|
Post by pokemon on Sept 21, 2015 17:56:28 GMT
"Älä välitä niistä, en mä tiedä..", Lucky mutisi. Hän ei haluaisi valehdella Domitiennelle, muttei todellanaan aijo kertoa totuutta. Hän halusi ihan oikeasti yrittää jotain tämän naisen kanssa ja eihän siitä mitään tulisi, jos Domitienne tietäisi Luckyn olevan kunnon playeri. Ei hän käyttäytyisi Domitiennea kohtaan samalla tapaa, hän haluaisi jopa seurustella tämän naisen kanssa. "Johonkin rauhallisempaan nurkkaan?", Lucky ajatteli. Jos Lucky olisi Charita, olisi hän ulkona muutaman juoman kanssa potemassa paskaa oloaan. Lucky ei kuitenkaan pääse Charitan pään sisään eikä tuolla ole sen takia aavistustakaan naisen sijainnista. "Charita!", Smith huhuili toivottomana, minne nainen on voinut kadota tässä ajassa? Lucky huokaisi turhaantuneesti. Kuumuus oli kamala, jonka takia mies veti naisen perässään pois olohuoneesta, aulaan missä oli paljon viileämpää ja rauhallisempaa. Lucky otti viereiseltä pöydältä itselleen juoman ja joi sen kerralla alas. Hän halusi kännin päälle, Lucky ei halua olla täällä enää hetkeäkään selvinpäin. Charita inhoaa häntä ja Domitienne epäilee Luckyn sanoja. Ihan varmasti tuo saa jossain vaiheessa selville, ettei Lucky puhunut totta ja että tuo on oikeasti playeri ja kohtelee naisia kuin kertakäyttötavaraa. Kerran käytetty, ei voi enää toista kertaa käyttää. Lucky sulki silmänsä hetkeksi ja nojasi kätensä seinää vasten. Alkoholi rupesi pikkuhiljaa vaikuttamaan alaikäisen nuoren päässä. "Domitienne.. Mä..", Lucky yritti muodostaa joyain järkevää lausetta, mutta lopulta vain naurahti ja pudisteli päätään, ei tästä mitään tullut. Nuorukainen nosti katseensa itseään reilusti lyhyempään naiseen. Hellästi blondi työnsi naisen seinää vasten ja varovasti sekä hitaasti vei huulensa tuon omille. Joko tämä oli todella suuri virhe, tai todella hyvä aloite. Domitienne Veronica Doreen Bellamy katselee hieman hämmentyneenä toista. Hän haluaisi uskoa toista, mutta ei hän voinut jotenkin päätellä mitään, eikä oikeastaan tajua edes mitä ajatella, Charitaa vai tätä asiaa. Suoraan sanottuna nainen oli täysin sekaisin, eikä tiennyt mitä pitäisi tehdä. " Niin, voi olla.. Toivottavasti vain hän ei ole lähtenyt. " Domitienne tuhisee, kun katselee ympärilleen, yrittäen etsiä Charitaa. Tästä ei tulisi ikinä loppua sekä naiselle alkoi tulemaan kauhean kuuma. Alahuultaan purren tummaverikkö kävelee pidemmän blondin perässä, yrittäen katsella ympärilleen parhaan mukaan. Miten yksi ihminen edes voisi kadota noin? Bellamyn esikoinen ei voinut ymmärtää tätä, että toinen ei tulisi vahingossakaan vastaan. Pian kuitenkin Lucky lähti pois olohuoneesta, joka sai naisenkin lähtemään pois. Ilmeisesti jonkinlaiseen aulaan, jossa ei ollut hirveästi ihmisiä ja oli hyvin viileä, joka sai naisen hieman irrottelemaan paitaansa kropastaan irti. Domitienne tarvitsi myös jotain juotavaa, joten hän nappaa viereiseltä pöydältään myös juomista, juoden sen hieman rauhallisemmin kuin Lucky, hän ei vissiin enää pystynyt olla selvinpäin. Pian kuitenkin toinen alkoi puhumaan, joka saa myös hänet hieman nauramaan. Tuo oli suloista, mutta tummaverikkö haluaisi tietää mahdollisimman nopeasti toisen asian. Ennenkuin Domitienne huomaakaan, on hänet painettu seinään vasten - tuntien Luckyn huulet omillaan. Hän oli aina pitänyt, jos hänet painettiin seinää vasten. Hän ei osannut tehdä muuta, kuin vastata toisen suudelmaan. Sisällä naisesta tuntui hyvin pahalta, miten hän edes voisi tehdä näin hänen hyvälle ystävälleen? Suklaanruskeat silmät olivat painautuneet kiinni, kunnes kaksikko irtautuisi. Domitienne pitää ensin katsettaan maassa - yrittäen ymmärtää mitä juuri tapahtui. Se tuntui jotenkin niin oikealta, mutta toisaalta niin väärältä. Hän oli kaikenlisäksi huono käsittelemään tunteitaan pienessä kännissä, mutta muutenkin olisi paljon muutakin ajateltavaa. Hitaasti suklaanruskeat kohottautuvat toiseen, joka saa hennon naurahduksen pääsemään naisen pehmeiden huulien välistä. Alahuultaan purren nainen vain katselee hetken toista, osaamatta sanoa mitään. " Mä olen kauhea ystävä. " tummaverikkö huokaisee, kun katselee toista. Hän oli ihan sekaisin tunteistaan. // laitan tän ens roolis vastaamaan charitalle.
|
|
|
Post by pokemon on Sept 21, 2015 18:07:08 GMT
Mikel Isaac Arturo nojasi keittiön seinään, katsoen Dylania, joka astui hieman lähemmäs Mikeliä. Dylan oli oikeassa, että paikan päällä olisi paljon porukkaa. Meluakin riitti niin, ettei kuulenut edes omia ajatuksiaan. Hän huokaisi syvään, siirten sinisiä hiuksiaan pois kasvoiltaan. Vaikka tuo oli laittanut geelillä hiuksensa, eivät ne siltikään pysyneet aisoissa. ''Totta'', nuorukainen totesi. Kahdeksantoistakesäinen älysi, että hän oli tuijotellut ystäväänsä parisen minuuttia, jolloin tämä punastui hieman. Katseen suuntaa hän siirsi porukkaan, joka tanssi iloisella tuulella ja vetivät lärviinsä juomiaan. Isaac huokaisi syvään, miettien mitä puhuttavaa oikein keksisi. Tanssimaan hän ei viitsinyt lähteä, eikä hän haluaisi heti vetää lärviinsä mitään alkoholijuomia. Tuo katsoi ystäväänsä uudestaan, miettien mitä puhuttavaa keksisi. Yleensä Mikel puhui kokoajan, mutta nyt oli jopa vaikeaa keksiä puheenaiheita. Hän loi kasvoillensa hymyn. ''Ei täällä edes kuule omia ajatuksia'', hän sanoi Bellamyn nuorimalle lapselle ja vilautti hymyn kasvoillensa. Sinisilmä siirsi katseensa pois Dylanista, yrittäen pitää katsettaan pois toisesta. Se oli vaikeaa, Dylan näytti niin komealta ja no, miten sen sanoisi, haluttavalta. Joskus Arturo tahtoi vain suudella pitkään Dylanin pehmeitä huulia, muttei siihen ole ollut mahdollisuutta. Ehkä se tilaisuus tulisi vielä, ken tietää. Mikel nojasi edelleen keittiön seinää vasten, mutta tämä päätti nousta paremmin seisomaan. Sinihiuksinen huokaisi syvään, tylsyyden merkistä. ''Oliko hyvä idea tulla tänne?'', Arturon nuorin kysyi ystävältään, päästäen katseensa Dylaniin. -- ei oikein inspaa Dylan Elia Jerome Bellamy katsoo hieman eksyneen oloisena ympärilleen. Ihmisiä vain vilisi hänen silmissään, joka saa hänet puremaan hermostuneesti alahuultaan. Hän ei tiennyt oikeastaan mitä hänen pitäisi sanoa, ehkä pitäisi vain suoraan mennä hakemaan jotain rohkaisevaa, koska he varmaan olisivat muuten aivan hiljaa, joka teki tilanteesta kiusallisempaa. Kaikenlisäksi hän löysi aina itsensä katselemassa tuota, joka voisi olla hyvin häiritsevää Mikelin kannalta. " Mitäs sä sit yrität ajatella? " Bellamyn kuopus vie katseensa toiseen, pörröttäen hieman vaaleita hiuksiaan. Hän oli lievästi sanottuna hyvin kiinnostunut toisen ajatuksista - ehkä vaaleaverikkö toivoisi toisella olevan jonkinlaisia ajatuksia hänestä itsestään, mikä tuntui oikeastaan ihan mahdottomalta. Miksi Mikel hänestä pitäisi? " En mä tiedä. " Dylan tuhisee, kun huomaa boolimaljan vierellään. Hän ei tiedä pitäisikö sinihiuksinen hänen ideastaan, mutta itselleen hän ei ainakaan mitään voinut, kun nappasi punaisen muovimukin käteensä, kaataen sinne boolia. " Otatko sä? Aattelin, että jos täällä ei oo mitään niin ainakin täällä voisi juoda ja mentäis, vaikka meille.. Siis jos sä haluat. " viimeisen lauseen miehenalku sanoo kiireellä, ei hän todellakaan haluaisi saada toista mitenkään ahdistuneeksi, ei todellakaan. Mikel saisi ihan itse päättää tuleeko, mutta toisen seura kieltämättä kelpaisi erityisen hyvin.
|
|
|
Post by paskarusina on Sept 21, 2015 18:46:53 GMT
"Älä välitä niistä, en mä tiedä..", Lucky mutisi. Hän ei haluaisi valehdella Domitiennelle, muttei todellanaan aijo kertoa totuutta. Hän halusi ihan oikeasti yrittää jotain tämän naisen kanssa ja eihän siitä mitään tulisi, jos Domitienne tietäisi Luckyn olevan kunnon playeri. Ei hän käyttäytyisi Domitiennea kohtaan samalla tapaa, hän haluaisi jopa seurustella tämän naisen kanssa. "Johonkin rauhallisempaan nurkkaan?", Lucky ajatteli. Jos Lucky olisi Charita, olisi hän ulkona muutaman juoman kanssa potemassa paskaa oloaan. Lucky ei kuitenkaan pääse Charitan pään sisään eikä tuolla ole sen takia aavistustakaan naisen sijainnista. "Charita!", Smith huhuili toivottomana, minne nainen on voinut kadota tässä ajassa? Lucky huokaisi turhaantuneesti. Kuumuus oli kamala, jonka takia mies veti naisen perässään pois olohuoneesta, aulaan missä oli paljon viileämpää ja rauhallisempaa. Lucky otti viereiseltä pöydältä itselleen juoman ja joi sen kerralla alas. Hän halusi kännin päälle, Lucky ei halua olla täällä enää hetkeäkään selvinpäin. Charita inhoaa häntä ja Domitienne epäilee Luckyn sanoja. Ihan varmasti tuo saa jossain vaiheessa selville, ettei Lucky puhunut totta ja että tuo on oikeasti playeri ja kohtelee naisia kuin kertakäyttötavaraa. Kerran käytetty, ei voi enää toista kertaa käyttää. Lucky sulki silmänsä hetkeksi ja nojasi kätensä seinää vasten. Alkoholi rupesi pikkuhiljaa vaikuttamaan alaikäisen nuoren päässä. "Domitienne.. Mä..", Lucky yritti muodostaa joyain järkevää lausetta, mutta lopulta vain naurahti ja pudisteli päätään, ei tästä mitään tullut. Nuorukainen nosti katseensa itseään reilusti lyhyempään naiseen. Hellästi blondi työnsi naisen seinää vasten ja varovasti sekä hitaasti vei huulensa tuon omille. Joko tämä oli todella suuri virhe, tai todella hyvä aloite. Domitienne Veronica Doreen Bellamy katselee hieman hämmentyneenä toista. Hän haluaisi uskoa toista, mutta ei hän voinut jotenkin päätellä mitään, eikä oikeastaan tajua edes mitä ajatella, Charitaa vai tätä asiaa. Suoraan sanottuna nainen oli täysin sekaisin, eikä tiennyt mitä pitäisi tehdä. " Niin, voi olla.. Toivottavasti vain hän ei ole lähtenyt. " Domitienne tuhisee, kun katselee ympärilleen, yrittäen etsiä Charitaa. Tästä ei tulisi ikinä loppua sekä naiselle alkoi tulemaan kauhean kuuma. Alahuultaan purren tummaverikkö kävelee pidemmän blondin perässä, yrittäen katsella ympärilleen parhaan mukaan. Miten yksi ihminen edes voisi kadota noin? Bellamyn esikoinen ei voinut ymmärtää tätä, että toinen ei tulisi vahingossakaan vastaan. Pian kuitenkin Lucky lähti pois olohuoneesta, joka sai naisenkin lähtemään pois. Ilmeisesti jonkinlaiseen aulaan, jossa ei ollut hirveästi ihmisiä ja oli hyvin viileä, joka sai naisen hieman irrottelemaan paitaansa kropastaan irti. Domitienne tarvitsi myös jotain juotavaa, joten hän nappaa viereiseltä pöydältään myös juomista, juoden sen hieman rauhallisemmin kuin Lucky, hän ei vissiin enää pystynyt olla selvinpäin. Pian kuitenkin toinen alkoi puhumaan, joka saa myös hänet hieman nauramaan. Tuo oli suloista, mutta tummaverikkö haluaisi tietää mahdollisimman nopeasti toisen asian. Ennenkuin Domitienne huomaakaan, on hänet painettu seinään vasten - tuntien Luckyn huulet omillaan. Hän oli aina pitänyt, jos hänet painettiin seinää vasten. Hän ei osannut tehdä muuta, kuin vastata toisen suudelmaan. Sisällä naisesta tuntui hyvin pahalta, miten hän edes voisi tehdä näin hänen hyvälle ystävälleen? Suklaanruskeat silmät olivat painautuneet kiinni, kunnes kaksikko irtautuisi. Domitienne pitää ensin katsettaan maassa - yrittäen ymmärtää mitä juuri tapahtui. Se tuntui jotenkin niin oikealta, mutta toisaalta niin väärältä. Hän oli kaikenlisäksi huono käsittelemään tunteitaan pienessä kännissä, mutta muutenkin olisi paljon muutakin ajateltavaa. Hitaasti suklaanruskeat kohottautuvat toiseen, joka saa hennon naurahduksen pääsemään naisen pehmeiden huulien välistä. Alahuultaan purren nainen vain katselee hetken toista, osaamatta sanoa mitään. " Mä olen kauhea ystävä. " tummaverikkö huokaisee, kun katselee toista. Hän oli ihan sekaisin tunteistaan. // laitan tän ens roolis vastaamaan charitalle. Lucky oli jo lähes varma, ettei Domitiennr vastaisi hänen suudelmaansa. Lucky oli jopa varautunut siihen, että saisi läpsäisyn poskelleen ja jonkun haukkumasanan perään, mutta ei. Domitienne vastasi hänen suudelmaansa joka sai miehen tekemään suudelmasta entistä intohimoisemman. Lucky laski kätensä Domitiennen lantiolle ja hymyili naiselle nolosti suudelman jälkeen. Luckyn teki mieli suudella naista vain uudestaan ja uudestaan, mutta ei hän kehdannut. Ei vielä, olihan kyse kuitenkin Luclyn kadonneesta exästä ja Domin hyvästä ystävästä. Toisaalta, yhä edelleenkään Luckyä ei kiinnostanut Charita tällä hetkellä. Olihan se ilkeää edes ajatella noin, muttei sille oikein voinut mitään. Lucky sanoi ja jollei sanonut, niin mietti asiat suoraan niin kuin ne ovat. "Mä olen kauhea exä, varsinkin kun Charita pitää musta edelleen..", Lucky naurahti ja silmäili naisen kasvoja. "Smith muijissa taas!", Luckyn kaveri huusi. Lucky näytti tuolle keskisormeaan ja pyöräytti silmiään. "Aikamoine saalis", John virnuili ja taputti Luckyä olkapäähän. Blondi pyöräytti silmiään ja palautti katseensa sitten naiseen. "Haluatko sä vielä mennä etsimään Charitaa?", Lucky kysyi hiljaa ja puri huultaan. Kyllä hän voisi vielä etsiä Domitiennen kanssa, mutta oli aika varma ettei naista löydy. Tuo on varmaan jo kotimatkalla, tai jossain puhumassa jonkun kanssa siitä, kuinka kusipää Lucky on. - ai kamala ku lyhyt, ei inspaa millää
|
|
|
Post by pokemon on Sept 21, 2015 19:08:44 GMT
Domitienne Veronica Doreen Bellamy katselee hieman hämmentyneenä toista. Hän haluaisi uskoa toista, mutta ei hän voinut jotenkin päätellä mitään, eikä oikeastaan tajua edes mitä ajatella, Charitaa vai tätä asiaa. Suoraan sanottuna nainen oli täysin sekaisin, eikä tiennyt mitä pitäisi tehdä. " Niin, voi olla.. Toivottavasti vain hän ei ole lähtenyt. " Domitienne tuhisee, kun katselee ympärilleen, yrittäen etsiä Charitaa. Tästä ei tulisi ikinä loppua sekä naiselle alkoi tulemaan kauhean kuuma. Alahuultaan purren tummaverikkö kävelee pidemmän blondin perässä, yrittäen katsella ympärilleen parhaan mukaan. Miten yksi ihminen edes voisi kadota noin? Bellamyn esikoinen ei voinut ymmärtää tätä, että toinen ei tulisi vahingossakaan vastaan. Pian kuitenkin Lucky lähti pois olohuoneesta, joka sai naisenkin lähtemään pois. Ilmeisesti jonkinlaiseen aulaan, jossa ei ollut hirveästi ihmisiä ja oli hyvin viileä, joka sai naisen hieman irrottelemaan paitaansa kropastaan irti. Domitienne tarvitsi myös jotain juotavaa, joten hän nappaa viereiseltä pöydältään myös juomista, juoden sen hieman rauhallisemmin kuin Lucky, hän ei vissiin enää pystynyt olla selvinpäin. Pian kuitenkin toinen alkoi puhumaan, joka saa myös hänet hieman nauramaan. Tuo oli suloista, mutta tummaverikkö haluaisi tietää mahdollisimman nopeasti toisen asian. Ennenkuin Domitienne huomaakaan, on hänet painettu seinään vasten - tuntien Luckyn huulet omillaan. Hän oli aina pitänyt, jos hänet painettiin seinää vasten. Hän ei osannut tehdä muuta, kuin vastata toisen suudelmaan. Sisällä naisesta tuntui hyvin pahalta, miten hän edes voisi tehdä näin hänen hyvälle ystävälleen? Suklaanruskeat silmät olivat painautuneet kiinni, kunnes kaksikko irtautuisi. Domitienne pitää ensin katsettaan maassa - yrittäen ymmärtää mitä juuri tapahtui. Se tuntui jotenkin niin oikealta, mutta toisaalta niin väärältä. Hän oli kaikenlisäksi huono käsittelemään tunteitaan pienessä kännissä, mutta muutenkin olisi paljon muutakin ajateltavaa. Hitaasti suklaanruskeat kohottautuvat toiseen, joka saa hennon naurahduksen pääsemään naisen pehmeiden huulien välistä. Alahuultaan purren nainen vain katselee hetken toista, osaamatta sanoa mitään. " Mä olen kauhea ystävä. " tummaverikkö huokaisee, kun katselee toista. Hän oli ihan sekaisin tunteistaan. // laitan tän ens roolis vastaamaan charitalle. Lucky oli jo lähes varma, ettei Domitiennr vastaisi hänen suudelmaansa. Lucky oli jopa varautunut siihen, että saisi läpsäisyn poskelleen ja jonkun haukkumasanan perään, mutta ei. Domitienne vastasi hänen suudelmaansa joka sai miehen tekemään suudelmasta entistä intohimoisemman. Lucky laski kätensä Domitiennen lantiolle ja hymyili naiselle nolosti suudelman jälkeen. Luckyn teki mieli suudella naista vain uudestaan ja uudestaan, mutta ei hän kehdannut. Ei vielä, olihan kyse kuitenkin Luclyn kadonneesta exästä ja Domin hyvästä ystävästä. Toisaalta, yhä edelleenkään Luckyä ei kiinnostanut Charita tällä hetkellä. Olihan se ilkeää edes ajatella noin, muttei sille oikein voinut mitään. Lucky sanoi ja jollei sanonut, niin mietti asiat suoraan niin kuin ne ovat. "Mä olen kauhea exä, varsinkin kun Charita pitää musta edelleen..", Lucky naurahti ja silmäili naisen kasvoja. "Smith muijissa taas!", Luckyn kaveri huusi. Lucky näytti tuolle keskisormeaan ja pyöräytti silmiään. "Aikamoine saalis", John virnuili ja taputti Luckyä olkapäähän. Blondi pyöräytti silmiään ja palautti katseensa sitten naiseen. "Haluatko sä vielä mennä etsimään Charitaa?", Lucky kysyi hiljaa ja puri huultaan. Kyllä hän voisi vielä etsiä Domitiennen kanssa, mutta oli aika varma ettei naista löydy. Tuo on varmaan jo kotimatkalla, tai jossain puhumassa jonkun kanssa siitä, kuinka kusipää Lucky on. - ai kamala ku lyhyt, ei inspaa millää Domitienne Veronica Doreen Bellamy hymyilee, kun tuntee toisen kädet lantiollaan. Toinen osasi miellyttää naista täydellisesti, tai ainakin nainen mietti tämän olevan ihan söpöä. Suklaanruskeat silmät katselevat toista, toisen kasvonpiirteitä hetken, kunnes hän vie katseensa takaisin alas, ei hän vain tiennyt mitä ajatella koko asiasta. " No niin, kai me molemmat ollaan aika kauheita.. Suoraan sanottuna, mä en tiedä mitä teen. " alahuultaan purren suklaanruskeat silmät palaavat toiseen, hieman hämmentyneinä. Siis tilanne oli maailman kauhein - Domitienne yritti aina parhaansa mukaan olla kaukana draamasta, mutta oli valitettavasti päässyt keskelle sellaista. Bellamyn esikoinen havahtuu ajatuksistaan, kun kuulee jonkinlaista huutoa, ilmeisesti blondille hänen edessään. Lucky hyvinkin innostuneena vain näytti keskisormeaan vissiinkin ystävälleen, niin ainakin nainen itse luuli. " Taas.. Saat vissiin aika usein tyttöjä itselles? " tummaverikkö naurahtaa vain pienesti, luultavasti hän oli myös tuollainen yhden illan juttu miehelle, jos tämä edes päätyisi enempään kuin tämä. Kuitenkin hänen kulmat kohoavat - hän kuulemma oli aikamoinen saalis, joka saa hänet pyörittelemään päätänsä hieman huvittuneena. " Mä en tiedä.. Tuntuu niin epätoivoiselta etsiä sitä tuolta. " Bellamy nyökkää olohuoneeseen, joka oli aivan täynnä ihmisiä. Siellä oli oikeasti aivan liikaa ihmisiä. Pian hän tuntee taskussaan värinää, joka saa hänen kulmat kohoamaan - Charita? Nopeasti nainen näpyttelee koodinsa, lukien viestin. Toinen siis oli ilmeisesti lähtenyt jo. Tummaverikkö kääntää puhelimensa näytön Luckyyn päin, jotta toinenkin voisi lukea viestin. // ei se mitää (:
|
|
|
Post by sini on Sept 21, 2015 19:30:10 GMT
roolailen sit ku torvelo on roolannu josel
|
|
|
Post by Jp on Sept 21, 2015 19:36:35 GMT
roolailen sit ku torvelo on roolannu josel roolaan sit, kun Astra on paikal ja roolaa mulle.
|
|
|
Post by obrien on Sept 22, 2015 3:58:37 GMT
alotan roolia josella, tosin roolaan nyt puhelimella
|
|
|
Post by obrien on Sept 22, 2015 4:37:12 GMT
Jose Ivan Arturo asteli valkoisesta omakotitalosta pois, tuhahtaen. Eivät nuo bileet olleet mitenkään kiinnostavat, ei millään tavalla. Tosin siellä oli pelkästään teinejä, jotka joivat ja riehuivat, ei se tummaaverikköä oikein kiinostaisi. Hän huokaisi syvään, astellen asvalttitietä pitkin johonkin suuntaan. Hän päätti pistää hieman vauhtia jalkoihinsa ja käveli hieman nopeampaa. Pian Jose huomasi tytön, joka näytti todella tutulta. Tyttö oli Charita, Mikelin lapsuudenystävä. Ivan virnisti pienesti ja hölkkäsi naisen luokse. Hän saavutti tytön ja katsoi toista. "Taisi olla rankka päivä, Charita?", Jose kysyi virnistäen ja naurahti. Arturo antoi katseensa kiertää pari vuotta nuoremassa naisessa ja hymy leveili toisen kasvoilla.
Mies nappasi naisen käsistä vodkapullon ja virnisti pienesti, katsellen toista. "Eihän alaikäiset saa juoda alkoholia, tiesitkös?", Ivan sanoi vitsaillen ja pyöritti lasista alkoholipulloa käsissään. Tosin se oli totta, alaikäiset eivät saisi juoda alkoholia, muttei Jose tahtonut olla mikään lastenlikka, vahtia nuoria jotka joivat itsensä känniin ja siitä asiat vain pahenisivat. Olihan mies musiikinopettaja sekä kolmannenluokan luokanvalvoja, mutta se oli eri asia kuin vahtia villejä nuoreja. Hän ojensi pullon takaisin Charitalle, pudistaen päätänsä. "Mitäs sinä aiot tehdä?", Arturon vanhin lapsi kysyi ja katsoi nuorempaa hymähtäen. Olisihan se seura ihan mukavaa, ettei Josen tarvitsisi raahautua kotiin yksin.
-- Mulla ei vaa inspaa :/
|
|
|
Post by sini on Sept 22, 2015 5:37:41 GMT
CHARITA oli melkein siinä pisteessä, että heittäisi kenkänsä menemään. Koko ilta oli mennyt aivan pilalle ja nainen halusi vain pois paikalta, ennen kuin alkaisi itkemään tai jotakin sellaista. Muutama kirosana pääsi naisen huulilta, samalla nainen jatkoi matkaaksa tavaroineen. Nainen kuulee ääntä, suunnatten katseensa äänen suuntaan. Kyllä hän miehen tunnisti, Jose, Mikelin isoveli. Moneen otteeseen hän oli miehen kanssa joskus jutellut ja pyytänyt apua esimerkiksi Mikelin synttärilahjoissa. "Liian rankka, et arvaakkaan", Conner kertoi, päästäen huokaisun huuliltaan. Hellästi hän kuitenkin päätyi hymyilemään miehelle. Charita päätyi hapuilemaan pullonsa perään, päätyen huokaisemaan sitten. "Mä tiedän, mutta näiden tapahtumien jälkeen tarvitsen sitä", tummaverikkö kertoi miehelle, päätyen naurahtamaan hellästi. Meni hetki, kunnes nainen sai pullonsa takaisin, joka sai naisen tyytyväiseksi taas. Nainen ei ollut hetkeen puhunut muutaman vuoden vanhemman miehen kanssa. Tosin ei hän ollut nähnyt tämän pikkuveljeäänkään pitkään aikaa kunnolla. "Menen varmaan kotiin itkemään karua kohtaloani. Eli suoraan sanottuna en ole tekemässä mitään elämälläni juuri nyt", Charita kertoi sitten. / puhelinlaatu
|
|
|
Post by paskarusina on Sept 22, 2015 6:57:11 GMT
Smith puri huultaan ja laski katseensa hetkeksi alas. "Taas.. No, miten sen nyt ottaa..", Lucky mutisi. Hän nosti katseensa Domitienneen huokaisten hiljaa. Lucky kiinnitti katseensa Domitiennen puhelimeen ja luki viestin. "Ai..", Lucky mutisi. "No, ei kai meidän sitten tarvitse sitä lähteä etsimään", vaaleaverikkö naurahti ja otti askelen lähemmäs Domitiennea, painaen hellän suukon tuon leualle. Tuossa naisessa oli kaikki, mitä Lucky halusi. Lucky rakasti ruskeita silmiä tytöillä yli kaiken. Domitienne on todella kaunis, hänellä on nätti ääni ja mahtava kroppa. Domitiennessa on kaikki, mikä miellyttää Luckyn silmää. Kaunis hymy, kiehtovat silmät ja tummat, pitkät hiukset.
Ehkä olisi parempi kertoa vain totuus, niin vältyttäisiin jatkossa yllätyksiltä kuten siltä, että Luckyllä on playerin maine. Ei Lucky tiedä miten Domitienne tähän reagoi, mutta mielummin blondi kertoo totuuden kun valheen. "Domi.. Mä.. Tai siis, mulla on playerin maine", Lucky takelteli. "Ja mä yleensä vaan valitsen jonku, oon sen kans yhen illan ja heitän pois", Lucky sanoi pitäen sinisten silmiensä katseen ruskeissa silmissä. "Mut nyt musta tuntuu eriltä. Musta tuntuu, et mä oisin ihastunu suhun, et tästä vois tulla jotain enemmän ku vaa yhen illan juttu..", Lucky kertoi ja painoi punastuneet kasvonsa lattiaa kohti. Blondi puri huultaan ja näpräsi Domitiennen paidan kangasta sormissaan toivoen, ettei nyt saisi pakkeja. Kerrankin kun Lucky oli rehellinen, voisi Domitienne edes yritttää Luckyn kanssa. Toki sekin on mahdollista vain silloin, jos Domitiennella on halua ja tunteita yrittää Luckyn kanssa.
|
|
|
Post by pokemon on Sept 22, 2015 12:39:07 GMT
Smith puri huultaan ja laski katseensa hetkeksi alas. "Taas.. No, miten sen nyt ottaa..", Lucky mutisi. Hän nosti katseensa Domitienneen huokaisten hiljaa. Lucky kiinnitti katseensa Domitiennen puhelimeen ja luki viestin. "Ai..", Lucky mutisi. "No, ei kai meidän sitten tarvitse sitä lähteä etsimään", vaaleaverikkö naurahti ja otti askelen lähemmäs Domitiennea, painaen hellän suukon tuon leualle. Tuossa naisessa oli kaikki, mitä Lucky halusi. Lucky rakasti ruskeita silmiä tytöillä yli kaiken. Domitienne on todella kaunis, hänellä on nätti ääni ja mahtava kroppa. Domitiennessa on kaikki, mikä miellyttää Luckyn silmää. Kaunis hymy, kiehtovat silmät ja tummat, pitkät hiukset. Ehkä olisi parempi kertoa vain totuus, niin vältyttäisiin jatkossa yllätyksiltä kuten siltä, että Luckyllä on playerin maine. Ei Lucky tiedä miten Domitienne tähän reagoi, mutta mielummin blondi kertoo totuuden kun valheen. "Domi.. Mä.. Tai siis, mulla on playerin maine", Lucky takelteli. "Ja mä yleensä vaan valitsen jonku, oon sen kans yhen illan ja heitän pois", Lucky sanoi pitäen sinisten silmiensä katseen ruskeissa silmissä. "Mut nyt musta tuntuu eriltä. Musta tuntuu, et mä oisin ihastunu suhun, et tästä vois tulla jotain enemmän ku vaa yhen illan juttu..", Lucky kertoi ja painoi punastuneet kasvonsa lattiaa kohti. Blondi puri huultaan ja näpräsi Domitiennen paidan kangasta sormissaan toivoen, ettei nyt saisi pakkeja. Kerrankin kun Lucky oli rehellinen, voisi Domitienne edes yritttää Luckyn kanssa. Toki sekin on mahdollista vain silloin, jos Domitiennella on halua ja tunteita yrittää Luckyn kanssa. Domitienne Veroica Doreen Bellamy kurtistaa hämmentyneesti kulmiaan. Toinen vaikutti hieman vaivaantuneelta, joka saa naisen puremaan alahuultaan - toinen ei taitaisi puhua aivan totta, tai ainakin vääristelisi jotain. Luckyn luettua viestin nainen alkaa nopeasti näpyttelemään kännykkäänsä. ' Meidän on pakko, etsittiin sua. Nää on selvitettävä nyt ihan oikeasti'. Valkoisen puhelimensa hän laittaa taskuunsa. " Joo, ei onneksi enää. Tuolla oli aivan kauhean kuuma. " Domitienne huokaisee, kun tuntee toisen taas tulevan lähemmäs häntä, joka saa pienen hymyn hänen kasvoilleen. Hän saa suukon leualleen, joka saa vain hymyn levenemään. Lucky oli todella suloinen, eikä hän halunnut uskoa kaikkea toisesta, vaikka ehkä pitäisi. " Valitettavasti oon kuullut tuosta, mutta halusin kuulla sen sulta. " ruskeat nappisilmät katsovat toista vakavina, toisaalta hän oli helpottunut, että toinen oli rehellinen, mutta se sai taas enemmän pelkoa naisella muuten vain. Jos toinen vain käyttäisi häntäkin vain hyväksi ja loppujen lopuksi Charitalla ja hänellä menisi Luckyn takia välit - ei se olisi reilua. Alahuultaan hermostuneesti purren nainen miettii mitä voisi sanoa toiselle. " Mutta mitä jos sä et aattele enää huomenna noin ja haluatkin, vaikka Charitan? " Bellamyn esikoinen heittää aika vaikean kysymyksen ilmoille, ei hän tiedä osaisiko blondi itsekkään vastata tuohon. Lucky voisi myös käyttää vain häntä hyväkseen puhdistaakseen maineensa - mikä toisaalta vaikutti aika turhalta, jos mies sattuisi pettämään häntä. " Mäkin pidän susta, mutta.. En tiedä, tuntuu vain kauhealta Charitan takia. Mitä jos hän vihaa mua tai sua tai meitä molempia? " nainen vie myös katseensa alas, huomaten toisen näpräävän hänen paitansa helmaa. Se saa tummaverikön ottamaan toisen kädestä kiinni, silittäen sitä rauhoittelevasti, hän ei halunnut Luckyn olevan mitenkään ahdistunut.
|
|
|
Post by paskarusina on Sept 22, 2015 18:11:06 GMT
Smith puri huultaan ja laski katseensa hetkeksi alas. "Taas.. No, miten sen nyt ottaa..", Lucky mutisi. Hän nosti katseensa Domitienneen huokaisten hiljaa. Lucky kiinnitti katseensa Domitiennen puhelimeen ja luki viestin. "Ai..", Lucky mutisi. "No, ei kai meidän sitten tarvitse sitä lähteä etsimään", vaaleaverikkö naurahti ja otti askelen lähemmäs Domitiennea, painaen hellän suukon tuon leualle. Tuossa naisessa oli kaikki, mitä Lucky halusi. Lucky rakasti ruskeita silmiä tytöillä yli kaiken. Domitienne on todella kaunis, hänellä on nätti ääni ja mahtava kroppa. Domitiennessa on kaikki, mikä miellyttää Luckyn silmää. Kaunis hymy, kiehtovat silmät ja tummat, pitkät hiukset. Ehkä olisi parempi kertoa vain totuus, niin vältyttäisiin jatkossa yllätyksiltä kuten siltä, että Luckyllä on playerin maine. Ei Lucky tiedä miten Domitienne tähän reagoi, mutta mielummin blondi kertoo totuuden kun valheen. "Domi.. Mä.. Tai siis, mulla on playerin maine", Lucky takelteli. "Ja mä yleensä vaan valitsen jonku, oon sen kans yhen illan ja heitän pois", Lucky sanoi pitäen sinisten silmiensä katseen ruskeissa silmissä. "Mut nyt musta tuntuu eriltä. Musta tuntuu, et mä oisin ihastunu suhun, et tästä vois tulla jotain enemmän ku vaa yhen illan juttu..", Lucky kertoi ja painoi punastuneet kasvonsa lattiaa kohti. Blondi puri huultaan ja näpräsi Domitiennen paidan kangasta sormissaan toivoen, ettei nyt saisi pakkeja. Kerrankin kun Lucky oli rehellinen, voisi Domitienne edes yritttää Luckyn kanssa. Toki sekin on mahdollista vain silloin, jos Domitiennella on halua ja tunteita yrittää Luckyn kanssa. Domitienne Veroica Doreen Bellamy kurtistaa hämmentyneesti kulmiaan. Toinen vaikutti hieman vaivaantuneelta, joka saa naisen puremaan alahuultaan - toinen ei taitaisi puhua aivan totta, tai ainakin vääristelisi jotain. Luckyn luettua viestin nainen alkaa nopeasti näpyttelemään kännykkäänsä. ' Meidän on pakko, etsittiin sua. Nää on selvitettävä nyt ihan oikeasti'. Valkoisen puhelimensa hän laittaa taskuunsa. " Joo, ei onneksi enää. Tuolla oli aivan kauhean kuuma. " Domitienne huokaisee, kun tuntee toisen taas tulevan lähemmäs häntä, joka saa pienen hymyn hänen kasvoilleen. Hän saa suukon leualleen, joka saa vain hymyn levenemään. Lucky oli todella suloinen, eikä hän halunnut uskoa kaikkea toisesta, vaikka ehkä pitäisi. " Valitettavasti oon kuullut tuosta, mutta halusin kuulla sen sulta. " ruskeat nappisilmät katsovat toista vakavina, toisaalta hän oli helpottunut, että toinen oli rehellinen, mutta se sai taas enemmän pelkoa naisella muuten vain. Jos toinen vain käyttäisi häntäkin vain hyväksi ja loppujen lopuksi Charitalla ja hänellä menisi Luckyn takia välit - ei se olisi reilua. Alahuultaan hermostuneesti purren nainen miettii mitä voisi sanoa toiselle. " Mutta mitä jos sä et aattele enää huomenna noin ja haluatkin, vaikka Charitan? " Bellamyn esikoinen heittää aika vaikean kysymyksen ilmoille, ei hän tiedä osaisiko blondi itsekkään vastata tuohon. Lucky voisi myös käyttää vain häntä hyväkseen puhdistaakseen maineensa - mikä toisaalta vaikutti aika turhalta, jos mies sattuisi pettämään häntä. " Mäkin pidän susta, mutta.. En tiedä, tuntuu vain kauhealta Charitan takia. Mitä jos hän vihaa mua tai sua tai meitä molempia? " nainen vie myös katseensa alas, huomaten toisen näpräävän hänen paitansa helmaa. Se saa tummaverikön ottamaan toisen kädestä kiinni, silittäen sitä rauhoittelevasti, hän ei halunnut Luckyn olevan mitenkään ahdistunut. Lucky puri alahuultaan hellästi valkoisten hampaidensa välissä. Luckyllä on etuhampaidensa välissä rako, joka tuolla on ollut aina. Lucky inhoaa sitä, vaikka onkin tottunut siihen vuosien aikana. Ensin se oli ihan kamala, mutta onneksi hammasraudat auttoivat asiaa edes hieman. Domitiennen kysymyksen esittäessään Lucky laski katseensa hetkeksi alas huokaisten raskaasti. Niimpä, entä jos näin käy? Entä jos Luckystä ei tunnukkaan enää huomenna samalta? Vaikka Lucky onkin aika varma, että hän pitää Domitiennesta vielä huomennakin, voi asia muuttua vielä päivän aikana. "Oon aika varma, oikeastaan sataprosenttisen varma, ettei mun mieli muutu. Mä pidän susta, ihan oikeasti pidän. En oo pitäny kenestäkään muusta Charitan jälkeen", Lucky puhui. Hän nosti katseensa takaisin naiseen hymyillen pienesti. Hän on tykännyt Domitiennesta jo jonkin aikaa, muttei ole koskaan saanut puhutuksi tuolle asiasta. Naisia kun tuli ja meni, tuntui jotenkin hirveän turhalta edes yrittää puhua Domitiennelle asiasta. Nyt, kun Lucky on hieman rauhoittunut - ehkä johtuen myös siitä, että naiset loppuvat kesken - on asiasta ehkä hieman helpompi edes yrittää puhua. Smithin nuorimmaisen kasvoille kaartui leveämpi hymy, kun Domitienne otti häntä kädestä ja silitteli sitä hellästi. "Niin.. Ehkä meidän pitäisi ensin saada asiat selvitettyä Charitan kanssa ja miettiä sitten uudestaan, kannattaako meidän edes yrittää..", Lucky mutisi. Hän vain haluaisi varmistua asiasta nyt, ettei esimerkiksi tämänkään illan aikana eksyisi toisiin naisiin. Sen jälkeen olisi taas aika vaikeaa saada puhuttua Domitienne ympäri ja vakuuteltua, että Lucky oikeasti pitää hänestä. Nyt, kun Lucky tietää myös Domitiennen pitävän hänestä, on tilanne helpompi. Edessä oli kuitenkin vielä suuri ongelma, nimeltä Charita. Charitalla kuitenkin oli vielä tunteita Luckyä kohtaan, Charita oli Luckyn exä ja kaiken lisäksi Domitiennen hyvä ystävä. Jos Lucky olisi Charita, tuntuisi hänestä ihan kamalalta - niin kuin Charitastakin varmaan tuntuu tällä hetkellä.
|
|
|
Post by obrien on Sept 22, 2015 18:27:49 GMT
Mikel Isaac Arturo katsoi ystäväänsä, joka kysyi että mitä kahdeksantoistakesäinen ajatteli. Hän ei viitsinyt sanoa, että hän ajatteli Dylania, sillä mitäköhän Dylan siitä ajattelisi. Dylan pitäisi varmaan jostain toisesta ja alkaisi pitämään Mikeliä todella outona. Hän huokaisi. "En mä oikein mitään", tämä sanoi ja katsoi edelleen Dylania. Mikelin katse eksyi kokoajan Dylaniin, joka toivottavasti ei haitannut Bellamya. Tosin nuori yritti pitää katseensa jossain muualla, olihan se vaikeaa. Pian Dylan kaatoi punaiseen muovimukiin boolia ja kysyi pian kysymyksen. Olisihan se ihan mukava juodakkin jotain, jos kerran kotibileisiin tullaan. Hän kaatoi itselleen punaiseen muovimukiin boolia. Hän siirsi katseensa Bellamyyn. "No, voisihan sitä tullakkin", Mikel sanoi toiselle, joka oli kutsunut kahdeksantoistakesäisen heille. Kelpasihan Dylanin seura mahtavasti tälle. Ehkä Arturo voisi kertoa tunteistaan Dylanille, mutta tämä pelkäsi eniten Dylanin reaktiota, millainen se oli. Sinihiuksinen huokaisi syvään ja joi punaisesesta muovimukista hieman boolia.
Mikel henkäisi syvään ja siirsi katseensa mustiin kuluneisiin vansseihin. Miten ihmeessä hän kertoisi Dylanille, että nuorukaisella olisi tunteita tuota kohtaan? Eniten tämä pelkäsi Dylanin reaktiota asiaan. Hän ei tahtonut menettää välejään Dylanin kanssa, joten hän ehkä olisi vain hiljaa. Miksi pojan piti olla epävarma asioista? Jos hän olisi itsevarma, kaikki menisi paremmin. "No, milloin lähdetään vai jäädäänkö katselemaan sisaruksien sekoiluja?", Mikeksi kutsuttu kysyi. Hän ei tahtonut törmätä Joseen, jos hänen isoveljensä olisi hiprakassa. Arturo pörröitteli sinisiä hiuksiaan ja antoi katseensa nousta Dylanin suuntaan. Hän odoitti Dylanin vastausta.
-- Puolet roolauksesta on kirjotettu aamusta, eh laatuja taas roolaan nyt josella
|
|
|
Post by obrien on Sept 22, 2015 18:39:27 GMT
Jose Ivan Arturo kuunteli sivukorvalla Charitan puheita, kun tämä katsoi eteenpäin. Charitan puheista huomasi, että jokin oli hullusti. Tuon kasvoille muodostui huolestunut ilme. Charitan asia oli kyllä hieman erityisempää ja ehkä vakavempaa kuin kolmosluokkalaisten pikkuriidat, joissa tapeltaisiin mikä julkimo on komeampi jne. Tummaverikkö katsoi pian Charitaa, mennen toisen eteen. Hän katsoi naista silmiin, napaten lyhyemmän lämpimään halaukseen. Jose uskoi, että nainen tarvitsisi halauksen tai jotain juttuseuraa. Hän pysyi hetken halauksessa, irrottuen kuitenkin siitäkin. "Jos tahdot puhua, niin voit kyllä kertoa...", Ivan aloitti ja piti edelleen katseensa naisessa. Tämä osasi kuunella toisten puheita, mutta joskus hän ei vain osannut valita sanojansa tai neuvojansa oikein. Kaksikymmentäneljävuotias astui Charitan edestä pois, toisen vierelle. Hän huokaisi syvään. Häntä kyllä kiinostaisi kuunella naisen puheita, kun kerran hän oli bileistä lähtenyt. Mies asteli pieniä askeleita eteenpäin. Jose katsoi pian uudestaan neitokaista ja yritti saada kasvoilleen hymyä. "Eihän sinun ole kuitenkaan pakko", hän sanoi vielä ja antoi katseensa kiertää Charitan kasvoissa.
-- Roolasin hätäsesti, luen bilsan testiin...
|
|
|
Post by pokemon on Sept 22, 2015 18:45:12 GMT
Domitienne Veroica Doreen Bellamy kurtistaa hämmentyneesti kulmiaan. Toinen vaikutti hieman vaivaantuneelta, joka saa naisen puremaan alahuultaan - toinen ei taitaisi puhua aivan totta, tai ainakin vääristelisi jotain. Luckyn luettua viestin nainen alkaa nopeasti näpyttelemään kännykkäänsä. ' Meidän on pakko, etsittiin sua. Nää on selvitettävä nyt ihan oikeasti'. Valkoisen puhelimensa hän laittaa taskuunsa. " Joo, ei onneksi enää. Tuolla oli aivan kauhean kuuma. " Domitienne huokaisee, kun tuntee toisen taas tulevan lähemmäs häntä, joka saa pienen hymyn hänen kasvoilleen. Hän saa suukon leualleen, joka saa vain hymyn levenemään. Lucky oli todella suloinen, eikä hän halunnut uskoa kaikkea toisesta, vaikka ehkä pitäisi. " Valitettavasti oon kuullut tuosta, mutta halusin kuulla sen sulta. " ruskeat nappisilmät katsovat toista vakavina, toisaalta hän oli helpottunut, että toinen oli rehellinen, mutta se sai taas enemmän pelkoa naisella muuten vain. Jos toinen vain käyttäisi häntäkin vain hyväksi ja loppujen lopuksi Charitalla ja hänellä menisi Luckyn takia välit - ei se olisi reilua. Alahuultaan hermostuneesti purren nainen miettii mitä voisi sanoa toiselle. " Mutta mitä jos sä et aattele enää huomenna noin ja haluatkin, vaikka Charitan? " Bellamyn esikoinen heittää aika vaikean kysymyksen ilmoille, ei hän tiedä osaisiko blondi itsekkään vastata tuohon. Lucky voisi myös käyttää vain häntä hyväkseen puhdistaakseen maineensa - mikä toisaalta vaikutti aika turhalta, jos mies sattuisi pettämään häntä. " Mäkin pidän susta, mutta.. En tiedä, tuntuu vain kauhealta Charitan takia. Mitä jos hän vihaa mua tai sua tai meitä molempia? " nainen vie myös katseensa alas, huomaten toisen näpräävän hänen paitansa helmaa. Se saa tummaverikön ottamaan toisen kädestä kiinni, silittäen sitä rauhoittelevasti, hän ei halunnut Luckyn olevan mitenkään ahdistunut. Lucky puri alahuultaan hellästi valkoisten hampaidensa välissä. Luckyllä on etuhampaidensa välissä rako, joka tuolla on ollut aina. Lucky inhoaa sitä, vaikka onkin tottunut siihen vuosien aikana. Ensin se oli ihan kamala, mutta onneksi hammasraudat auttoivat asiaa edes hieman. Domitiennen kysymyksen esittäessään Lucky laski katseensa hetkeksi alas huokaisten raskaasti. Niimpä, entä jos näin käy? Entä jos Luckystä ei tunnukkaan enää huomenna samalta? Vaikka Lucky onkin aika varma, että hän pitää Domitiennesta vielä huomennakin, voi asia muuttua vielä päivän aikana. "Oon aika varma, oikeastaan sataprosenttisen varma, ettei mun mieli muutu. Mä pidän susta, ihan oikeasti pidän. En oo pitäny kenestäkään muusta Charitan jälkeen", Lucky puhui. Hän nosti katseensa takaisin naiseen hymyillen pienesti. Hän on tykännyt Domitiennesta jo jonkin aikaa, muttei ole koskaan saanut puhutuksi tuolle asiasta. Naisia kun tuli ja meni, tuntui jotenkin hirveän turhalta edes yrittää puhua Domitiennelle asiasta. Nyt, kun Lucky on hieman rauhoittunut - ehkä johtuen myös siitä, että naiset loppuvat kesken - on asiasta ehkä hieman helpompi edes yrittää puhua. Smithin nuorimmaisen kasvoille kaartui leveämpi hymy, kun Domitienne otti häntä kädestä ja silitteli sitä hellästi. "Niin.. Ehkä meidän pitäisi ensin saada asiat selvitettyä Charitan kanssa ja miettiä sitten uudestaan, kannattaako meidän edes yrittää..", Lucky mutisi. Hän vain haluaisi varmistua asiasta nyt, ettei esimerkiksi tämänkään illan aikana eksyisi toisiin naisiin. Sen jälkeen olisi taas aika vaikeaa saada puhuttua Domitienne ympäri ja vakuuteltua, että Lucky oikeasti pitää hänestä. Nyt, kun Lucky tietää myös Domitiennen pitävän hänestä, on tilanne helpompi. Edessä oli kuitenkin vielä suuri ongelma, nimeltä Charita. Charitalla kuitenkin oli vielä tunteita Luckyä kohtaan, Charita oli Luckyn exä ja kaiken lisäksi Domitiennen hyvä ystävä. Jos Lucky olisi Charita, tuntuisi hänestä ihan kamalalta - niin kuin Charitastakin varmaan tuntuu tällä hetkellä. Domitienne Veronica Doreen Bellamy silittelee rauhoittelevasti toisen kättä. Hänen vain tekisi mieli selvittää asiat Charitan kanssa heti - niin ja Luckynkin. Ei hän tiennyt voisiko vain luottaa toiseen, mitä jos mies heti pettäisi häntä mahdollisuuden tullessa? Itsekseen tuhisten tummaverikkö vie katseensa takaisin blondiin. " Niin mäkin pidän susta, ihan oikeasti. " nainen hymyilee, kun katselee toista. Kuvauksissa hän itsekkin oli välillä ollut hieman sekaisin, kun ajatukset seikkailivat välillä vahingossakin blondissa miehenalussa. Kuitenkin Bellamyn esikoinen ei toiselle ollut mennyt missäkään ottamaan yhteyttä, hän ajatteli sen olevan turhaa yrittämistä. Lucky oli kuitenkin niin suosittu, että tuskinpa hän ehtisi paljoa vastailla mihinkään viesteihin, jos niitä toiselle tuli. Olihan nainen itsekkin tavallista ihmistä "kuuluisampi", mutta ei nyt kauheasti. " Mm, sitä mäkin aattelin. " Domitiennen suklaanruskeat silmät katselevat miehen kasvonpiirteitä, ne olivat hyvin miellyttävät. Hän ei osannut sanoa mikä toisessa kiehtoi, mutta hän vain piti toista jotenkin erityisen hyvännäköisenä. Hän ei tiennyt mitä enään sanoisi, koska ajatukset hänen päässään kasautuivat ja tuntui siltä, että niitä olisi mahdoton selvittää mitenkään. Miten Charita reagoisi - tuskinpa kovin hyvin. Siinä menisi tummaverikön välit ja myös Luckyn ja Charitan välit. Kuitenkin, vaikka voisihan tottakai sanoa, että hänellä ja Luckyllä ei ole mitään - ei nainen itse olisi varma pystyisikö olemaan erossa toisesta, jos saisi kunnon tilaisuuden. Alahuultaan purren nainen katselee toista. " Jaksathan sä odottaa? " naisen kulmakarvat nousevat hieman, hän halusi olla varma, jotta toinen ei menisi painamaan enää ketään ylimääräistä - tai saisihan toinen, mutta Domitienne itse ei tietäisi miten ottaisi sen. // anteeks ku kesti, äiti kävi koneella.
|
|