|
|
Post by Jp on Nov 9, 2015 14:04:29 GMT
1.Eli mikä on teidän mielestänne sopiva ikä aloittaa roolipelaaminen?
2.Milloin voit väittää olevasi kokenut roolipelaaja (eli mistä erottaa kokeneen ja aloittelijan)?
3.Mikä tappaa/ruokkii roolipelausintoa?
4. Kumpaa muotoa käytät mielummin (minä vai hän) ja miksi? (tietty jos molemmat menee niin milloin käytät minä ja milloin hän)
1. Itse sanoisin että 12 - 14, koska silloin ihmisillä alkaa olla kirjakieli suurinpiirtein hallussa ja voi löytyä sitä motivaatiotakin tehdä hahmo, jolta löytyy sitä omaa persoonaa useammista suunnista.
2.Uskoisin, että ainakin eron vasta-alkajaan voi tehdä siinä vaiheessa, kun tietää roolipelin säännöt ja mitä ne tarkoittavat käytännössä. Autohittauksesta varmaan, että mitä se on ja miten eroaa normaalista pelauksesta. Tietysti tässäkin realistisuus vaikuttaa: tuskimpa uimataidoton haita yksin pakoon pääsee.
3.tappaa: Luultavasti odottelu ja vastapelaajan autohittaus. Eli yksinkertaisesti jatkuva sääntöjen rikkominen yms.
ruokkii: Hyvin toimiva kuvailu ja kerronta, josta on helppo jatkaa eteenpäin.
4. Käytän molempia, mutta minä - muodosta pidän enemmän. Hän muodolla on helpompi kuvata ulkonäköä, minä - muodolla tunteita.
|
|
|
|
Post by petefromtheshop on Nov 9, 2015 16:13:55 GMT
1.Eli mikä on teidän mielestänne sopiva ikä aloittaa roolipelaaminen?
No ei nyt ehkä iha heti kun aakkoset oppii mutta sitte ku kiinnostusta ja halua roolaamiseen löytyy, ite alotin joskus 10-11-vuotiaana ja ihan hyvä niin.
2.Milloin voit väittää olevasi kokenut roolipelaaja (eli mistä erottaa kokeneen ja aloittelijan)?
Kokenut roolipelaaja on suht hyvä kirjottamaan ja tietää roolauksen perusteet ja käytänteet. Ei tarvii olla Shakespeare osatakseen roolia.
3.Mikä tappaa/ruokkii roolipelausintoa?
Kiire ja se että muut ei rooli ja rope kuolee tai jumiutuu, se tappaa
Innostusta taas saa hyvistä ropeista, musiikista ja ideoista. Ja omien hahmojen kehittämisestä.
4. Kumpaa muotoa käytät mielummin (minä vai hän) ja miksi? (tietty jos molemmat menee niin milloin käytät minä ja milloin hän)
Molemmat menee.
Ropeissa roolin usein yksikön kolmannessa persoonassa, koska muutkin tekee niin ja usein sitä myös suositellaan. Toisaalta minä-muoto voi olla ihan yhtä laadukas, mutta sillä voi olla vaikee saada "tyylikästä" jälkeä. Minä-muoto voi tuntua välillä luontevammalta, mutta sillon alkaa helposti ns. roolimaan itsellään eikä hahmollaan, sitä miettii "mitä minä tekisin" eikä "mitä hahmo tekisi"
Minä-muoto on myös paljon henkilökohtaisempi.
|
|
|
|
Post by wifix on Nov 10, 2015 12:56:03 GMT
1.Eli mikä on teidän mielestänne sopiva ikä aloittaa roolipelaaminen? - ei sille oikeestaan oo mitään rajotteita, riippuu ihan ihmisestä. toisille oikeinkirjotus yms hyvän tekstin kirjoittaminen tulee jo suht varhain, itellä tää tapahtu 10-vuotiaana, jollon kävin paljon gosussa, vaikka teksti nyt ei varmaan ollut oikein mitään verrattuna nykyseen  mutta oli miten oli, tää riippuu ihan ihmisestä  2.Milloin voit väittää olevasi kokenut roolipelaaja (eli mistä erottaa kokeneen ja aloittelijan)? - ite määrittelen kokeneen roolipelaajan siitä, kuinka hyvin roolauksia osaa kirjoittaa, ja kuinka tarkasti ohjeet osataan. toki onhan silläkin pieni merkitys, kauanko roolipelaamista on ns. "harrastanut", mutta itse en koe sitä tärkeänä 3.Mikä tappaa/ruokkii roolipelausintoa? - tappaa, epäaktiivisuus, taikka muuten vain huono roolipelausseura (toinen roolipelaaja ei saa kunnollisia lauseita, teksti ihan tökeröä ja roolit muutenkin sellaisia kolmen rivin pituisia, jolloin itse on vaikeampi roolata pitkästi takaisin) - ruokkii, muiden roolipelaajien nopea vastaus takaisin, mielenkiintoiset jutut sekä roolaukset, ja myös tietenkin yllättävät "käänteet" 4. Kumpaa muotoa käytät mielummin (minä vai hän) ja miksi? (tietty jos molemmat menee niin milloin käytät minä ja milloin hän) - hän, käytin kyllä ihan ekoina vuosina vielä y.1.p. mutta sitten päädyin lopullisesti siirtymään toiseen muotoon. mun mielestä hän-muodolla saa jotenkin "siistimpää" ja luettavampaa tekstiä, kun taas minä-muodolla teksti kuulostaa omaan korvaan enemmänkin tosi tökeröltä. ei mulla kyllä mitään vastaankaan näitä minä-muodolla roolaavia ole :'D mutta siis tosiaan itse en vaan yksinkertasesti pidä minä-muodosta, ihan sama käytettiinkö sitä roolaamisessa, kirjoissa, ihan missä tahansa. se ei vaan kuulosta hyvältä mun korvaan, mutta kyllä mä sitä silti lukea pystyn |
|
|
|
Post by Jp on Nov 10, 2015 13:03:34 GMT
Sain aikaan ihanasti keskustelua...mä kirjoitan luonnostaa minä - muodos, mut tykkäsin kyl yhdestä tekstistä, joka oli kirjoitettu sinä-muotoon. Hän muotoa tulee kyl käytettyä enemmän...(minä muodossakin, kun puhut muista)
Itse asiassa voisin määritellä sinä - muodon minä - muodoksi, jossa kerrot menneestä tai muistelet jotain.
|
|
|
|
Post by Trixie™ on Nov 10, 2015 16:52:17 GMT
1.Eli mikä on teidän mielestänne sopiva ikä aloittaa roolipelaaminen?
Mä en määrittäis roolaamiselle mitään ikärajaa. Kuhan osaa kirjoittaa ja tuottaa jonkinlaista juonta, you're good to go. Kunhan osaa löytää ikäiselleen ja tasoiselleen sopivan pelin. Lapset pelatkoon keskenään ja varttuneemmat omissa ympyröissään etteivät teemat ja kielellinen taito lyö ketään päin naamaa.
2.Milloin voit väittää olevasi kokenut roolipelaaja (eli mistä erottaa kokeneen ja aloittelijan)?
Aloittelijat eivät yleensä tiedä mitä tekevät ja sen näkee. Usein just aloittaneilla jää oman materiaalin tuottaminen vähemmälle, eikä tekstiä oikein saa etenemään. Tai sitten vaihtoehtoisesti koko ajan on kiire seuraavaan kohtaukseen, vaikka jotain on jäänyt roikkumaan. Kokenut pelaaja osaa myös huomata syötit vastapelaajan tekstissä ja tarttua niihin kysymättä jatkuvasti "mitä nyt vois tapahtua".
3.Mikä tappaa/ruokkii roolipelausintoa?
Oh geez. Pelaajat jotka eivät osaa kuljettaa juonta ja jotka vaan reagoivat siihen mitä ite kirjotan, tappaa mut vielä joku päivä. Jos viimeset viisi viestiä ovat olleet vaan vastailua siihen mitä just kirjotin eikä niissä ole mitään mikä edistäis tapahtumia, katoo multaki halu viedä tarinaa eteenpäin ees sen vertaa. Tiiän et aina ei inspaa ja joskus hahmot on passiivisemmassa asemassa, mut srsly, ei kukaan jaksa olla yksin vastuussa tapahtumien kulusta.
Toinen mitä vihaan on tyhjän jauhaminen ja purppura. Kaikkea ei tarvitse kuvailla viimeistä yksityiskohtaa myöten jos sillä ei ole mitään merkitystä tapahtumien kannalta. Pidemi viesti ei ole parempi, ei varsinkaan jos suurin osa siitä on vaan höttöä. Joskus suora kerronta on vaan parempi kuin "Hänen syvän smaragdinväriset sielunpeilinsä tutkailivat haikean älykkäästi maisemaa, silmäillen aavaa ulappaa kuin taivaan halki liitävä hanhikorppikotka."
Niin joo, ja hahmon nimeä ja sanaa "hän" voi käyttää useammin kuin kerran viestissä. Aina ei tartte keksiä naurettavia kiertoilmaisuja tasoa "ruskatukkainen", "sinisilmä" tai idk "vasenkätinen herrasmies". Oikeesti, ew.
Sen sijaan luovat kirjottajat saa mut aina iloseksi. Ne jotka osaa tasapainottaa kuvailun ja suoran kertomisen, osaa tarttua juoneen ja mahdollisesti laittaa persoonallista twistia kirjotustapaansa. Pitää olla tarpeeks röyhkeyttä ja halua heittäytyä ollakseen hyvä pelaaja.
Hyvä pelaaja osaa laittaa hahmonsa tekemään virheitä, tekemään tyhmiä ja ajattelemaan eri lailla kuin pelaajansa. Hahmojen typeryys ei tee pelaajasta typerää ja konfliktien välttäminen vie pelistä maun.
Mua ei haittaa odottaa hyvää viestiä, mut mieluiten ottaisin ainakin sen yhden vastauksen päivässä.
4. Kumpaa muotoa käytät mielummin (minä vai hän) ja miksi? (tietty jos molemmat menee niin milloin käytät minä ja milloin hän)
Haha, tää on helppo. En voi sietää minä-muotoa :^) se vaan tekee kaikesta hankalaa ja ärsyttävää.
|
|
