|
|
Post by wifix on Nov 23, 2015 19:50:10 GMT
claire marie houston - oli pöydän toisella puolen istuvaa kaksikkoa katsellessaan laskenut toisen kätensä pois pöydältä, ja laskenut sen mahdollisimman huomaamattomasti vierellään istuvan vaaleaverikön reidelle lepäämään, pieni, neutraali hymy huulillaan pysyen. Hän ei niinkään koskaan näyttänyt ihastustaan muille julkisesti, ja yleensä vain toisen kanssa kaksin ollessa, mutta tuolla hetkellä halusi hän kovasti tehdä jotakin pientä, joka todella saisi Domitiennen tajuamaan, että naisella oikeasti oli jotakin pieniä tunteita häntä kohtaan.
"Ei minulla ainakaan mitään suunnitelmia ole", Houstonin kaksosista nuorempi mumisi, siirtäessään katseensa läheisimpään ikkunaan. Lunta alkoi jälleen satamaan hieman enemmän, valkoisten hiutaleiden peittäessä hiljalleen muunmuassa puistonpenkkien kaltaiset tuolit, sekä roskikset ja tuhkakupit, saaden masentavan koulumaiseman näyttämään ylväämmältä, sekä jouluisemmalta. Vaikka siltä ei ehkä vaikuttanut, odotti hän innolla joulun tuloa, jolloin ihmiset asettelivat mitä hienoimpia joulukoristeita ympäri kylän, saaden kaiken näyttämään normaalia kauniimmalta. Hän suoraan sanoen rakasti joulua, sekä lunta, mutta harva loppupeleissä tuotakaan asiaa hänestä tiesi. Valtaosa ihmisistä vain kuvitteli naisen pitävän kaikesta synkästä, joka ei pidemmälle miettiessä olisi edes yllätys hänen vaatetustaan katsoessa.
"Olen varmaan yksin kotona", Claire päätyi vielä mumisemaan hiljaa, katseen kääntyessä hetkellisesti vierellään istuvaan naiseen, josta katse sitten palautui itseään vastapäätä olevaan ystäväänsä. Ei hänellä mitään suunnitelmia illaksi ollut, joten luultavasti joutuisi hän istumaan yksin kotona, mitään kulkuneuvoa naisella kun ei ollut. Houstonin vanhemmat tosiaan lähtisivät jo alkuillasta pois kotoa, yötöiden vuoksi, ja tulisivat luultavasti kotiin vasta seuraavana iltapäivänä, kun taas auton omaava Dylan oli vasta jokunen aika sitten kertonut naiselle viettävänsä suurimman osan illasta ulkona, ja palaavan luultavasti vasta puolenyön jälkeen. Koko talo oli siis seuraavan illan aivan naisen käytössä, mutta ystäviä kun ei paljoa edes ollut, ei hän millään tapaa voisi asiaa käyttää hyväkseen, toisin kuin veljensä varmasti tekisi. Moni järjestäisi luultavasti jonkinmuotoiset juhlat, mutta tummaverikkö luultavasti tyytyisi vain ostamaan isänsä rahoilla jotakin pientä syötävää itselleen, ja katsoisi elokuvia aikalailla koko illan ajan.
|
|
|
|
Post by marakatti on Nov 23, 2015 20:45:43 GMT
Noel Emery Lane vei muovisen mukin varovasti huulilleen kuullessaan myöntävän vastauksen naisten seuraan liittymisestään. Hän hörppäsi pienesti kuumaa kahvia laskien mukin sitten takaisin pöydälle. Miehen kulmat nousivat aavistuksen verran Jaden alkaessa puhumaan moottoriajoneuvoista. Hänelle tuli yllätyksenä, että nainen oli kiinnostunut aiheesta. Vaikkei Noel pahemmin Vickersiä tuntenutkaan, niin ei naisesta heti ensimmäisenä tullut moinen mieleen. Lane hymähti pienesti käyttäen katsettaan vilauksella Domitiennessa joka ei näyttänyt olevan niinkään innostunut Noelin läsnäolosta, mutta samapa tuo mikäli vastakkainen sukupuoli ei kiinnostanut lainkaan. Noel siirsi katseensa takaisin Jadeen ja hieraisi otsaansa mietteliäästi. "Tuo derbi on kulkenut vasta pari kuukautta", hän päätyi toteamaan lopulta. Kyseisen romun kanssa Lane oli saanut montakin raivokohtausta ennen kuin pääsi edes tien päälle. Ennen sitä hän oli kulkenut valkoisella pyörällä, jonka oli kuitenkin heivannut jälkeen päin syrjään. "Osaan helposti kuvitella sut kelkan selkään", Noel sanoi ja iski pikaisesti ovenpuolesta silmäänsä naiselle. Lane katsoi kulmiensa alta kuinka piakkoin myös Claire saapui paikalle ja istahti häntä vastapäätä olevalle penkille. Ei hän ollut ajatellutkaan Houstonin jäävän nyhjäämään oven suuhun pitkäksi aikaa, kun oli tilaisuus päästä lämmittelemään kiikarissa olevaa cheerleaderia. Noel hörppäsi uudestaan kahvimukista, miettien Clairen mahdollisia taka-ajatuksia. Pieni virne karkasi herran huulille tuon ajatellessa, että Claire tuskin ilmoittaisi tyhjästä kämpästä ilman mitään vihlaijuja. Hänen ystävänsä ilta oli melkein varmasti jo buukattu, vaikkei Domitienne siinä heidän edessään kehtaisikaan vastaanottaa kutsua. Noel oli kyllä itse ajatellut tuppautua Clairen kotiin, mutta ymmärtäisi kyllä jos tuo haluaisi viedä sinne mieluummin Domitiennen. Mies vei uudestaan katseensa vaaleaverikköön joka näytti hieman vaikealta. Hän loi toiseen läpitunkevan katseen toisen suupielen alkaessa nykiä tahdittomasti. Domitiennella luultavasti oli ahdistava olla kahden tulen välissä, Clairen lähennellessä häntä. "Hallilla. Mitä todennäköisimmin", Lane päätyi tokaisemaan cheerleaderin kysymykseen ja nosti laten jälleen huulilleen. Ei Noelilla ollut muita suunnitelmia perjantai-illalle, ja kun hänellä totisesti ei ollut suunnitelmia niin silloin mies saattaisi istua hallilla myöhään yöhön asti. Attachment Deleted//sori en vieny tätä kyllä yhtään etiäpäin, ei vaan ajatus oikei kuljeD:
|
|
|
|
Post by pokemon on Nov 23, 2015 20:58:35 GMT
Domitienne Veronica Doreen Bellamy katselee ikkunasta ulos, siellä alkoi taas satamaan lunta. Maisemat näyttivät aina niin kauniilta, varsinkin puut, kun oli lunta. Nainen ei oikeastaan muuten välittänytkään lumesta, kun se kuitenkin oli kylmää ja kasteli aina kengät. Nainen kuitenkin havahtuu, kun tuntee jonkun käden reidellään. Jäänsiniset silmät menevät hänen reidellä olevaan käteen, jota pitkin mennään henkilöön joka oli Claire. Naisen reidet olivat hieman "arka" paikka hänelle, joka meinasi saada hänet huokaisemaan - joka peitettiin jonkinlaisella köhäisyllä. Hänen poskensa alkoivat hieman mennä punaisemmaksi, mutta ei mitenkään erityisen huomattavasti, jos tarkkaan ei katsonut.
Vaaleaverikkö oli hieman nolostonut mielessään äskeisestä tilanteesta, jota hän parhaillaan yrittää päässään unohtaa. Ehkä Claire ei edes huomannut äskeistä, joten hän voisi olla ihan rauhassa. Hieman hermostuneena huuliaan nuolaisten hän kuitenkin kuulee toisen vastauksen, joka saa naisen nyökkäämään.
" Aa. Ei ole kyllä mullakaan. " Bellamy kertoo, kun kuitenkin vie katseensa takaisin pihalle, ehkä hän sitten vain olisi kotona - vaikka kyllä varmasti saisi hommattua ihan kenet vain hänen luokseen. Kuitenkaan ei se olisi ehkä niin kivaa - paitsi sitten voisi olla jos henkilö olisi vaikka Claire. Vieressään istuvan naisen seuraavan lauseen kuullessaan vaaleaverikkö mietti päässään, oliko tuossa jotain taka-ajatuksia - mutta ehkä hän vain kuvittelisi sen.
Domitienne siirtää pian katseensa kuitenkin Noeliin, joka ensin höpötti Jadelle jotain mopostaan, joka ei oikeastaan sen pahemmin kiinnittänyt hänen huomiotaa, vaikka häntä alkoi hieman hymyilyttämään toisen kommentti Jadesta, joka sopisi kuulemma kelkan selkään. Vaaleaverikön katse pysyy kaksikossa kunnes se jää katselemaan Noelia, joka hänen kysymykseen vastasi.
Nainen voi tuntea jossain sisimmässään Noelin katseen, joka tuntui vain saavan hänet hieman hämmentymään. Bellamy huomasi toisen huulen nykivän, joka saa hänet nielaisemaan vaikeasti - peläten miehen huomanneen hänen reaktion, kun Clairen käsi kosketti hänen reittä. Ei nainen oikeasti vain voinut sille mikään ja se sai hänet aina nolostumaan.
" Runk.. Rassaamassa mopoa? " nainen kohottaa kulmakarvojaan, hän ei antaisi toisen läpitunkeutuvan katseen haitata ollenkaan - vaikka hän oikeasti halusi vain pois tilanteesta. Ei hän kuitenkaan niin helposti alistunut.
|
|
|
|
Post by marakatti on Nov 23, 2015 21:11:42 GMT
Domitienne Veronica Doreen Bellamy katselee ikkunasta ulos, siellä alkoi taas satamaan lunta. Maisemat näyttivät aina niin kauniilta, varsinkin puut, kun oli lunta. Nainen ei oikeastaan muuten välittänytkään lumesta, kun se kuitenkin oli kylmää ja kasteli aina kengät. Nainen kuitenkin havahtuu, kun tuntee jonkun käden reidellään. Jäänsiniset silmät menevät hänen reidellä olevaan käteen, jota pitkin mennään henkilöön joka oli Claire. Naisen reidet olivat hieman "arka" paikka hänelle, joka meinasi saada hänet huokaisemaan - joka peitettiin jonkinlaisella köhäisyllä. Hänen poskensa alkoivat hieman mennä punaisemmaksi, mutta ei mitenkään erityisen huomattavasti, jos tarkkaan ei katsonut. Vaaleaverikkö oli hieman nolostonut mielessään äskeisestä tilanteesta, jota hän parhaillaan yrittää päässään unohtaa. Ehkä Claire ei edes huomannut äskeistä, joten hän voisi olla ihan rauhassa. Hieman hermostuneena huuliaan nuolaisten hän kuitenkin kuulee toisen vastauksen, joka saa naisen nyökkäämään. " Aa. Ei ole kyllä mullakaan. " Bellamy kertoo, kun kuitenkin vie katseensa takaisin pihalle, ehkä hän sitten vain olisi kotona - vaikka kyllä varmasti saisi hommattua ihan kenet vain hänen luokseen. Kuitenkaan ei se olisi ehkä niin kivaa - paitsi sitten voisi olla jos henkilö olisi vaikka Claire. Vieressään istuvan naisen seuraavan lauseen kuullessaan vaaleaverikkö mietti päässään, oliko tuossa jotain taka-ajatuksia - mutta ehkä hän vain kuvittelisi sen. Domitienne siirtää pian katseensa kuitenkin Noeliin, joka ensin höpötti Jadelle jotain mopostaan, joka ei oikeastaan sen pahemmin kiinnittänyt hänen huomiotaa, vaikka häntä alkoi hieman hymyilyttämään toisen kommentti Jadesta, joka sopisi kuulemma kelkan selkään. Vaaleaverikön katse pysyy kaksikossa kunnes se jää katselemaan Noelia, joka hänen kysymykseen vastasi. Nainen voi tuntea jossain sisimmässään Noelin katseen, joka tuntui vain saavan hänet hieman hämmentymään. Bellamy huomasi toisen huulen nykivän, joka saa hänet nielaisemaan vaikeasti - peläten miehen huomanneen hänen reaktion, kun Clairen käsi kosketti hänen reittä. Ei nainen oikeasti vain voinut sille mikään ja se sai hänet aina nolostumaan. " Runk.. Rassaamassa mopoa? " nainen kohottaa kulmakarvojaan, hän ei antaisi toisen läpitunkeutuvan katseen haitata ollenkaan - vaikka hän oikeasti halusi vain pois tilanteesta. Ei hän kuitenkaan niin helposti alistunut. // oi voi tuo viimenen kommentti oikeen pistävä:'Dd |
|
|
|
Post by pokemon, katri on Nov 23, 2015 21:23:14 GMT
Domitienne Veronica Doreen Bellamy katselee ikkunasta ulos, siellä alkoi taas satamaan lunta. Maisemat näyttivät aina niin kauniilta, varsinkin puut, kun oli lunta. Nainen ei oikeastaan muuten välittänytkään lumesta, kun se kuitenkin oli kylmää ja kasteli aina kengät. Nainen kuitenkin havahtuu, kun tuntee jonkun käden reidellään. Jäänsiniset silmät menevät hänen reidellä olevaan käteen, jota pitkin mennään henkilöön joka oli Claire. Naisen reidet olivat hieman "arka" paikka hänelle, joka meinasi saada hänet huokaisemaan - joka peitettiin jonkinlaisella köhäisyllä. Hänen poskensa alkoivat hieman mennä punaisemmaksi, mutta ei mitenkään erityisen huomattavasti, jos tarkkaan ei katsonut. Vaaleaverikkö oli hieman nolostonut mielessään äskeisestä tilanteesta, jota hän parhaillaan yrittää päässään unohtaa. Ehkä Claire ei edes huomannut äskeistä, joten hän voisi olla ihan rauhassa. Hieman hermostuneena huuliaan nuolaisten hän kuitenkin kuulee toisen vastauksen, joka saa naisen nyökkäämään. " Aa. Ei ole kyllä mullakaan. " Bellamy kertoo, kun kuitenkin vie katseensa takaisin pihalle, ehkä hän sitten vain olisi kotona - vaikka kyllä varmasti saisi hommattua ihan kenet vain hänen luokseen. Kuitenkaan ei se olisi ehkä niin kivaa - paitsi sitten voisi olla jos henkilö olisi vaikka Claire. Vieressään istuvan naisen seuraavan lauseen kuullessaan vaaleaverikkö mietti päässään, oliko tuossa jotain taka-ajatuksia - mutta ehkä hän vain kuvittelisi sen. Domitienne siirtää pian katseensa kuitenkin Noeliin, joka ensin höpötti Jadelle jotain mopostaan, joka ei oikeastaan sen pahemmin kiinnittänyt hänen huomiotaa, vaikka häntä alkoi hieman hymyilyttämään toisen kommentti Jadesta, joka sopisi kuulemma kelkan selkään. Vaaleaverikön katse pysyy kaksikossa kunnes se jää katselemaan Noelia, joka hänen kysymykseen vastasi. Nainen voi tuntea jossain sisimmässään Noelin katseen, joka tuntui vain saavan hänet hieman hämmentymään. Bellamy huomasi toisen huulen nykivän, joka saa hänet nielaisemaan vaikeasti - peläten miehen huomanneen hänen reaktion, kun Clairen käsi kosketti hänen reittä. Ei nainen oikeasti vain voinut sille mikään ja se sai hänet aina nolostumaan. " Runk.. Rassaamassa mopoa? " nainen kohottaa kulmakarvojaan, hän ei antaisi toisen läpitunkeutuvan katseen haitata ollenkaan - vaikka hän oikeasti halusi vain pois tilanteesta. Ei hän kuitenkaan niin helposti alistunut. // oi voi tuo viimenen kommentti oikeen pistävä:'Dd // haha, hyvä jos on 8) |
|
|
|
Post by wifix on Nov 24, 2015 16:00:00 GMT
- roolin sinin jälkeen (:
|
|
|
|
Post by emilia on Nov 24, 2015 16:22:35 GMT
voi apua, oon unohtanu kokonaa roolia
|
|
|
|
Post by sini on Nov 24, 2015 17:07:54 GMT
Jade kuunteli tarkkaan, mitä mies hänelle vastasi, antaen kohteliaan hymyn muodostua hänen huulilleen. Yksinkertaisesti hän päätyi vain nyökkäämään miehen vastaukselle, toivoen toisen nähneen sen. Muuten voisi luullakkin, että nainen olisi kylmästi vain jättänyt vastaamatta. Pahvisen kahilan logolla varustetun mukinsa huulilleen, juoden hieman lämmintä vaniljalatteaan. Juotuaan tarpeeksi juomastaan päätyy nainen laskemaan kertakäyttömukin takaisin pöydälle, jonka pinnalla näki jonkinlaisia tahroja kahvista ja leivonnaisten muruja. Eipä nainen sen enempään kiinnittänyt huomiota siihen vaan päätyi naurahtamaan, kun mies kertoi pystyvänsä kuvitella naisen kelkan selkään. Jade ehtii juuri nähdä vinkkauksen, kääntäessään katseensa Noeliin, nähden toisen sivuprofiilin sitten kunnolla. "Aivan varmasti pystyt", tummaverikkö toteaa, päätyen kevyesti naurahtamaan. "En tiedä oikeastaan. En ole suunnitellut mitään, ehkä jumitan kotona tai jotakin", nainen päätyy toteamaan, kohauttaen olkiaan sitten. Mitä luultavammin hän lukisi tulevaan espanjan kokeeseen, sillä äidin tai tämän miehen seura ei missään nimessä kelpaisi hänelle. Saattoi olla jopa niin, että nainen lähtisi myöhemmin käymään salilla, jos lukeminen riittäisi. Vaikka harvoin naiselle kävi niin, että lukeminen loppuisi kuin seinään. Aina hän jankkasi sitä, että vielä yksi luku, vielä yksi luku. "Jos nyt edes selviän kotiin asti", Jade totesi vielä, naurahtaen kevyesti. Ulkona oli ollut aika liukasta viime päivinä ja pariin otteeseen nainen oli ehtinyt jo liukastella. Ajotiet eivät tuntuneet olevan taas ollenkaan jäässä, jonka takia nainen mielummin kävelisikin keskellä autotietä, kunhan ei joutuisi kompuroimaan jonkun edessä. Kahviaan nainen päätyi jälleen kerran juomaan, vilkuillen aina muutaman sekunnin välein sivusilmällä Noelia. Huultaan nainen puri hellästi, päätyen siirtämään katseensa kupissa olevaan logoon. Ruskeahiuksista naista kadutti se, että hän oli päätynyt tulemaan äitinsä kyydillä kouluun. Tosin aamulla hän ei millään jaksannut taistella pienen valkoisen Nissan Micransa kanssa, joka ei tuntunut nykyään lähtevän käyntiin kunnolla. Sitä paitsi hän ei jaksanut mennä ajoissa laittamaan autoaan lämpenemään, jonka takia oli päätynyt siihen, että menisi äitinsä kyydillä. Jade päätyy juomaan taas kerran latteaan, vilkaisten Domitiennea, jonka olemus tuntui muuttuneen nopeasti. Nainen ei tiennyt miksi, mutta päätti tyytyä siihen, että toinen varmasti sanoisi, jos jokin olisi vikana. Pieni hymy muodostui naisen huulille, päättyen kuitenkin siihen, kun nainen nappasi valkoisilla hampaillaan alahuulestaan otteen.  |
|
|
|
Post by wifix on Nov 24, 2015 17:32:37 GMT
claire marie houston - naurahti hennosti vierellään istuvan vaaleaverikön kommentille Noelin illan tapahtumista, eikä voinut estää pientä, huvittunutta virnettä kohoamasta huulilleen. Toinen käsi liukui tuolla välin lähemmäs ystävänsä muovista kahvikuppia, painaen kylmät sormensa varovaisesti sen ympärille, ja vetäen sen mitään sanomatta itselleen, jonka jälkeen kuppi painettiinkin jo omille huulilleen. Hän päästi hieman juuri kuppiin kaadettua kahvia valumaan kurkusta alas, kunnes sen kuumuus alkoi hiljalleen kihelmöimään hänen kurkkuaan sekä kitalakea, jolloin kahvi laskettiin takaisin miehen eteen, pieni, ärsyttävä hymy kasvoillaan. Hän ei juuri koskaan pyydellyt toiselta lupaa saada hieman hänen juotavastaan, taikka mitään muuta samankaltaista - kaksikko oli loppupeleissä jo niin läheinen, että he pystyivät jakamaan toistensa kanssa kirjaimellisesti lähes kaiken, epäröimättä hetkeäkään. Velkojakaan ei juuri kannettu, lukuunottamatta satunnaisia tupakka-askeja, joita Houston rahattomana oli mennyt mieheltä pummimaan, unohtamattakaan alkoholijuomia.
"Tulkaa meille", Claire pian sanoi hiljaiseen äänensävyyn, kulmiensa noustessa hivenen ylöspäin. Hän ei juurikaan muiden seurassa puhunut kovaan ääneen, vaan päätyi vain mumisemaan vastauksensa, sekä katselemaan toisia kuin olisi valmis iskemään nyrkkinsä toisen päästä lävitse. Kyllähän niitä kommentteja hieman kovempaan ääneenkin tultiin usein heiteltyä, mutta valtaosan ajasta hän päätyi pitämään suunsa tukossa, ellei ollut kaksin Lanen kanssa - ehkä hän todella vain oli sen verran ujo, taikka sitten hän ei vain nähnyt kiinnostusta puhua turhanpäiväisistä asioista jokaisen mahdollisen ihmisen kanssa. Alahuultaan hennosti purren, tummaverikkö oli nyt käyttänyt hiljalleen katseensa kaikissa kolmessa, odoittaen jonkin näköistä vastausta kolmikolta. Hän ei normaalisti pyydellyt naisten kaltaisia ihmisiä luokseen, mutta sitä tuskin kukaan pitäisi mitenkään erikoisena - kiitokset kaksosista vanhemmalle, Houstoneiden talo tunnettiin nuorten keskuudessa hyvin, suurimpana syynä vanhempien alakerrassa sijaitseva viinikellari, sekä perheen isän suurehko alkoholikokoelma.
"Meillä on juotavaa", toiselta nimeltään Marie huomautti vielä jälkeenpäin, napauttaessaan pari kertaa kynsiensä päitä kahvilan pöytää vasten. Nyt äänensävy oli hieman korkeampi, ja sitä voitiin jopa kutsua puheeksi, epämääräisen mutinan sijasta. Hän upoitti pian pari valkoista hammastaan tiukasti alahuulensa sisäosaan, katseen kierrellessä hiljalleen kaikissa, jonka jälkeen se laskettiin hetkellisesti pöydällä lepäävään käteensä, vetäen samanaikaisesti toisen kätensä pois vierustoverinsa reideltä, asettaen sen pöydällä olevan käden rinnalle. Hän ei niinkään tiennyt minkälaisia vastauksia haluaisi muilta kuulla, mutta mahdollisesti myöntäviä - hän tiesi tasan tarkkaan millaiset välit pöydän toisella puolella istuvalla kaksikolla oli, joten he voisivat mahdollisesti ottaa ilon irti, ja lukkiutua vanhempien makuuhuoneen puolelle, taikka edes pitää pientä kivaa juomien parissa. Tuon kaiken ohella, voisi Claire puolestaan tutustua uuteen tuttavaansa, ja mahdollisesti saada toisesta jotakin uutta selville.
|
|
|
|
Post by pokemon on Nov 24, 2015 18:48:14 GMT
// pelaanko jo vai oottelenko maran pelaamista?
|
|
|
|
Post by wifix on Nov 24, 2015 18:57:56 GMT
// pelaanko jo vai oottelenko maran pelaamista? - samapa se varmaankin  |
|
|
|
Post by pokemon on Nov 25, 2015 13:51:21 GMT
// pelaanko jo vai oottelenko maran pelaamista? - samapa se varmaankin // mä tuun varmaan illalla sitten pelaan viimestää. ja nii pelaan vaik mara ei ois pelannu  nyt on vähä kiire :c |
|
|
|
Post by pokemon on Nov 25, 2015 19:45:43 GMT
Domitienne Veronica Doreen Bellamy kohottaa ehkä hieman haastavasti kulmiaan, kun oli saanut näpäytettyä toista takaisin - ainakin niin hän päässään ajatteli, mutta kyllä Clairenkin naurahdus sen varmisti. Huuliaan hieman nuolaisten nainen katselee kahviaan, jonka nostaakin huulilleen. Hän hörppii sieltä loputkin kahvit, jotka olivat jo päässeet hieman kylmenemään. Nainen laskee pahvisen, tyhjän mukinsa takaisin pyödälle. Vaaleaverikkö kuulee Jaden vastaukset - ilmeisesti kellään heistä ei ollut mitään erikoisempia suunnitelmia, joten hänen illastaan varmaan tulisi tylsä. Ehkä Bellamy katsoisi vain netflixiä ja sen sellaista, kun ei mitään muutakaan ajanvietettä ilmeisesti kellään ollut tiedossa. Totta puhuen hän haluaisi elämäänsä vähän toimintaa tai ainakin vähintään viikonloppuunsa, jotka ovat ruvenneet menemään liian usein harjoituksissa. Tänä viikonloppuna tiloja ei ollut, joten hän saisi vain lahnata.
Vaaleaverikön kulmat kohoavat hieman yllättyneenä toisen ehdotuksesta. Tokihan ainakin hän voisi Clairen luo mennä sielä olisi Dylankin, mutta enemmän hän kuitenkin haluaisi mennä sinne Clairen takia - vaikka ei sitä tulisi myöntämään. Hän oli joskus aiemminkin toisen veljen kanssa käynyt tekemässä pahuuksia Houstonien viinikellarissa, mistä he eivät olleet jääneet kiinni toisten vanhemmille. Domitienne katselee hieman jopa innoissaan vastapäätä istuskelevia ystäviään, hänen mielestä idea oli todella hyvä. Muunkin kuin alkoholin takia.
" Joo, mennään oikeasti. " Bellamy hymähtää, kun vie katseensa vierellä istuvaan tummaverikköön. Hänen hermostuneisuus oli jo ehtinyt hieman kadota, kun oli saanut rauhoiteltua itseään ja lyötyä Noelille luun kurkkuun, tai ainakin hiljaisemmalta mies vaikutti nyt. Toinen kyllä voisi muutenkin vain olla vähän jälkijunassa.
" Mä en vastaa seurauksista, jos oon ihan kännissä. " vaaleaverikkö päättää kertoa ihan ilmoitusluontoisen asian, nimittäin hän viimeksi oli toisilla syöksynyt Dylanin kaulaan kiinni ja kertonut kuinka tärkeä mies oli hänelle, suudellut parikertaa ja sitä rataa. Aamulla oli kamala krapula - sekä kaikenlisäksi sai kuunnella kaikkien vittuiluja illan tapahtumista. Domitienne kuitenkin ajatteli ottavansa ihan rauhallisemmin, että olisi pienessä humalassa jossa hän hallitsisi itsensä.
" No ei, mä en juo paljoo.. Oon tainnut juoda teillä jo liikaakin. " nainen päätyy virnistämään, hieman päätään pudistellen. Voisihan hän toki itsekkin tuoda jotain juotavaa, koska viinit olivat kuitenkin kalliita ja tuskinpa Clairen vanhemmat mitenkään erityisesti pitivät siitä. " Voin mäkin jotain juotavaa tuoda. " Domitienne päätyy vielä kuitenkin lisäämään, koska ei viitsinyt vain olla niin "röyhkeä". Alahuuliaan nuolaisten hän odottaa Jaden ja Noelin vastauksia - sekä myös Clairen, jonka mielipiteen hän halusi kuulla lauseisiinsa.
|
|
nyt on vähä kiire :c
