|
|
Post by nea on Dec 27, 2015 22:15:05 GMT
Jooa piti katseensa tiukasti joukkuetovereissaan, jotka astelivat pokerina, yli puolta tuntia myöhemmin paikkaan, jonne he lupasivat palata noin kaksikymmentäviisi minuuttia sitten. Vuorotellen jokaisen joukkuelaisen silmät vaelsivat pisin paikkaa, yrittäen ehkä etsiä sinisilmäistä kaveria, joka vain katosi paikalta. Tyhmiä heidän piti olla, kun olettivat Jooan odottelevan yksin. Ja tyhmä Jooa olikin, kun odotteli niinkin kauan yksin, eikä poistunut jo aikaisemmin jonkin muun, kuin näiden ihmisten seuraan. Tosin nämä ihmiset olivat mukavia, vaikkei naiset tuntuneet tulevan mitenkään hyvin toimeen. Ei se nyt niinkään häirinnyt sinisilmää, mutta hän olisi halunnut viettää illan ilman piikittelyä, ilman ilkeitä sanoja. Ja vaikkei yksikään niistä ollut tarkoitettu itse Jooalle, tuntui se siltä. Tuntui siltä, kun jokainen sana olisi tarkotettu hänelle. Kulmiaan kurtistaen Jooa seurasi katseellaan vierellään seisovan miehen tekemisiä. Tuo kaiveli taskujaan, ja hetken luulikin jo, että toinen kaivoi vain rahaa, mutta ei. Pitihän kyseessä olla tupakka, jota toinen etsi. Itse Jooa ei ihan pitänyt tupakasta, muttei ollut sitä vastaankaan. Hän pystyi olemaan ihmisten seurassa, jotka tupakoivat, se ei häirinnyt mitenkään. Hän pystyi olemaan siinä savussa, ja hengittämään sitä. Olemaan passiivinen tupakoitsija, mutta ei sekään häirinnyt mitenkään. Tupakkaa hän ei kuitenkaan suostunut polttamaan, vaikka muutaman vuoden ajan sitäkin tuli poltettua yläasteella. Onnekseen kuitenkin pääsi eroon siitä, vvaikkakin se vaati paljon fyysistä kontaktia, sekä jonkin muun koukuttavan tuotteen käytön aloittamisen, nimittäin nuuskan. Välillä tuntui, että se oli liiankin yleistä jääkiekon parissa, mutta vähät siitä. Mieluummin nuuska, kuin tupakka, vaikka molemmissa oli toistaan pahemmat haitat. Kuullessaan kysymyksen Beaun huulten välistä, ei hän ehtinyt edes tajuamaan sitä ennen miehen lähtöä pois. Tai, no tupakalle. Käytännössä silti pois. ''Oli ihan mahtavaa puhua, nähdään taas'', kohteliaasti Tiihonen hymyili, irtaantuen baaritiskistä, horjahtaen hieman eteenpäin, mutta päässen lopulta liikkeelle ilman suurempia ongelmia. Hän pujotteli ihmisten välistä, ja yritti todella pysyä vanhemman miehen perässä, vaikka käytännössä se oli aivan liian haastavaa. Onnekseen kuitenkin hän pääsi narikan kautta hakemaan hupparinsa, sekä poistumaan terassille Beaun perässä. Pukiessaan joukkueensa - ei siis maajoukkueen, vaan tepsin - hupparia ylleen, veti hän huulilleen hymyn, joka oli oikeastaan tarkoitettu kaikille, jotka sen nyt sattuivat näkemään. Tosin niitä ihmisiä ei ollut montaa, joka oli surullista. Jooa piti hymystään, ja halusi mieluusti esitellä sitä muille - varsinkin humalassa. Silloin hän halusi kylläkin tehdä paljon kaikkea, mitä selvinpäin ei tulisi mieleenkään. ''Ai, ai, tupakka ei tee hyvää urheilijalle'', Jooa virnisti istuutuen hieman viileälle terassituolille, pitäen silmänsä vanhemmassa.  |
|
|
|
Post by sini on Dec 27, 2015 23:03:16 GMT
Natalie puree hellästi alahuultaan, yrittäen vain pitää malttinsa mahdollisimman hyvin. Tosissaankaan hän ei halunnut minkäänlaista skandaalia aikaiseksi, jonka takia yrittikin olla ryhtymättä minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin, joka tarkoitti mahdollisen tappelun aloittamista. Katsettaan hän ei edes viennyt Esmeeseen, sillä mitä luultavammin toisen naamakin ärsytti naista jo aivan liikaa. Kaikeksi onneksi hän ei ollut ehtinyt juoda itseään vielä humalaan, joka edesauttoi tilannetta, sillä muuten mitä luultavammin katastrofin ainekset olisivat olleet jo kasassa.
"Niin no, en nyt tiedä, kuinka paljon pelaajasta, joka ei saa minkäänlaisia tehopisteitä tai muutakaan, on hyötyä", tummaverikkö mumisee, purren edelleen alahuultansa. Nainen tiesi, että sanavalinta oli ollut huono, mutta ei enää alkanut korjailla aikaisempaa lausettaan. Olihan naisella ihan hyvin nollapelejä takana, mutta monesti hän oli sen yhden maalin päästänyt sisään. Harvemmin yhtä enemmän, mihin hän oli tyytyväinen. Sitä paitsi kahdesta ylöspäin, kun maaleja alkoi kertyä, yleensä nainen päätyi raivoamaan jäällä, jolloin useimmiten maila sai kovaa kyytiä ja joskus myös muut pelaajat.
Tummaverikkö käänsi katseensa sitten sivulle, kuullessaan jonkun sanovan Esmeen nimen. Ääni kuulosti jokseenkin tutulta, jonka takia hän halusi nähdä miehen, joka Esmeetä kyseli. Hieman nainen jopa järkyttyi, nähdessään Tylerin. Ennemmin sen takia, ettei toinen ollut Natalien nimeä sanonut ja toiseksi myös sen takia, että oli ymmärtänyt, ettei joukkueen pelaajat olleet suunnitelleet viihteelle lähtöä. Naisen teki mieli aloittaa jonkinnäköinen leikkipaini, sillä toinen ei ollut kertonut naiselle, että lähtisi baariin. Suoraan sanottuna hän ja Tyler olivat kuin paita ja perse. Useamman otteeseen nainen oli kamppaillutkin toisen kanssa jäällä kesken harjoitusten ja muutenkin sählännyt toisen kanssa vähän ties mitä, aiheuttaen jonkinnäköistä tuhoa silloin tällöin jossain. Olivathan he jo pidemmän aikaa tuntenut ja tutustuneet toisiinsa yhteisen lajin puolesta. Hauskaa oli se, että nainen oli päätynyt miehen maajoukkueen huoltotiimiin, jonka takia yhteistä aikaa oli myös nytkin.
"Kröhöm, huomasitko minut täällä? Jätkä, et mitenkään voi olla näkemättä minua, upeaa ja fantastista naista", Natalie päätyi heittämään miehelle, vieden oluttuoppinsa huulilleen, juoden siintä hieman. Aina heillä oli ollut jotain leikkimielistä vitsailua toistensa kanssa ja nainen varsinkin aina kiusoitteli miehen kanssa, auttaen tuon usein myös pinteestä. Varsinkin, jos toisen yhden illan juttu oli paljastunut illan myötä sekopääksi niin nainen tuli supersankarina tilanteeseen ja auttoi toisen pois siitä. Nyt nainen kuitenkin ihmetteli sitä, miten toinen tiesi Esmeen, sillä hän ei ollut koskaan kuullutkaan, että kaksikko tuntisi toisensa ja nainen kuitenkin tiesi paljon miehestä, sekä oli nähnyt toisen ystäviä. Kuitenkin hän yritti jonkinnäköisen hymyn huulillaan pitää, vaikka olikin ärsyyntynyt Esmeen paikallaolosta.
|
|
|
|
Post by paskarusina on Dec 27, 2015 23:36:30 GMT
Taylor katsoi Esmeetä ehkä jopa hieman järkyttyneenä. Ehkä olisi ollut vain parempi olla hiljaa ja antaa naisen olla. Esmee ei nimittäin varmaan hirveän iloinen olisi, kun huomaisi ex-poikaystävänsä olevan paikalla. Pitikö Tylee Esmeestä vielä? Piti, tottakai piti. Tyler ei vain tiedä, miten käsittelisi asiaa. Suhteesta Esmeen kanssa on turha enää unelmoidakkaan, eikä Tyler edes välttämättä haluaisi uusia suhdetta enää. Ei siitä tulisi mitään, sillä vieläkin aina kun Tyler näkee Esmeen, tulee hänellä se ilta mieleen kun hän petti naista. Tyler katui tekoaan ja oli pahoillaan Esmeetä kohtaan. Kaksikon eron jälkeen seuraavat pari päivää Tyler oli viettänyt itkien. Hän oli haukkunut itseään ja kironnut itsensä alimpaan helvettiin. Mies oli murtunut, todella murtunut vaikkei miehestä sitä uskoisikaan. Seguin pureskeli huultaan hermostuneesti kun yritti miettiä pitäisikö hänen sanoa jotain vai poistua paikalta. Miehen teki mieli pyytää anteeksi, muttei hän toisaalta halunnut alentua sellaiseen enää. Mennyt oli mennyttä, ei sitä voinut muuttaa millään tapaa. Ei Tyler halunnut olla säälittävä itkupilli joka haikailisi exänsä perään. Tummaverikkö paranteli hieman snäpärinsä asentoa ja tilasi itselleen vahvimman juoman mitä listasta löysi. Ruskeiden silmien katse kiersi taas naispuolisten baarimikkojen takapuolissa ja rintavarustuksissa. Tyytyväinen virne kiri Seguini kasvoille kun hän vastaanotti juomansa. Hetken harkittuaan mies veti syvään henkeä ja otti kunnon kulauksen juomasta. Tämä kyseinen juoma ei todellakaan ole lantringeilla pilattu. Se maistui pelkältä viinalta ja vielä vähän lisää viinalta - ja se nousi päähän. Tylerin oli myönnettävä, hänellä oli kamalan huono viinapää joten voi olla hyvinkin mahdollista, että tämän lasin juotuaan on miehen suunta kotia kohti - jos siinä vaiheessa edes muistaa missä asuu. Tyler oli juonut jo puolet lasillisesta ja olo oli huipussaan. Tyler notkui puolelta toiselle musiikin mukana silmäillen vähän väliä kauniita naisia tiskin toisella puolella. Mies käänsi katseensa Esmeeseen ja nauroi. "Mä..", Tyler aloitti raskaasti huokaisten. Hän yritti sanoa jotain järkevää Esmeelle, muttei saanut mitään muuta kuin epäselvää örvellystä aikaiseksi. "Ei, ei mitään", mies naurahti kiusaantuneesti ja otti hörpyn juomastaan. Hän nousi ylös baarijakkaralta ja hoiperteli paikoillaan naureskellen itsekseen. Seguin kohotti kulmiaan kuullessaan hänelle puhuttavan. "Natalie? Mitä sä täällä?", humalainen Tyler nauroi ja hoiperteli naisen luo halaten tuota tiukasti. "Tosi kiva ku oot täällä, mun oli ikävä sua ja sun typeriä juttuja", Tyler virnuili silmäillessään naista huonossa valaistuksessa päästä varpaisiin. "Voidaanko mennä muualle tästä? Erehyin puhumaa Esmeelle..", Tyler kuiski epäselvästi ja kikatti tyttömäisesti - niin kuin aina kännissä. Tummaverikkö joi juomansa loppuun ja nyki paitansa helmaa alemmas kun se meinasi nousta koko ajan. Attachments:
|
|
|
|
Post by pokemon on Dec 27, 2015 23:38:26 GMT
Esmee Yvonne Agatha Bellamy hymyilee Beaulle, joka ilmoittaa etsivänsä hänet vielä illemmalla. Nainen vain nyökkää toiselle vastaukseksi, mutta oli todella outoa, että häneltä pyydeltiin nimikirjoituksia. Ei tämä ensimmäinen kerta ollut, mutta silti se oli vain niin outoa - koska hänhän oli vain naisjoukkueen pelaaja. Mahdollisuudet miesten maajoukkueeseen olivat todella, todella huonot eikä näin pienikokoisena siellä varmaankaan edes mitenkään pärjättäisi. Taitojen perusteella Bellamy kuitenkin pitäisi joukkueeseen pääsyä aivan mahdollisena, mikä oli ehkä hieman liiankin itsevarmaa. Olivat yhdysvaltalaiset miehet kuitenkin aivan älyttömän hyviä, vastustajista puhumattakaan. Ehkä hänelle vain naurettaisiin, jos joskus tummaverikkö miehissä pelaisi. " Oletko sä nukkunut sielä kentällä vai etkö huomannut mun viimeistelevän sun taakse kaksi maalia? Tiedätkö kun niistä niitä tehopisteitä tulee, lapsikulta. " Esmee päätyy naurahtamaan, sanoen hyvinkin sarkastisesti viimeisimmän lauseensa. Hän kuitenkin vain päätyy pyörittelemään nappisilmiään - miksi toinen edes jatkoi tätä enää? Tummaverikkö oli aivan varma, että hän oli niskanpäällä ja vahvasti. Ehkä jatkuva pään aukominen alkoi vihdoin tuottaa tulosta, kun hän onnistui saamaan Nataliellekkin aina luun kurkkuun. Mutta ei toinenkaan mitenkään huonoja heitellyt - Bellamy vaan sattui saamaan sanat aina omaksi hyväkseen, keinoja kaihtamatta. Nainen oli asiassa kuin asiassa hyvin kilpailuhenkinen eikä antaisi Natalien voittaa tätäkään taistelua. Nainen ottaa kulauksen lonkerostaan, joka oli jo saatu puoliksi tyhjenemään. Sitä pyöriteltiin siinä hetken, odottaen Natalien jonkinlaista vastausta hänen sanoihinsa. Kuitenkin Esmee kuulee nimensä sanottavan, joka saa hänet hetkeksi katselemaan ympärilleen - tajuten kuitenkin sen tulevan vierestään, Tylerilta. Nappisilmät kääntyvät suoraan eteenpäin ja hän ottaa isomman kulauksen juomastaan. Miten helvetissä tämä voisi olla edes mahdollista? " Et jumalauta ole tosissasi.. Kaksi Kanadalaista kusipäätä. " Bellamy päätyy hymähtämään sarkastisesti, kun hautasi hetkeksi kasvonsa käsiinsä. Hän ei oikeastaan tiennyt edes mitä ajatteli. Tyleria ei oltu nähty kuukausiin, joka saa naisen nielaisemaan hieman hermostuneena. Ei hän todellakaan tiennyt miten reagoida asiaan, mutta onneksi Natalie selitti jotain omaansa jolloin tummaverikkö sai jonkinlaista aikaa miettiä. Tilanne oli täysi katastrofi ja Esmeen tekisi mieli vain nipistää itseään ja toivoa, että tämä oli unta.  |
|
|
|
Post by pokemon on Dec 27, 2015 23:39:57 GMT
// hei apua, muutanko tota loppua vai? o:
|
|
|
|
Post by paskarusina on Dec 27, 2015 23:54:00 GMT
// hei apua, muutanko tota loppua vai? o: // kyl tuo kelpaa ihan hyvin  |
|
|
|
Post by sini on Dec 28, 2015 0:07:37 GMT
/roolaan huomenna :-)
|
|
|
|
Post by wifix on Dec 28, 2015 1:10:31 GMT
beau dylan bennett - paransi huultensa väliin asetetun savukkeen asentoa, jonka jälkeen hieman tupakan päätä kämmenellään peittäen, vei hän sytkänsä palavan liekin lähemmäs tupakkaa. Yksi pieni imaisu, ja tuli otti pian paremman osuman savukkeeseen, saaden sen pään hehkumaan pieninä pisteinä. Sytkä laskettiin pian takaisin tummansinisten taskujensa uumeniin, sinisten silmien kääntyessä katsomaan paikalle tullutta suomalaispelaajaa. Mitään hän ei vielä päätynyt pojalle sanomaan, vaikka kehuja toista varten olisi vaikka muille jakaa - tämän sijaan, veti hän rauhallisesti keuhkonsa täyteen savua, nojautuen varovaisesti vasten terassin kosteaa kaidetta, vilkaisten baariin sisälle meneviä ihmisiä. Tupakkaansa pitelevä käsi puolestaan oltiin laskettu nojaamaan vasten terassia. "Eikä nuuska ikenille", Bennett virnisti pienoisesti, katseen palautuessa nopeasti takaisin vain parin metrin päässä olevaan mieshenkilöön, päästellen puheensa lomassa savuja ulos keuhkoistaan. Tottahan tuo oli, nuuska oli ikenille hyvinkin pahasti haitaksi, ja tämä olikin yksi ainoista syistä, miksi hän itse ei siihen ollut ryhtynyt, vaan pysynyt tupakan kannalla. Hampaat olivat miehelle hyvinkin tärkeät, ja olivat oikeastaan olleet hänen riesanaan jo pienestä pitäen. Ensin raudat, sitten oikomishoitoja, valkaisuja, viisaudenhampaan poistoa, tekohammasta tekohampaan perään menetettyään etuhampaitaan peleissä. Kaikki tuo, vain typerän hammaskaluston vuoksi, ja nyt kun se viimeinkin oltiin saatu kiitettävän näköiseksi, ei hän suostuisi pilaamaan ikeniään typerien nuuskapussien vuoksi. Mutta sitten taas nouseekin esille kysymys, mistä mies edes tiesi toisen nuuskankäytön - vaikkakin olisihan se ollut aivan arvattavissakin, sanotaanko nyt vain että Beau oli päätynyt tekemään hieman taustatutkimusta suomalaisista pelaajista, tai itseasiassa vain niistä jotka oikeasti herraa kiinnostivat. Ja Jooa oli heistä yksi, ja ilman erästä toista miestä, olisi hän myös ainoa. "Meidän pitäisi pelata joskus, ihan vain kahdestaan", Beau totesi tyynen rauhallisesti, ikään kuin iskien haasteen tiskille, ja palautti sitten tupakkansa takaisin huulilleen. Jälleen kerran kuulemansa mukaan niin tappavaa ja myrkyllistä savua vedettiin keuhkoihin, silmien sulkeutuessa hetkellisesti pelkästään tuon ihanan tunteen takia, jonka jälkeen savut henkäistiin pilvenä ulos, katsoen kuinka ne katosivat pian tuulen mukana taivaalle. Hän todella halusi päästä pelaamaan pojan kanssa, ihan muutenkin kuin vain ammatti-mielessä. Hän halusi pitää hauskaa, ja mahdollisesti myös tutustua toiseen paremmin.  
|
|
|
|
Post by nea on Dec 28, 2015 1:41:42 GMT
Hieman hämmentyneenä toisen lausahduksesta Jooa kuitenkin virnisti sanomatta sanaakaan. Hän ei todellakaan tiennyt miten toinen tiesi Jooan pienoisesta addiktiosta, mutta ei sillä tainnut edes väliä ollut. Kai Beau oli nähnyt hänet jossain pelin jälkeen sullomassa pussia huuleensa, kai. Mitään muutakaan fiksua syytä hänen mieleensä ei kantautunut, ei juuri nyt ainakaan. Ehkä selvänä olisi mies vetänyt ties mitä omia johtopäätöksiä, mutta nyt oli liian alkoholin - sekä tuonyhdysvaltalaisen pelaajan vallassa. Sinisilmä tapitti toisen huulten väliin ajautuvaa tupakkaa, sekä keuhkoista sen jälkeen ulos tulevaa savua palauttaen mieleensä muutamankin pienoisen muiston yläasteelta, kun he kaveriporukalla istuskelivat pokerina välitunnilla keskellä pihaa, ja polttivat tupakkaa. Tästä tosin ei seurannut yhtään mitään hyvää, vaan jokainen heistä sai kaksi tuntia jälki-istuntoa. Tunnin opettajan vastustamisesta, ja tunnin koulun sääntöjen rikkomisesta. Toisella kertaa samalla porukalla onnistuivat he haalimaan kolme tuntia istumista pienoisella tempulla. Talvella, kun heidän välituntinsa oli poikkeuksellisesti kolmekymmentä minuuttia, varmistivat he jätkäporukalla, että välituntia valvova opettaja huomasi heidät, ja juoksivat pois koulun alueelta, saaden siitä tunnin istumista. Kolmekymmentä minuuttia samaisella kerralla tuli tupakasta, toinen kolmekymmentä alkoholista ja vielä tunti siihen päälle opettajan vastustamisesta. Eivätkä he tehneet muuta, kuin kieltäytyivät kertomasta oikeat nimensä, sekä luokkansa. Siinä se. Pieniä jäyniä opettajalle, sekä hyviä muistoja yläasteelta, mitä muutakaan pojat sillä takaa hakivat. ''Pienii vikoi'', kohautti hän olkiaan, kommentoiden vihdoin ja viimein nuuskajuttua. ''Ai että ihan kahestaan? Ootko varma, että uskallat? Oon kuitenki kova tappelemaan, ja voit itekki saada aika nopeesti päähäs'', virnisti sinisilmä itsevarmana. Itsevarma hän olikin. Aina. Valmentaja oli senkin opettanut herralle jo tämän ollessa kahdeksan. Heille opetettiin tosin itsevarmuutta jääkiekon - ja kaiken muunkin suhteen jo ensimmäisessä joukkueessa, joka sattui olemaan jokin aloitusjoukkue muutaman vuoden ikäisille lapsille, jotka olivat tavalla tai toisella kiinnostuneita jääkiekosta. Osittain pakosta, ja osittain omasta tahdostaan Jooa aikoinaan siihen liittyi - ja onneksi liittyikin, kun se on tuonut mukanaan hemmetisti hyviä muistoja, uusia ystäviä, mustia silmiä, murtuneita luita, paikoiltaan pois luisuvia välilevyjä, pois sijoiltaan iskeytyneitä olkapäivä, sekä vaurioituneita polvia. Unohtamatta rikkoutuneita etuhampaita. Tai, no hammasta. Hänellä oli vain ja ainoastaan yksi tekohammas, ja onnekseen vain ja ainoastaan se yksi. Se oli ihan tarpeeksi, ja liikaakin. Ei kahdeksantoista vuotiaalla tarvinnut tekohampaita olla. ''Tai sitten voi tapatuu jotain aivan muuta, ja unohdetaan pelaaminen ihan kokonaan.'' Ai miten niin itsevarmuutta ei voinut olla liikaa? Nimittäin kyllä, kyllä voi. Ehkä olisi ollut vain parempi jättää kommentti päänsä sisään.  |
|
|
|
Post by wifix on Dec 28, 2015 2:15:22 GMT
beau daniel bennett - joli nyt siirtänyt hetkellisesti katseensa edessään aukeaviin maisemiin alahuultaan purren. Tai noh, maisemiin ja maisemiin, tarkemmin sanottuna Suomen lipuilla koristeltuun Helsingin keskustaan, jossa jokainen näytti kannustavansa kotimaataan aina viimeiseen asti. Suloista sinänsä, mutta loppupeleissä eipä tuo ollut mikään ihmekkään. Mitä herra nyt omien peliensä lisäksi oli MM-kisoja katsellut, oli jokaisena vuonna Suomi sijoittunut hyvin, ja usein päässyt jopa kärkikolmikkoon, unohtamatta tietenkään paria voittoa jotka kyseinen maa oli itselleen kerännyt. Hienoahan se oli, ja varmasti vielä hienompaa kun kyseessä oli näinkin pieni maa. Amerikassa ei voitto merkannutkaan niin paljoa, kaikki kun tuntuivat tietävän Yhdysvalloista tulleet joukkueet liiankin hyvin. Suomi sitten, se olikin asia ihan erikseen. "Ala selitä, et sinä minua millään voittaisi", Bennett tokaisi silmiään pyöräyttäen, luoden pienen virneen sitten tuon hetkiselle seurailaiselleen, irroittautuen samanaikaisesti terassin kaiteesta, joka oli ehtinyt jo kastella miehen tuulitakin juuri pestyn pinnan. Savuke puolestaan pysyi tiukasti herran etu- ja keskisormen välissä, hehkuvan pään palaessa kaikessa rauhassa. Hän olikin jo valmiina kohoittamaan tupakkansa takaisin huulilleen vetäistäkseen uudet sauhut, kunnes pojan viimeisin kommentti kantautui hänen korviinsa, eikä hän juuri tuolla hetkellä voinutkaan tehdä muuta kuin vain virnistellä toisen itsevarmuudelle. Se oli suloista, ehkä jopa liiankin, mutta myönnettäköön että ehdotus oli varsinkin mielyttävä. Juurikaan miesten perään ei Bennett loppupeleissä ollut, mutta pari pientä seikkailua on uransa aikana ehtinyt tapahtumaan samaa sukupuolta edustavien kanssa - ja tuolloin kaikki tuntui huomattavasti luonnollisemmalta kuin naisten kanssa, joten mikä pidättelisi häntä nytkään. "Tai sitten vain suoraa hypätään tuohon viimeisimpään kohtaan", Beau sanoi nyt jo rauhallisempaan äänensävyyn, purren alahuultaan varovaisesti virnistyksensä lomassa, askeltaen katse toisen silmiin kiinnitettynä lähemmäs tätä. Jättäen kaksikon välille vain vajaan puolen metrin kokoisen raon, painoi hän varovaisesti puoliksi poltetun saavukkeen tyhjään tuhkakuppiin, virnisteän sitten sinisilmäiselle nuorukaiselle, ikään kuin odoitellen olisiko toisella enää sanottavaa - vai voisivatko he vain suoraan lähteä baarista ja tehdä mitä ikinä nyt tekisivätkään. 
|
|
|
|
Post by sini on Dec 28, 2015 12:17:24 GMT
Natalie piti katseensa miehessä, joka myös Kanadan maajoukkueessa pelasi. Hellä hymy pysytteli naisen huulilla, kun toinen viimeinkin huomasi hänet ja siirtyi hänen luokseen, jolloin nainen kietoi kätensä toisen ympärille. Samalla myöskin naisen huulilla ollut hymy päätyi levenemään. Olihan se mukavaa, että joku naisen ystävä saapui paikalle, jotta hänen ei tosissaankaan tarvinut viettää aikaa kahden kesken Esmeen kanssa, joka selkeästikkin kävi hänen hermoilleen ja pahasti. Tämän takia nainen ei edes enää vastannut naiselle mitään vaan päätyi keskittymään vain Tyleriin, hyvään ystäväänsä.
"Lähdin kuule viihteelle, kun hotellilla oli niin tylsää. Sitä paitsi minun pitäisi kysyä samaa sinulta, luulin, ettei kukaan ollut lähdössä baariin?", tummaverikkö vastaa miehelle, päästäen kevyen naurahduksen sen jälkeen ilmoille.
"Kuule, älä välitä, minäkin erehdyin puhumaan hänelle", Natalie kertoo sitten miehelle, välittämättä siintä, kuulisiko toinen sitä vai ei. Eipä kaksikolla mitkään lämpimät välit olleet, joten ei nainen väkisin yrittänyt olla kohtelias. Katseensa hän piti edessä olevassa miehessä, joka oli jo pahemmassa kunnossa kuin nainen ja sitä hän myös ihmetteli. Tosin Tylerin tuntiessa hänen ei edes pitäisi ihmetellä, sillä toinen yllätti aina. Hiuksiaan nainen päätyi hieman pöyhimään vapaalla kädellään, vieden toisella kädellä lasinsa huulilleen, juoden loput lasin pohjalla olevista nesteistä. Tämän jälkeen hän vei lasinsa takaisin tiskille, päätyen sen jälkeen takaisin ystävänsä eteen, pitäen vapaana olevat kätensä kylkien vieressä.
"Miten ihmeessä olet juonut itsesi jo tuohon kuntoon?", nainen päätyi kysymään, pitäen katseensa hieman pidemmän miehen kasvoissa sitten. Dubé päätyi tarttumaan molemmista käsistä kiinni, lähtien kävelemään sitten kauemmin Esmeestä, olettaen miehen seuraavan häntä.
|
|
|
|
Post by nea on Dec 28, 2015 13:06:22 GMT
''Totta, mut aina vois ainakin yrittää voittaa'', Jooa virnisti tapittaen edelleen toista. Saattaisi olla, ettei Jooa ihan heti voittaisi tappelua suurikokoisemmalle herralle, tai, no pidemmälle, ei hän niinkään voimatasoista tiennyt, ehkä he olivat aikalailla samalla tasolla. Ehkä. Ei voinut tietää ilman testaamista. Ja, no jos totta puhuttaisiin, ei Jooa halunnut tapella toisen kanssa. Hän ei halunnut tapella Beaun kanssa, ei missään nimessä. Ennemminkin hän halusi tapittaa tuon kasvoja, sekä koko kroppaa. Ehkä eniten silmiä, jotka veivät aina Jooan huomion, silmiä, joista mies oli puhunut pitkään ties kelle, ja välillä varmaan unissaankin. Nyt tosin kyseessä ei ollut vain silmienväri, vaan kokonaisuus. Kaikki ne yksityiskohdat tuon kasvoilla, kaikki ne hyvin treenatut lihakset, joita mies halusi koskettaa. Vaikka se kuulosti erittäin väärältä, ei hän välittänyt. Ei hän jaksanut välittää. Vaikka tulisi lukemaan huomenna paikallisista juorulehdistä erilaisia tarinoita mitä Beaun ja hänen välillään olisi, ei se kiinnostanut. Hän tiesi myös kuulevansa valituksia valmentajaltaan liian läheisestä tunnelmasta vastustajan kanssa, ei sekään jaksanut kiinnosta. Nyt kiinnostuksen vei Beau, joka oli suunnilleen puolen metrin päässä, ja tapitti sinisilmää pieni virne huulillaan. Kun toinen ehdotti siirtymistä suoraan jälkimmäiseen vaihtoehtoon, nousi virne myös Jooan huulille, kun tämä nousi ylös penkiltä, tarttuen noin vain kiinni pidemmän herran kädestä. ''Mennään sitte'', virnisti tämä tapittaen vielä hetken pidempää herraa, jotta he voisivat poistua paikalta ja lukea seuraavana aamuna tästä sosiaalisessa mediassa. ''Mä voin kääntää sulle sitte huomenna paikallisten juorulehtien muka uutisia, joissa kerrotaan, kuinka ollaan parisuhteessa, tai ehkä meillä on jokin salasuhde, parhaimmassa tapauksessa seksisuhde'', sinisilmä kohautti olkiaan, puhuen totiseen äänensävyyn. Totisen äänensävyn kuitenkin pilasi naurahdus, joka karkasi hänen huultensa välistä miettiessään niitä uutisia ihan tosissaan. Ne otsikot, joita media tästä keksisikään, pyörivät satunnaisessa järjestyksessä Jooan päässä, eikä hän vain voinut pitää sitä leveää hymyä poissa huuliltaan. xx täst tuli nii kakka, en kestä  (  |
|
|
|
Post by paskarusina on Dec 28, 2015 16:57:06 GMT
Natalie piti katseensa miehessä, joka myös Kanadan maajoukkueessa pelasi. Hellä hymy pysytteli naisen huulilla, kun toinen viimeinkin huomasi hänet ja siirtyi hänen luokseen, jolloin nainen kietoi kätensä toisen ympärille. Samalla myöskin naisen huulilla ollut hymy päätyi levenemään. Olihan se mukavaa, että joku naisen ystävä saapui paikalle, jotta hänen ei tosissaankaan tarvinut viettää aikaa kahden kesken Esmeen kanssa, joka selkeästikkin kävi hänen hermoilleen ja pahasti. Tämän takia nainen ei edes enää vastannut naiselle mitään vaan päätyi keskittymään vain Tyleriin, hyvään ystäväänsä.
"Lähdin kuule viihteelle, kun hotellilla oli niin tylsää. Sitä paitsi minun pitäisi kysyä samaa sinulta, luulin, ettei kukaan ollut lähdössä baariin?", tummaverikkö vastaa miehelle, päästäen kevyen naurahduksen sen jälkeen ilmoille.
"Kuule, älä välitä, minäkin erehdyin puhumaan hänelle", Natalie kertoo sitten miehelle, välittämättä siintä, kuulisiko toinen sitä vai ei. Eipä kaksikolla mitkään lämpimät välit olleet, joten ei nainen väkisin yrittänyt olla kohtelias. Katseensa hän piti edessä olevassa miehessä, joka oli jo pahemmassa kunnossa kuin nainen ja sitä hän myös ihmetteli. Tosin Tylerin tuntiessa hänen ei edes pitäisi ihmetellä, sillä toinen yllätti aina. Hiuksiaan nainen päätyi hieman pöyhimään vapaalla kädellään, vieden toisella kädellä lasinsa huulilleen, juoden loput lasin pohjalla olevista nesteistä. Tämän jälkeen hän vei lasinsa takaisin tiskille, päätyen sen jälkeen takaisin ystävänsä eteen, pitäen vapaana olevat kätensä kylkien vieressä.
"Miten ihmeessä olet juonut itsesi jo tuohon kuntoon?", nainen päätyi kysymään, pitäen katseensa hieman pidemmän miehen kasvoissa sitten. Dubé päätyi tarttumaan molemmista käsistä kiinni, lähtien kävelemään sitten kauemmin Esmeestä, olettaen miehen seuraavan häntä.
"Miksen muka olis lähteny baarii kerranki ku on aikaa? Lähin toivottomasti ettimää seuraa sänkyy mut eihä tästä mitään tuu..", Taylor mutisi ja nauroi. Hän ei halunnut lähteä täältä yksin, juuri seuran etsimisen takia hän oli tullut tänne. "Onko muka jollain tapaa laitonta että oon täällä?", Taylor virnisti ja huojui puolelta toiselle nauraen itsekseen. Mies nosti lippiksen päästään, pörrötti hiuksiaan ja asetti lippiksen takaisin päähänsä. Taylorin päähän sattui ja hän oli satavarma, että huone pyöri. Ehkä olisi vain parempi, että Taylor lähtisi kotiin vaikka yksin joutuisikin menemään. Mies ei ole tottunut olemaan yksin, hän on aina hakeutunut jonkun tai joidenkin seuraan. Seguin naureskeli ja pudisteli päätään yrittäen tällä tavoin saada päänsärkyä pois. "En mä oikein tiedä.. Mullahan on nimittäin mahtava viinapää! Sun jos jonku pitäis se tietää", Tyler virnuili. Hän oli monesti ollut juomassa Natalien kanssa ja nainen varmasti tiesi ettei Tylerin viinapäällä kovin pitkälle iltaa päässyt. Tummaverikkö nauroi ja seurasi naista syrjempään. Tyler kompuroi ja otti tukea seinästä lopulta nojaten siihen. "Mua panettaa..", Tyler joka käyttäytyi kännissä kuin kolmevuotias totesi. Hän mutristeli huuliaan ja silmäili ympäristöään ruskeilla silmillään. Tyler oli kännissä, eikä kyseessä tosiaankaan ollut mikään pikku hiprakka. //apua miten tönkkö Attachments:
|
|
|
|
Post by wifix on Dec 29, 2015 1:02:25 GMT
beau daniel bennett - pystyi vain tuntemaan, kuinka virne hänen huulillaan kasvoi kasvamistaan, tuntiessaan huomattavasti nuoremman pojan otteen kädessään. Vielä nopea vilkaisu toista päästä varpaisiin, ja oli hän täysin mukana menossa. Hän ei oikeastaan pitkään aikaan ole ollut minkäänlaisissa läheisissä tunnelmissa miespuolisten henkilöiden kanssa, viimeksi pari vuotta sitten erottuaan hetken kestäneestä suhteesta viimeisimmän poikaystävänsä kanssa. Tuon jälkeen onkin herra sitten pysynyt täysin naisten kannalla, mutta tuskimpa pieni hyppy meinneisyyteen mitään pilaisi. Ja sitäpaitsi, Jooa sattui omistamaan mitä parhaimman vartalon, eikä kaksikolla loppupeleissä ollut edes kauhean paljoa kokoeroa, ottaessa huomioon viiden vuoden ikäeron. "Helvetti sä olet hyvän näköinen", oli kaikki, mitä Bennett päätyi toiselle vastaamaan, seuraillessaan tarkasti kuinka nuorempi mies selitteli seuraavan päivän otsikoista. Jos aivan rehellisiä oltiin, ei häntä kiinnostaneet otsikot. Ne olivat aina pelkkää kusetusta, ja silloin harvoin kun ne olivat totta, eivät ne edes olleet millään tapaa pahoja. Oikeasti, kuka nyt häpeäisi myöntää viettäneensä yön Jooa Tiihosen kanssa. Ei kukaan. Päin vastoin, se olisi pelkkä unelmien täyttymys ainakin miehelle itselleen, ja niin väärältä kuin tuo kuulostikin, sanotaanko nyt vaikka niin, että jokaisella on mieltymyksensä sekä fetissinsä, ja näillä näkymin saattoi Jooa olla Beaun. "Mihin mennään?" Beau kysyi alahuultaan purren, vetäistessään nuoremman pelaajan mukaan pois puiselta, suhteellisen vanhalta terassilta. Hän ei itse juurikaan tiennyt mitään Helsingin nähtävyyksiä, eikä edes hotelleja taikka katuja, joten miehen oli yksin hyvinkin vaikea suunnistaa tuolla väkijoukon keskellä. Ei hän edes tiennyt mihin he menisivät. Siirtyisivätkö he puheiden mukaan jäähallille, vai olisiko lyhyemmällä herralla mahdollisesti joku parempi ehdotus, joka kyllä voisi olla tarpeen. Tosin, eipä jäähaallissakaan mitään vikaa ollut, sehän oli suoraan sanoen yksi hänen lempi paikoistaan, ja yhdessä kotipaikkakuntansa jäähalleista oli hän jopa tavannut parikin entistä seurustelukumppaniaan, joten pahoja muistoja paikoista ei juurikaan ole - pelien ohessa tapahtuneet onnettomuudet poislukien. 
|
|
|
|
Post by nea on Dec 29, 2015 1:39:51 GMT
Jooa ei voinut piilotella huulilleen noussutta virnettä kuullessaan kohteliasuuden vanhemman herran huulten välistä. Pitkään aikaan mies ei ole kuullut ulkonäöstään yhtään mitään kommentteja, ellei nyt lasketa jäähallilla ystävien kesken heitettyjä 'helvetti että olet ruma, ja haiset paskalle' - kommentteja pelien jälkeen, ja oikeastaan pelejä ennen, ja, no, niiden aikanakin. He heittivät aina niin paljon kaikkea keskenään, eikä nyt välttämättä maajoukkueen kanssa, mutta tepsin kanssa sitäkin enemmän. Maajoukkuelaisten kanssa Jooa ei ollut vielä niin hyvissä väleissä, että voisi heitellä sellaisia kommentteja, kuin tepsin pelaajien kanssa, eikä hän myöskään osannut näiltä - aikuisilta - miehiltä odottaa sellaisi kommentteja. Tepsissä, ja juurikin hänen kanssa samassa sarjassa pelaavat olivat ihan kakaroita vielä, Jooa mukaanlukien, ja heiltä osasikin odottaa mitä kummallisempia kommentteja, varsinkin pukuhuoneessa pelien jälkeen, kun jokaista hieman väsytti pitkä ottelu, ja painoi maahan joko häviö, tai vaihtoehtoisesti voitto nosti fiilistä kattoon. ''Puhut kai itsestäsi?'' viittasi Jooa ulkonäkö kommenttiin, hymyillen erittäin leveästi. Leveämmin vain tajutessaan, että oli ihan oikeasti lähdössä Beau Bennettin kanssa johonkin. Mihin ikinä kaksikko oli menossakaan. Jooalla ei ollut mitään käsitystä siitä, ja tuskimpa oli Beaullakaan. Luultavasti vielä vähemmän, kuin Jooalla. Nuorempi sentään asui kyseisessä maassa, mutta parisataa kilometriä kauempana tätä kyseistä kaupunkia. Ei ehkä ihan kahtasataa, joitain kymmeniä kilometrejä vajaan. Mutta kuitenkin. ''Ei ainakaan mun luokse, asun Turussa, reilu parinsadan kilsan päässä'', sinisilmä kohautti rennosti olkiaan, vieden katseensa pidempään herraan. ''Ehkä hotellille, ehkä hallille, voit vanhempana ja selvempänä päättää'', tämä lisäsi puristaen vain kovempaa toisen kättä varmistan sen, ettei tuo missään nimessä irtaantuisi otteesta.  |
|
(
