mies ≡ dylan elijah jerome bellamy | 20 ja kolmas | hetero ja sinkku? | amerikkalainen jalkapallo ja omega chi delta | katri

ylempänä kuva 8)