lukioroolipeli siniltä

ian michael wesley - pyöräytti silmiään muka niin huomaamattomasti, kuultuaan kaksikon vastaukset. Olihan kysymys ollut typerä, naisten välinen ystävyyssuhde kun tuntui olevan aivan itsestäänselvyys, mutta asiaan oli pakko saada varmistus - hänen piti tietää keiden kanssa ystävänsä aikaa viettivät, jotta tietäisi kenestä ei alkaisi puhumaan. Eipä tarkemmin ajateltuna Abigail mikään kamala ihminen kyllä ollut, eikä naisesta mitään pahaa sanottavaakaan löytynyt, mutta naisen veli olikin sitten asia erikseen, kaksikon välit kun eivät enää olleet mitkään kehuttavat, vaikka joskus olivat hyvinkin läheisiä. 

Vaimeasti rykäisten Ian päätyi selvittelemään hiljaiseksi jäänyttä ääntään, hieraisten vielä jälkeenpäin toisella kädellään hivenen verran kipeää niskaansa, kuunnellen sivukorvallaan kahden naisen puheita, aivan kuin se olisi jotenkin kiinnostavaakin. Lasinen pullo kohoitettiin jälleen kerran huulilleen, ja viimeiset tilkat sen pohjalta kaadettiin nopeasti kurkusta alas, jonka jälkeen pullo lensi pienessä kaaressa kauemmas asvaltoidulle tielle, kolahtaen metelillä vasten tienreunaa. Palasiksihan se meni, siitä ei ollut epäilystä, mutta eipä tuo paljoakaan Iania kiinnostanut juuri tuolla hetkellä. Hän oli tullut juomaan, sekä pitämään hauskaa - yksinään kylläkin - joten ei hän antaisi minkään pidätellä itseään, vaikka normaalisti olikin todella tarkka roskien lajittelusta, sekä muusta hyvin turhasta. 

"Kiitos, mutta ei kiitos", perheensä nuorin lapsi totesi ikään kuin ohimennen, siirtäen katseensa samanaikaisesti puistoon, ja sielä näkyviin ihmisiin. Vaikka oltiinkin jo puiston laitamilla, pystyi hän vieläkin erottamaan veljensä väkijoukosta, mutta eipä kyseiseen henkilöön sen enempää huomiota kiinnitetty - hän kun tuntui saavan aivan tarpeeksi huomiota parilta huutosakkilaiselta, joista yksi hänen tietojensa perusteella ei edes pitänyt miehistä. Tai tälläisen kuvan poika ainakin oli saanut, nähtyään naisen pariinkin otteeseen vapaa-ajalla hieman erilaisessa seurassa.
"Viihdyn täällä paremmin", Wesley jatkoi pian, kääntyen takaisin kaksikon puoleen. Tottahan tuo oli, sivummalla hän viihtyi paremmin, mutta tuskimpa tuossa läheskään koko iltaa tulisi jaksamaan, joten kyllä hän vielä jossakin vaiheessa puiston puolelle palaisi, vaikka ei haluaisikaan. Ihan vain hakeakseen lisää juomista veljeltään, taikka pummimaan vanhemmalta kyytiä takaisin kotiin.

et ole, mukaan vaan 8)

öä no ianin ajattelin tunkee vähän niiden perässä takas sinne puistoon pummiin damonilta lisää juomista, joten voit mahdollisesti tunkee sen ianin seuraan vaikka välit kaksikol ei ookkaan kehuttavat :'DDD jos siis itse haluut tottakai

Joo, noel olis voinu mennä vaikka damonin luo

meen nytten suihkuun, ni ootan että sini roolii. ja mun pokemon > mun hahmot on kummatki vapaata riistaa & ianilla ja noelilla huonot välit

jep vaikka niin :--))

mukaa vaa, eipä tässä mitää tapahtunut oo 8)

ian michael wesley - ei edes jaksanut jäädä kuuntelemaan kahden naisen puheita enää yhtään pidemmäksi aikaa, vaan päätyi ottamaan itseään niskasta kiinni ja sanomaan heille hyvät illanjatkot, jonka jälkeen matka jatkui rauhallisesti pitkin puiston laitaa. Tottakai oli hän myös ystävättärelleen vastannut, että ei ollut kiinnostunut kaksikon seurasta juuri sillä kyseisellä hetkellä, juomaa hän vain halusi, mutta ei sen enempää sanottukaan ennen pois lähtöä. Takaisin puistoon ei hänen vielä tehnyt mieli mennä, sieltä kun juuri oltiin vasta tulossa, mutta tässä vaiheessa iltaa olisi luultavasti parasta haalia itselleen parit juomat, ennen kuin Damon ehtisi kaikkea kaatamaan kurkustaan alas. Kädet taskuihin sullottuina, lähtikin siis veljeksistä nuorimmainen kiertämään puiston reunaa, jonka kautta hän löytäisi tiensä pian veljensä luokse - ihmisjoukon seassa kun ei ollut niinkään mukava kävellä, ja puiston laitamilla ei ihmisiä ainakaan paljoa ollut.

Vaimea haukoitus livahti kuin väkisin hänen huuliltaan, käveltyään hetken aikaa puiston vihertävällä nurmella, vaikka kellokaan ei vielä edes ollut yhdeksää. Myönnettäköön, että viimeiset pari vuotta, on herra viettänyt hyvin vähän aikaa ulkona ystävien kanssa, jonka vuoksi sänkyyn on iltaisin päädytty jo kuolettavan aikaisin. Tänään hän kuitenkin pysyisi kunnialla valveilla, jospa juomat auttaisivat siinäkin edes jonkin verran. Alahuultaan jauhaen, Wesley etsi väkijoukosta jälleen kerran veljeään, jota ei tällä kertaa meinattu aivan heti löytää. Kuitenkin pian tummat hiukset, sekä joukkuetakki osuivat hänen silmäänsä suuren jätkäporukan lieppeillä, eikä se voisi olla kukaan muukaan kuin Damon - perheen lapsista se "parempi". Niin typerältä kuin se kuulostikin, totta se oli. Jopa hän oli kuullut isänsä sanovan tuon äidilleen viimeksi parisen kuukautta sitten. Lieneekö syynä hyvät kouluarvosanat, sekä lukuisat pokaalit ja mitallit useista urheilutapahtumista, vai onko toinen vain yksinkertaisesti veljeään niin paljon parempi. Oli miten oli, ainakin veljesten välit olivat vielä jokseenkin kunnossa. Koulussa pojat eivät juurikaan kyllä keskustelleet, mutta vapaa-ajalla sitäkin enemmän, ja jos koskaan tuli tilannetta, jossa hän ei oikeasti itseään pystynyt puolustamaan, on Damon usein ensimmäisenä paikalla - mutta ei tietenkään aina.

"Missäs pikku hurttasi on?" Ian virnisti ehkä jopa turhankin itsevarmasti Noelin suunnalle, saavuttuaan viimeinkin veljensä luokse. Hän ei normaalisti juurikaan kerjännyt harmia, saatika sitten aukonut päätään ilman syytä, mutta veljensä seurassa tunsi hän itsensä aivan eri ihmiseksi. Katse kulkeutuikin siis pian itseään vähintäänkin päätä pidempään veljeen, jota pukkaistiin kyynärpäällä kylkeen, osoittaen aivan vain pelkällä katseellaan asiansa.
Vaimea naurahdus livahti nopeasti damon james wesleyn huulilta, hänen laskiessaan katseensa pikkuveljeensä. Mitään toinen ei hänelle ollut sanonut, mutta oli sanomattakin selvää, että veljeksistä nuorempi janosi lisää juotavaa, ja taisikin nyt olla viides kerta, kun lisää tultiin pyytelemään. "Juotavaa?" tummaverikkö virnisti, kyykistyessään samanaikaisesti maassa makaavan urheilukassinsa tasolle, vetäisten nopeasti vetoketjun auki. Se oli täynnä ties mitä - kaljaa, väkeviä, siideriä, lähes mitä vain löytyi. Hetken arvottuaan, nappasi hän otteeseensa yhden kaljan, sekä taskukokoisen, pienen vodkapullon, joka joskus napattiin perheen isän baarikaapista mukaan ohimennen. Vetoketju lennähti kiinni, ja pian juomat oltiin isketty nuoremman pojan käteen. "Pidä itses siinä kunnossa kuitenkin, että pystyt kävellä vielä autolle", Damon huomautti toisen hiuksia pörröittäen, saaden takaisin vain huvittuneen naurahduksen. Eipä vodkapullolla paljoa kokoa ollut, hieman alle puolet pienempi kuin normikokoinen, mutta paljon sinne sisälle kuitenkin mahtui, ja Ianin kaltainen pikkupoika kaatuisi sellaisesta hetkessä jos vain tarpeeksi nopeasti vedettiin. Sen enempää veljensä kanssa keskustelematta, käänsi hän pian selkänsä toista kohden, jatkaessaan ystäviensä kuuntelua.