lukioroolipeli siniltä

juliana vois himmailla jasmeenin seurassa?

ATLAS WOLFF istuu huoneensa ikkunalaudalla ja katselee alas vähän matkan päässä tien toisella puolella sijaitsevaan puistoon, missä näyttäisi olevan meneillään jonkin näköiset pippalot. Hän muistelee kuulleensa jääkiekkojoukkueen menestyksekkäästä pelistä ja olettaa, että alhaalta kuuluva musiikki ja biletys liittyy siihen. Huokaisten tummanruskea tukkainen poika avaa kirjansa ja paneutuu siihen uudelleen. Atlas ei oikein koskaan ole perustanut suurista bileistä. Jostain syystä hän tuntui aina päätyvän seinäruusuksi. Ei siksi, että hän olisi jotenkin ujo. Miehen puolikas ei vain ikinä keksinyt mitään mielekästä sanottavaa. Koulussakin Atlas jäi väistämättä lätkäjätkien ja futareiden varjoon. Viime vuonna Atlas oli yrittänyt kuulua joukkoon ja haki lätkäjoukkueeseen. Hän oli jopa päässyt sisään, mutta huomasi olevansa paljon muita huonompi ja lopetti ennen joululomia. Loppujen lopuksi hän vain tyytyi osaansa klikittömänä ja luokan nuorimpana. Lätkän sijaan seitsemäntoista vuotias on keskittänyt ajatuksensa opiskeluun ja tästä hyvästä saanut nörtin leiman.

ALASKA WOLFF istuu itsekseen puiston penkillä kädessään kaljatölkki. Hän katselee lätkäjoukkueen biletystä ja tarkkailee ihmisten käyttäytymistä. Lukiobileet vaikuttavat hänestä aivan eläintarhan elämöimiseltä. Meteliä, hervotonta heilumista, mitä nuo kutsuivat tanssimiseksi, ja draamaa yllin kyllin. Kuusitoista vuotias brunette ei oikeastaan ole aivan varma miksi oli edes tullut. Ei häntä kukaan huomaisi kuitenkaan. Lukiossa kaikki kun saivat huomiota tietyn arvoasteikon mukaan ja Alaska sattui olemaan arvoasteikon alapäässä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat harvoin huomiota muutenkaan, mutta vielä vähemmän jos ei kuulunut huutosakkiin tai ollut "nukkejen" suosiossa. 
"Tietysti, jo saisi iskettyä kuuman futarin tai lätkäjätkä..." Alaska miettii ja ottaa hörpyn kaljastaan. Hän nojautuu taaksepäin penkin selkänojaan ja siirtää osion hiuksiaan korvan taakse.

         

ian holden wesley - käveli rauhallisin askelin pitkin puiston vihreää nurmea, puristaen toisessa kädessään rennosti puolityhjää, lasista kaljapulloa. Miehen katse puolestaan kierteli pitkin puistossa olevia ihmisiä, yrittäen parhaansa mukaisesti etsiä itselleen seuraa - seuraa, jossa ei pääsisi aiheuttamaan tappeluita. Herra oli hyvinkin tunnettu koulussa tappeluidensa vuoksi, toista luokka-astetta käyvä kun aloitti aina riitoja kenen tahansa kanssa, oli kyseessä sitten vanhempi taikka nuorempi henkilö. Suurin syy riidoille oli usein humoristiseen tapaan heitetyt vitsit herran suuntautumisesta, mutta oli asia vitsillä tai ei, otettiin se huonon menneisyytensä vuoksi vihamielin vastaan, jonka myötä lähes aina nyrkkejä alkoi heilumaan puolelta toisin, aina siihen asti kunnes opettaja taikka joku muu ilmaantui paikalle lopettelemaan tappelua. Wesleylla oli tällä hetkellä jopa pari ihmistä, kenen kanssa tuli lähes päivittäin pientä riitaa, ja pari heistä oli jopa hänen omassa joukkueessaan - onnekseen harjoituksissa pääsi telomaan ihmisiä kampittamalla taikka pukkaamalla heitä vasten laitoja, jonka valmentaja useimmin otti vain kovaksi peli-innoksi, tahallisten tekojen sijaan. 

Pieni, turhautunut huokaisu livahti Ianin huulilta, vapaan käden kohotessa hänen hiuksiinsa. Vasen käsi kulkeutui rauhallisesti suklaanruskeiden hiuksien lävitse aina takaraivolle asti, josta se sitten valahti hieraisemaan ottelun jälkeen kipeäksi jäänyttä niskaa - liittynee sekin kai pariin kampitukseen, joita mies oli saanut kokea ottelun aikana. Katse oli tällä välin kiertänyt puiston ympäri jo pariinkin otteeseen, jonka myötä mies päätyi nojaamaan hetkellisesti puiston keskellä kulkevan polun varrella olevaa puuta vasten, laskien katseensa hetkeksi maahan. Ketään mielenkiintoista seuraa ei hän ollut katseeseensa saanut, ja parin "vihamiehensä" vuoksi, ei hän edes viitsinyt mennä keskustelemaan joukkuelaistensa luokse, joista suurin osa oli suuressa ringissä kauempana puistossa. Siellä, mistä Wesley oli vasta hetki sitten lähtenyt, kuullessaan jälleen kerran yhden ei-niin-mukavan kommentin itsestään. Riitelemisen sijaan, oli hän vain päättänyt liueta paikalta - ennen tappelua, pitäisi ensin saada jonkin näköinen humalatila aikaiseksi.

Pullon lasinen suu vietiin varovasti huulille, kaataen hitaasti sisällä olevaa litkua kurkustaan alas. Miehen päässä ei juuri tuolla hetkellä liikkunut juuri mikään muu kuin mahdollinen riita, joka hetki sitten olisi voinut syntyä. Jos totta puhuttiin, ei hän juurikaan vitseistä, taikka muista kommenteista loukkaantunut, mutta oli ala-asteaikoinaan joutunut useisiin tappeluihin "kaapista" tulemisen jälkeen - ja nekin olivat usein hän, vastaan viisinkertainen määrä itseään suurempia poikia. Tosiaan, ei tarvinnut olla kovinkaan pitkä, ollakseen Wesleyta suurempi, herra kun kuului näihin astetta lyhyempien joukkoon. Tosin ala-asteen päätyttyä, pituutta oli tullut jonkin verran lisää, jonka myötä oli hän myös alkanut puolustamaan itseään. Joskus jopa turhankin rajusti.

Jasmeen antoi katseensa kietää lätkäpelaajissa, pitäen keveän hymyn huulillaan. Nopeasti käsieleellä hän tervehti vuoden vanhempaa veljeään, joka oli muiden pelaajien joukossa. Edelleen tummaverikkö jatkoi joukkuelaisten tarkkailua, yrittäen saalistaa katseellaan Zacharya. Kuitenkin hetken etsinnän jälkeen hän vei katseensa hyvään ystäväänsä, Julianaan. Kohteliaasti hän hymyili naiselle, istuen puistonpenkillä. Jalkansa hän oli ristinnyt toisen yli ja käsiään hän nojasi jalkoihinsa. Tiukassa otteessaan hän piti siideritölkkiä, josta oli lyhyessä ajassa ehtinyt juoda lähemmäs puolet.
‟Onneksi voin vedota Zacharyyn tämän asian suhteen‟, tummatukkainen nainen päätyi toteamaan, naurahtaen kuuluvasti lauseensa perään.

Kaksikko oli seurustellut vasta muutaman viikon, jonka takia huomiota suunnattiin toisiin todella paljon. Hellästi Jasmeen päätyi puremaan alahuultaan, pohtien miehensä mahdollista olinpaikkaa. Ehkä hän ei ollut vain huomannut, että toinen oli muidenkin pelaajien joukossa. Kuitenkin hän halusi nähdä miehen mahdollisimman nopeasti, vaikka mahdollisesti joutuisikin hylkäämään Julianan ainakin hetkeksi, ellei toinen tulis hänen mukaan Zacharyn luokse. Katseensa hän vei takaisin ystävätäreensä, pitäen huulillaan edelleen hellän hymyn. Kuitenkin nopeasti Jasmeen päätyi viemään katseensa armeijakuvioisiin farkkuihin ja mustiin Jeffrey Cambpellin korkokenkiin. Ei varmastikkaan ollut hyvä idea pukeutua korkokenkii, ei ainakaan, kun nainen olisi tyhjentänyt mustassa Adidaksen repussa olevat siideritölkkinsä. Myöhemmin nainen tosissaan katui kenkävalintaansa, mutta ehkä hän sitten pystyi tukeutumaan ystäviinsä, joista joku varmasti auttaisi naisen kotiin.

Jasmeen kaivoi puhelimensa taskustaan, etsien hänen ja Zacharyn keskustelun.‟Missä olet?‟, nainen kirjoittaa nopeasti, lähettäen viestin miesystävälleen. Tämän jälkeen hän laittoi puhelimensa takaisin taskuun, nostaen tölkin takaisin huulilleen.
‟Miten miesrintamalla?‟, tummaverikkö päätyi kysymään,  katsoen samalla ystäänsä. Minkäänlaista käsitystä hänellä ei naisen nykyisestä rakkauselämästä ollut, mutta silloin kun tämä oli Jamaelin kanssa seurustellut niin nainen tiesi tasan tarkkaan missä kaksikko meni.

/roolailen koht jamaelil :-)

zachary blake etheringon - piti kasvoillaan erittäin tyytyväistä virnettä. Hän - okei, he olivat voittaneet jääkiekossa erittäin pahan vastuksen vihdoin ja viimein, pitkän odotuksen jälkeen. Ja heillä hän tarkoitti lukion jääkiekkojoukkuetta, jota voi suunnilleen kutsua toiseksi, suureksi perheekseen. Kun taas jäähallia toiseksi, viileäksi kodiksi, jossa juttu luisti aina. Varsinkin hänellä ja veljellään, jotka tulivat - onneksi - hyvin juttuun. Se oli kaikille mukavampaa, kun kaksoset tulivat toimeen. Olisi surullista, jos eivät tulisi, vaan riitelisivät keskenään aivan jatkuvasti. Olisihan se raskasta kuunneltavaa, kun olivat täysin toistensa vastakohtia ja suunnilleen tiesivät aina, mitä toinen oli sanomassa.

Muutamaa minuuttia vanhempi Etheringon nojaili veljeensä, ja osoitti pois lähtenyttä miestä, Iania, joka ei näyttänyt kovin tyytyväiseltä. ''Mä en ymmärrä, mikä vittu näitä vaivaa, ku pitää ilkkuu Ianille, mut ei kuitenkaan kenellekään muulle'', Zach sanahti tarkoituksella normaalia kovempaan äänensävyyn, pyöräyttäen sinisiä silmiään muutamaan otteeseen ympäri. Jos hän olisi veljensä asemassa, varmaan juoksisi nuoremman luokse ja kietoisi kätensä hänen ympärilleen. Tai, itseasiassa mikä esti häntä tekemästä niin? He olivat täsmälleen samanpituisia, samanpainoisia, samannäköisiä. He olivat samankuuloisia, sekä samanlaisia luonteiltaan. Heissä oli vain yksi juttu, josta heidät erotti. Zachary seurusteli naisen kanssa, Zaiden miehen. Tosin se ei poistanut mahdollisuutta heidän olleen saman seksuaalisen suuntautumisen edustajia. Sillä he olivat. Edes heidän vanhempansa eivät erottaneet identtisiä kaksosia toisistaan, joka oli jo jokseen säälittävää. Tai ei välttämättä säälittävää, ehkä ennemminkin surullista, että edes omat vanhemmat eivät erottaneet lapsiaan toisistaan, vaikka kyseessä nyt olikin identtiset kaksoset.

''Jos sä et mee Ianin luokse, ota sitä syleilyys ja kerro kaiken olevan kunnossa, mä teen sen, koska tuskimpa hän nyt erottaisi meitä, ainakaan toivottavasti, olisi tavallaan pelottavaa jos poikaystävän identtinen veli tulisi halailemaan'', selitti Zach pienessä humalatilassaan, virnistäen lopulta. Ja hän oli tosissaan. Hän menisi oikeasti tämän veljen poikaystävän luokse, halaisi häntä ja kertoisi kaiken olevan kunnossa, ellei tuo itse sitä tekisi. Eikä muuten olisi ensimmäinen kerta, kun Zach tekisi jotain Zaidenina - eikä viimeinenkään. Kaikki kävi paljon helpommin, kun he esittivät toisiaan. Esimerkiksi kokeissa, jos - ja kun Zach ei ymmärtänyt matikkaa, meni ja teki Zaiden tämän kokeen, kun taas vastineeksi Zach teki Zaidenin ranskankokeita. Eikä kukaan huomannut mitään. Välillä joku saattoi huomauttaa käsialan vaihdoksesta, muttei se ollut mitään suurta. Jokaisella kerralla he onnistuivat oikein mahtavilla selitystaidoillaan selittämään, mikä johti käsialan vaihdokseen.


zaiden bastian etheringon - tapitti, kuinka eräs uusi joukkuelainen katsoi vuorotellen häntä, ja veljeään Zachia. Tuo ei ilmeisesti ollut ennen nähnyt näitä veljeksiä vierekkäin, vaan ajatellut heitä olevan vaan yksi kappale. Ja voi että, kun olisikin. Se olisi helppoa kaikille muille, paitsi itse jätkille. He olivat erittäin tyytyväisiä siihen, että olivat identtisiä, sillä voivat tehdä niin paljon kaikkea, mitä 'ihan tavalliset kaksoset' eivät voi. Tuntiessaan veljensä käden ympärillään, puri hän hellästi huultaan, sivuuttaen kaikki ajatukset, ja keskittäen kuulonsa veljensä puoleen. ''Pistää oikeesti nii vihaks, et mun pikkusta kiusataan'', mutristi Zaid pikaisesti huuliaan, muuttaen sen mutristelun kuitenkin virneeksi nähdessään jälleen sen uuden joukkuelaisen ilmeen, kun he puhuivat. Jos mies olisi ollut hiemankin enemmän humalassa, olisi varmaan sanonutkin jotakin. Mutta kun ei ollut. Takana oli vain lasillinen kuohuvaa, sekä kaksi siideriä, jotka nyt ei valitettavasti vaikuta yhtään mihinkään. ''Hei, Zach, et sä voi mennä ja pöllii Ianii, se on mun, ja sitä paitsi sulla on se... Jasmeen?'' lausahti hän kysyvästi, purren huultaan, sillä tiesi saavansa päähänsä veljeltään, jollei muistanut tuon tyttöystävän nimeä oikein. Mutta puolustukseksi hän voisi kertoa, ettei Zach muistanut tämän poikaystävän nimeä ensimmäiseen kahteen kuukauteen. Ian oli Zachin mielessä aina 'se söpö brunette'. Ja söpö Ian olikin. Helvetin söpö.

''Turpa kiinni ja mene'', Zach tuhahti tönäissen veljensä pois ringistä. Manaten veljään alimpaan helvettiin, asteli hän kohti Iania, joka ei oikeasti vaikuttanut onnelliselta. Hän ei pitänyt siitä, kuinka poikaystävänsä ei näyttänyt onnelliselta. Ei todellakaan. Hän piti enemmän ihmisistä, jotka olivat onnellisia, josta syystä oli itsekin aika usein onnellinen. Tai jollei sisäisesti, niin piti ainakin yleensä hymyä huulillaan, jotta näyttäisi onnelliselta. ''Ian?'' asteli hän rutkasti lyhemmän miehen eteen, tarttuen kiinni tuon leuasta, nostaen miehen katseen itseensä. Välillä - okei jokaisena päivänä häntä suoraan sanottuna vitutti se, kuinka oli saanut isältään pitkät geenit. Hänen isänsä oli muutamaa senttiä vajaa kaksi metriä pitkä, kun taas tuon vanhin poika, identtisten kaksosten kahta vuotta vanhempi veli oli muutamaa senttiä yli kaksi metriä. Ja luojalle kiitos, ettei Zaiden ollut niin pitkä. Hän itse oli 'vain' satayhdeksänkymmentä, ja muutaman millin päälle. Eli huomattavasti pidempi muita. Ja siinä vaiheessa, kun hän astui jäälle, niin voi jumalauta, luistimet toivat vain enemmän pituutta, jolloin hän oli kirjaimellisesti muita päätä pidempi, ellei ollut jo ilman luistimia. ''En tykkää, kun oot täällä yksin'', koukisti mies polviaan, jotta tuli suunnilleen poikaystävänsä pituiseksi. Hän tapitti tarkkaavaisena, sinisillä silmillään Iania silmiin jääden odottamaan jotakin vastausta.


xx jos joku ei oo tuolt mun jostain aikasemmasta viestistä lukenu, ni zaid & zach on identtisii kaksosii, josta syystä vaan yks kuva, vaiks kaks roolausta c:
xx ja anteeks surkeet roolaukset, mut inspi on hukkateillä XDDD

roolailen huomenna :-)

sljsg toivottavasti ei